Torontolaisuus on tuttu juttu vapaissa suunissa. Varsinkin negatiivisten seurauksiensa takia.
Minulle tutut Torontolaisuus Kadanasta ja Elämän Sana (Livets Ord) Ruotsista, rantautuivat suomeen jotain 20-30 v sitten.
Tässä tietoa ja listaa uuskarismaattisista seurakunnista Suomessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tunnustuskuntiin_sitoutumaton_uuskarismaattisuus http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=29 Vapaaseurakunnista lähti nuoria pastoreita jo 40-50 v. sitten Kanadaan uusien tuulien perään. Toiset jäivät, toiset palasivat palavina.
Myös Helluntailaisten joukoista lähti porukkaa.
Olipa kerran Etelä-Savossa pieni Vapaaseurakunta, jonka muutama vanhimmiston jäsen kyllästyi vanhoilliseen kokoustapaan. Jotkut heistä lähtivät Kanadaan uusien tuulien perään.
Takaisin tullessaan he toivat uuden karismaattisen hengen kokouksiin ja pian oli vauhti päällä.
Kirkonkylän raitilla kansa nauroi, kun seurakunnan suunnalta alkoi kuulua mekkala. Olipa viimesen päälle mahtavaa ylistystä.
Jonkin ajan päästä osa seurakuntalaisista alkoi kyllästyä tunnin tai kahden ylistykseen. He sanoivat, että olis kiva kuulla välillä opetustakin.
Seurakunta jakaantui. Toiset halusivat jatkaa ylistystä toiset halusivat vähentää musiikkia ja lisätä sen tilalle raamatun opetusta.
Kun sopuun ei päästy, päätettiin suorittaa äänestys. Äänet meni lähes tasan, muutamalla äänellä tuli voitto karismaattisille.
Tämän jälkeen se osa porukasta, joka halusi enemmän opetusta, siirtyi Helluntaiseurakuntaan. Loppu jäi ylistämään.
Jostain syystä nämä ylistäjät riitautuivat keskenään ja noin puolen vuoden väki hajaantui.
Osa jäi koteihinsa mököttämään ja osa vieraantui uskosta. Koko seurakunta piti lopettaa.
Mikä oli Torontolaisuuden hedelmä. Jakaantunut, riitaantunut, katkeroitunut, uskossa kylmentynnyt joukko uskovia.