Otsikon aiheeseen liittyvää asiaa ja pohdintaa.
Joh. 12
24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää.
25 Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään.
26 Jos joku minua palvelee, seuratkoon hän minua; ja missä minä olen, siellä on myös minun palvelijani oleva. Ja jos joku minua palvelee, niin Isä on kunnioittava häntä.
Room 5
21 että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.
Room. 6
16 Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi?
17 Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut,
18 ja että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi!
19 Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen.
20 Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta.
21 Minkä hedelmän te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema.
22 Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä.
Tuon mukaan pyhitys on hedelmä, armon hallitessa. Pyhityksen tie on sitä, että seuraamme Jeesusta Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa osallisuudessa, mikä tarkoittaa tuota Jeesuksen puhumaa nisunjyvän kuoleman ja hedelmän kantamisen tietä. Mitään hedelmää ei voi olla ilman kuolemista. Vanhurskauden hedelmää on alkaen se, kun uudestisyntymässä uskon kautta Jeesukseen saimme syntimme anteeksi ja sen perusteella olemme ”pyhitetyt kertakaikkiaan” ja Kristuksessa täydellisiä. Tällä perustalla voimme kantaa tuota pyhityksen hedelmää seuraamalla Jeesusta ja ”antamalla jäsenemme vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen”.
Lihan ristillä pitäminen ja vanhan kuolema ei ole niitä yksinkertaisimpia asioita, jotka tuosta vaan ja ongelmitta tapahtuisivat. Paavali tästä kirjoittaa, että liha on Henkeä vastaan ja ettei hän tee sitä mitä tahtoisi. Ja myöntää siksi, että laki on hyvä. Meissä oleva liha on vetämässä aina syntiin ja sitä vihollinen mielellään säestää. Voitto on kuitenkin jo varma, se on saatu Kristuksessa. Siksi mekin voimme Paavalin tavoin vaeltaa voittosaatossa Kristuksessa ja kantaa mukanamme paitsi Hänen kuolemaansa, myös ylösnousemuksen osallisuutta. Taistelu, jota käymme, on Kristuksessa voitettua taistelua.