Olen pohdiskellut aina silloin tällöin tuota otsikossa mainittua asiaa; viimeksi tänään, kun sekä kylmän että lämpimän veden tulo hanasta loppui kello 17 maissa. Koko Karjalohja on ollut ilman vettä vajaa viisi tuntia. Hetki sitten ilmoitettiin, ettei vielä tiedetä katkoksen perimmäistä syytä eikä ole löydetty kohtaa, missä vesijohdot mahdollisesti ovat vaurioituneet. Vesikatkos koskettaa tietenkin vain talouksia, jotka ovat liitetty kunnalliseen vesijakeluun.
2010-luvulla myrskyjen jäljiltä sähköt ovat olleet kahteen otteeseen katki Karjalohjan sivukyliltä. Ensimmäisellä kerralla katkoksen pituus maatilallamme oli neljä vuorokautta, toisella kerralla vajaa kaksi vuorokautta. Kirkonkylän keskusta ensimmäisen ns. Tapanin myrskyn jälkeen oli reilun vuorokauden ilman sähköä. Kaksi vanhusten hoitolaitosta valmistauduttiin evakuoimaan tilojen lämpötilan laskettua noin +10 asteeseen (hoitolaitoksissa on suorasähkölämmitys), vesi oli katki, vessat eivät toimineet ja viemärit eivät kuljettaneet jätettä puhdistamolle.
Näitä miettiessäni ja nuo mainitsemani lyhyet katkokset sähkön ja veden jakelussa koettuani olen ajatellut kuinka helposti yhteiskuntamme saadaan toimintakyvyttömäksi ja siirrettyä kuin 1800-luvulle. Sillä erotuksella, että silloin taloissa oli puulämmitteiset pystyuunit ja ruuanlaitto tapahtui hellalla, puita oli varastossa liiterissä, puusee toimitti vessan virkaa pihan perällä, lähes joka talossa oli oma pihakaivo ja sauna, jossa peseytyä jne.
Tänään vedentulon lakattua päätin (pari tuntia turhaan odotettuani vettä hanasta) hakea kirkonkylän ainoasta kaupasta 5 litran kanisterin myynnissä olevaa lähdevettä, mutta kaupassa myytiin vain "ei oota" sillä vähäinen vesivarasto oli jo myyty loppuun. Tai no, oli vielä 4 puolen litran lähdevesipulloa â 0,70 eur/pullo. Saan siis vielä aamukahvit.
Uskon, että viranomaisilla on varasuunnitelmia jos sähkön- ja vedenjakelu sekä viemäriverkosto lakkaa toimimasta, mutta sitä mietin, että onkohan meillä viranomaisia myöten vääränlainen turvallisuuden tunne, ettei mitään todella vakavaa voi yhteiskuntaamme kohdata eikä odottamatonta tapahtua?