Kirjoittaja Aihe: Sakramenttioppi  (Luettu 9623 kertaa)

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2462
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #120 : 26.09.19 - klo:12:59 »
Juu, näin on.
Ne jotka selittävät, että kaikissa uskonnoissa palvotaan samaa Jumalaa, syrjäyttävät  kokonaan Jeesuksen Kristuksen.
Olen kuullut papinkin sanovan, että on samantekevää, kutsutaanko jumalaa Jumalaksi vai Allahiksi.
Noin ajatteleva ei ole enää kristitty, koska kristinusko perustuu Raamatun Sanaan,
jossa
Jeesus opettaa Isästään ja itsestään:

"Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa."
(Matt. 11:27)

"Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle,
se ei ole elämää näkevä,
vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä." (Joh. 3:36)

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #121 : 26.09.19 - klo:18:24 »
Sandian ja Oloneuvoksen kertomat asiat todistavat, että kalvinistien ajatus kerran pelastunut aina pelastunut ei ole totta.

Uskosta on siis mahdollista luopua.

Traaginen asia kerta kertakaikkiaan.

Vaikea ymmärtää tällaisia tekoja ja ratkaisuja.

Ymmärrän että kaikille uskoville saattaa tulla matkan varrella epäilyä ja jopa epäuskoa hetkellisesti mm. Äiti Teresa on kertonut tästä mutta että kokokaan luopua uskosta niin sitä on vaikea ymmärtää.

Kalvinistien selitys on, että nämä uskosta luopuneet eivät itse asiassa olleet koskaan tulleetkaan uskoon.

Poissa Oloneuvos

  • Viestejä: 908
    • Oloneuvoksen kotosivut
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #122 : 27.09.19 - klo:00:00 »
Sandian ja Oloneuvoksen kertomat asiat todistavat, että kalvinistien ajatus kerran pelastunut aina pelastunut ei ole totta.

Uskosta on siis mahdollista luopua....

Kalvinistien selitys on, että nämä uskosta luopuneet eivät itse asiassa olleet koskaan tulleetkaan uskoon.

Noinhan he asiaa selittävät; uskosta luopuneet eivät koskaan olleetkaan tulleet uskoon. Eivät toki ole ainoita jotka tuollaista opettavat. Esimerkiksi rovasti Kalevi Lehtinen puolsi oppia "kerran pelastettu on aina pelastettu". Kalevi oli kumminkin raamatullinen siinä mielessä, että opetti kaikille ihmisille pelastuksen ehtona Jeesukseen uskomista ja Hänen vastaanottamistaan. Sen kun olet tehnyt ei kukaan voi estää pääsyäsi taivaaseen, et edes sinä itse. Kalevi näitä minullekin Raamatulla perusteli, mutta en tullut asiasta aivan vakuuttuneeksi  ::) ?

Olen tosin tavannut vielä paljon "mielenkiintoisempiakin teologeja erikoisine oppeineen ja niiden tueksi löytämillään raamatunjakeilla". Mm. rovasti Voitto Viron, joka esitteli minulle kesämökkinsä pihalla hautaa, jossa hänen rakas koiraansa odotti Jeesuksen paluuta ja koirien ylösnousemusta. Taivaassa on paljon koiria.... kissoista ei erikseen maininnut? Ja vielä "paremmaksi" panee helsinkiläinen kirkkoherra pastorin Antti Kylliäinen, joka ei usko helvetin olemassaoloon eikä Jeesuksen sovittaneen kenenkään syntejä, Jumala ei tarvitse sovitusta, Kaikki pääsevät taivaaseen, myös paholainen (kirjasta Kaikki pääsevät taivaaseen). Kirja julkaistiin 1997 ja myytiin viikossa loppuun.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #123 : 27.09.19 - klo:15:59 »
MInäkin olen joskus yllättynyt kovastikin kun ei-kalvinistisessa kirkossa joku selvästi uskookin ikään kuin johonkin kalvinismin opin kohtaan. Tämä tapahtui jopa Suomessa viime toukokuussa. Itse olen hyvin "allerginen" kalvinismille rankan kokemuksen jälkeen ns. 5 pisteen kalvinismia opettavassa seurakunnassa.

Poissa Tosikko

  • Viestejä: 639
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #124 : 28.09.19 - klo:22:12 »
Se on oikeaoppisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.

Se on tosiuskovaisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #125 : 28.09.19 - klo:22:28 »
Se on oikeaoppisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.

Se on tosiuskovaisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.

Mitä tarkoitat tosiuskovaisuudella?

