Ainoastaan sellaisista seurakunnassa kuulemistaan opetuksista, jotka kokee rukouksessa Pyhän Hengen ilmoittavan harhaopeiksi, pitää keskustella opetuksen antajan kanssa.
Luuletko tosissasi, että tämä harhaopin opettaja mieltänsä muuttaisi keskustelun jälkeen? Eiväthän edes helluntaikirkkolaiset seurakuntien hajottajat usko yhtään mitään, vaikka olisi olemassa oikeuden päätös. Tutkailepa esim. Porin tilannetta. Pitäisikö keskustelun jälkeen jättää srk suden haltuun vai olisiko parempi, vaikkapa saada edes yksi seurakuntalainen suojaan?
Miten suoritat tuon seurakuntalaisten suojaan saattamisen käytännössä?
Miten vedät heidät pois suden hallusta?
Toimintamahdollisuuksia on kaksi: Kammeta harhaopin puhuja pihalle tai kehottaa seurakuntalaisia ulos.
Voiko ketään hengellistä puhujaa tai opettajaa "kammeta pihalle" muuten kuin henkilökohtaisella nuhtelulla sen jälkeen, kun ainakin kaksi tai kolme uskovaa on selkeästi saanut rukoustaistelussa varmuuden siitä, että kyseessä on harhaoppinen?
Ehkä juuri niin toimitkin.
Muutenhan kysymys on vain mielipiteiden erilaisuudesta kyseisen opettajan kanssa,
eikä silloin voi vaatia, että toisen on lopetettava opetuksensa,
koska ei siitä itse pidä.
Tietysti seurakuntalaisia voi varoittaa, mutta eivät he varmasti "lähde ulos", elleivät ensin itse vakuutu, että ovat kuuntelemassa väärää opetusta.
Jotenkin tulee mieleen, että eikö tärkeämpää olisi tarjota seurakuntalaisille oikeaa, raamatullista opetusta ja sitä kautta saada heidät johdatettua myönteisellä tavalla oikealle tielle?
Jos ei itse ole opettaja, pitää tietysti ainakin osoittaa harhautetuille vaihtoehtoinen paikka tai seurakuntayhteys, jossa opetus on oikeaa.
Mikä sellainen muuten on?
Muutenhan harhaanjohdetut jäävät harhailemaan tyhjän päälle, ja löytävät pian taas uuden, mahdollisesti jäleen harhassa olevan julistajan.