Vuosia näistä asioiste keskustelleina luulisi jokaisen täällä jo ymmärtävän että parempi osaisten on mahdoton ymmärtää köyhän elämää kuten köyhän on mahdoton ymmärtää sitä että parempi osainen saa aina avun kun taas huono osainen ei koskaan saa apua.
Mielestäni puhut tuossa ihan puuta heinää.
Kymmenen vuotta sitten Suomessa talous ajautui lamaan.
Minulla oli sellainen tilanne, että saamatta oli kumulatiivisesti kymmenen kuukauden palkat, osa niistä oli tosin jo aiemmilta vuosilta. Työntekijöilleni sain palkat maksettua, mutta en kuukausiin itselleni.
Yrittäjä ei saa minkäänlaisia korvauksia, jos hän ei lopeta yritystä. Minun olisi siis pitänyt irtisanoa useampi henkilö ja lopettaa firma, että olisin saanut itselleni työttömyyskorvauksen.
Samaan vaimoni oli omaishoitaja. Elimme siihen aikaan omaishoidon tuen perusosalla, lapsilisillä ja satunnaisilla matkakorvauksilla. Asuntolainaa ei tietenkään lyhennetty siihen aikaan. Sossu suostui maksamaan yhden sähkölaskun, ei mitään muuta.
Eräs uskovainen toi meille kotiin leipää.
Lemmikki, minun mielestäni sinun juttusi hyvä ja huono-osaisista on hyvin loukkaavia. Et voi tietää toisten tilanteita.
Yhteiskunta ei todellakaan aina auta, vaikka sattuisi asumaan omakotitalossa.