Poissa Oloneuvos

  • Viestejä: 908
    • Oloneuvoksen kotosivut
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #126 : 29.09.19 - klo:04:14 »
Se on oikeaoppisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.
Se on tosiuskovaisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.
Mitä tarkoitat tosiuskovaisuudella?

Vasta nyt huomasin nm. tosikon kirjoittaneen "tosiuskovaisuuden hedelmä on huonoa". Luin ensin "tosikkouskovaisen hedelmä on huonoa".

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2462
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #127 : 29.09.19 - klo:13:45 »
Oikeaoppisuus ja tosiuskovaisuus ovat tietenkin suurenmoisia asioita,
jos niillä tarkoitetaan hengelliseen heräämiseen pohjautuvaa uskoa
Raamatun evankeliumiin ja muuhun Jumalan ilmoitukseen.

Mutta jos joku pitää itseään ja omaa ryhmittymäänsä ainoana oikeaoppisena,
tai ainakin muita vaihtoehtoja otollisempana,
ollaan hengellisen ylpeyden alueella.
Silloin nämä tosiuskovaiset asettavat oman suuntauksensa opin palvontansa kohteksi.
Vaikka siihen oppiin sisältyisikin muun ohella Raamatun pelastava evankeliumi,
opillisuudesta ja opin noudattamissäännöistä tulee silti hengellinen mammona,
jolla rehvastellaan.

Tällaista olen nähnyt sekä ev.lut. kirkon että vapaiden suuntien leireissä.
Se hajottaa uskovien yhteyttä ja hämmentää uskoa etsiviä tai aivan uskonelämän alkutaipaleella olevia.

Poissa Tosikko

  • Viestejä: 639
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #128 : 02.10.19 - klo:19:47 »
Se on oikeaoppisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.
Se on tosiuskovaisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.
Mitä tarkoitat tosiuskovaisuudella?

Vasta nyt huomasin nm. tosikon kirjoittaneen "tosiuskovaisuuden hedelmä on huonoa". Luin ensin "tosikkouskovaisen hedelmä on huonoa".

 :D

Tosiuskovaisuus on hillitöntä suorituskristillisyyttä, jossa arvioidaan omaa ja toisten uskovaisuutta ulkoisilla seikoilla kuten tilaisuuksissa kierämistä, saarnaajien fanittamista, suureen ääneen kielillä puhumista ja puutaheinää profetointia, omaa erinomaisuutta korostetaan, kuinka jumala tekee suuria hänen elämässään.

Poissa Oloneuvos

  • Viestejä: 908
    • Oloneuvoksen kotosivut
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #129 : 04.10.19 - klo:20:12 »

Tosiuskovaisuus on hillitöntä suorituskristillisyyttä, jossa arvioidaan omaa ja toisten uskovaisuutta ulkoisilla seikoilla kuten tilaisuuksissa kierämistä, saarnaajien fanittamista, suureen ääneen kielillä puhumista ja puutaheinää profetointia, omaa erinomaisuutta korostetaan, kuinka jumala tekee suuria hänen elämässään.

Entä se tosikkouskovaisuuden hedelmä jota metsästin?

[Vai tarkoititko, että tosikkouskovaisuuden (ts. sinun) hedelmä on hillitöntä suorituskristillisyyttä, jossa arvioidaan omaa ja toisten uskovaisuutta ulkoisilla seikoilla kuten tilaisuuksissa kierämistä, saarnaajien fanittamista, suureen ääneen kielillä puhumista ja puutaheinää profetointia, omaa erinomaisuutta korostetaan, kuinka jumala tekee suuria hänen elämässään?]

Poissa Pökkelö

  • Viestejä: 705
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #130 : 25.02.20 - klo:17:57 »
Oloneuvos on tainnut taas kirjoittaa viestinsä pilke silmä kulmassa.. :)

Tosi uskovaisuudessa on ehkä tipahdettu tieltä ojanpohjalle, mutta lieneekö siellä tien vastakkaisella puolella ojanpohjalla (tosikkouskovaisudella ?), jossa ei mitään liiku yhtään sen parempi?
Tarkoittanen tässä tapauksessa valtionkirkon mallia; missä menoja suorittavalla ei ole muuta kosketuspintaa uskonasioihin kuin ammatillinen velvoite, niin onkos se silloin parempi?
Penkissä istuvien harvalukuisessa joukossa ehkä joku "tosiuskovaisuudessa" mielensä pahoittanut katkeroitunut ihminen?
Jotain tunteen paloa siis sielläkin sentään.

Luulen liian usean uskoon tulleen lähteneen juuri kuolleen palveluksen kylmyydestä etsimään "lämpimämpää ja aidompaa" kristillisyyttä tuolta "tosiuskovaisuuden" ojan pohjalta.