Kirjoittaja Aihe: Ihmisen osuus pelastuksessa  (Luettu 24640 kertaa)

Poissa kalamos

  • Viestejä: 491
  • Kάλαμος
    • kalamos.keskustelu.info
Vs: Ihmisen osuus .../Elämän vastaanottaminen
« Vastaus #45 : 08.08.14 - klo:10:51 »
Lainaus käyttäjältä: Taisto
Armolahjoista voisi sanoa, että ei pidä etsiä ensisijaisesti lahjoja vaan niiden antajaa.


Armolahjat ovat yleensa palvelutehtävää varten.
Eli eivät liity ketjun aiheeseen.

Mutta tietenkin armolahjoista parhain eli iankaikkinen elämä,
liittyy ketjun aiheeseen "Ihmisen osuus pelastuksessa".
Tämä iankaikkisen elämän armolahja meidän on otettava vastaan.

Lainaus
Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. Room 6:23
« Viimeksi muokattu: 08.08.14 - klo:19:39 kirjoittanut kalamos »
Kάλαμος yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa.

Poissa Pökkelö

  • Viestejä: 705
Vs: Ihmisen osuus pelastuksessa
« Vastaus #46 : 09.08.14 - klo:20:24 »
Mietin yhä tuota voimaan pukemista.
Onko se jotain mitä ymmärrämme vain inhimillisistä lähtökohdista katsoen ?

Meidän ajatuksemme helposti käntyy johonkin yliluonnoilliseen, mitä tavalliset ihmiset hämmästellen katselisivat.
Ajatusmaailma on silloin pitkälti sama kuin tämän ajan karismaattisen herätyksen lapsilla ja noita Simonilla.

Jumalallinen näkökulma saattaa olla aivan toinen.
Kun miettii vaikka ihmisiä, joiden elämän  kautta Raamattu opettaa meitä.
Moosesta kuljettiin pitkään eri olosuhteiden kautta kansan johtajaksi. Erämaa tuli hänelle tutuksi.
Monien vaiheiden kautta myös Abraham vaelsi Jumalan kutsusta luvattuun maahan. Millaisisa oloissa olivat Daniel ja Jeremia ?
Jeremia yksin luopumuksen ja valhe profeettojen keskellä, Daniel pakkosiirtolaisuudessa.
Joosef myytiin isänsä kodista vieraaseen maahan.
Daavid paimensi isänsä lampaita, ja erämaa kausi hänelläkin oli. Kuten Paavalillakin kohdattuaan Jeesuksen Damaskon tiellä.

Jumalan ihmisiä kuljettaan usein vaikeita teitä pitkin, ennenkuin kasvavat tehtäviin johon heitä valmistetaan.
Kovien koulujen jälkeen oppivat luottamaan Jumalaan, ihmisten ja oman itsensä sijasta.
Se on pitkä tie, jossa pikemminkin riisutaan kuin pukeudutaan.
Ehkäpä tuon riisumisen johdosta tulee tilaa jossa Jumalan Henki saa tilaa ?
Silloin voima on Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Ihmisen osuus pelastuksessa
« Vastaus #47 : 14.08.14 - klo:22:48 »
Luin joku aika sitten Petri Mäkilän kirjan Helluntailainen - Klassisen helluntailaisuuden teologinen ihmiskäsitys.
Tuo kirja oli aika paljon ajatuksia herättävä, koska se toi esille jäsennettynä sitä mitä ja miksi helluntailaiset ajattelevat niin kuin ajattelevat. Mäkilä lainaa tuossa opinnäytetyön yhteydessä syntyneessä kirjassaan useita amerikkalaisia helluntailaisia opettajia.


Laitan kirjasta tähän ketjuun muutaman lainauksen:

"Helluntailaisuudessa ihmisen pelastukseen kuuluu vaiheita, jotka muodostavat tavallaan helluntailaisen pelastusjärjestyksen, ordo salutis.
Ensin on Jumalan valinta, jota seuraa ihmisen kääntyminen, joka muodostuu parannuksen teosta ja pelastavasta uskosta. Sitten tulee vanhurskautus, uudestisyntyminen, adoptio ja pyhitys. Helluntailaisen pelastusnäkemyksen mukaan ihmisen kääntyminen on ihmisen ja Jumalan yhteistyötä. Ihminen ei voi pelastua ilman Jumalan työtä hänessä, sillä hän ei voi pelastaa itse itseään. Kuitenkin hän on se joka tekee parannuksen, ja hän on se, joka uskoo."

"Pruittin mukaan parannus ja usko johtavat välittömästi pelastukseen eli uudestisyntymiseen."


Tuo viimeinen lause on aika lailla erilainen kuin mitä Ap.t.2:38 sanoo:
Lainaus
Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

Varmaan kannattaa miettiä mitä sanalla parannus tarkoitetaan.
Onko se synonyymi sanalle 'katumus' vai tarkoitetaanko sillä muutosta aiempaan elämään?

Laitanpa tähän vertailukohdaksi C.F.W.Watherin ajatuksia kirjasta 'Laki ja evankeliumi'

"Jumalan sanaa ei jaeta oikein, jos opetetaan, että katumus on uskon ohella syntien anteeksiantamuksen syy."

"Jumalan sanaa ei jaeta oikein, jos vaaditaan uskoa vanhurskautuksen ja autuuden ehtona ikään kuin ihminen ei tulisi autuaaksi Jumalan edessä ainoastaan uskon kautta, vaan myös uskon tähden, uskon perusteella ja uskoon katsoen."

"On toista tulla vanhurskautetuksi uskon tähden, toista taas uskon kautta."



Voiko ihminen uskoa ennen uudestisyntymistään?


Poissa kalamos

  • Viestejä: 491
  • Kάλαμος
    • kalamos.keskustelu.info
Vs: Ihmisen osuus pelastuksessa / usko
« Vastaus #48 : 15.08.14 - klo:08:59 »
Lainaus käyttäjältä: KnutL
Voiko ihminen uskoa ennen uudestisyntymistään?

Ei. Kyllä kaiken avain on tuo kääntyminen eli mielenmuutos.
Jumalan hyvyys vetää meitä mielenmuutokseen.
Pyhä Henki kolkuttaa sydämemme ovella, ja kutsuu meitä Jeesuksen tykö.
Ja tuossa kohtaamisessa me saamme lahjaksi uskon. Siis Jeesuksen uskon.
Ja sitten me elämme Jumalan Pojan uskossa.
Tämä genetiivinen ilmaisu tarkoittaa sitä,
että Jeesus on tuon uskon alkaja ja täydelliseksi tekijä,
siis sen kantava voima alusta loppuun saakka.

Kάλαμος yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Ihmisen osuus pelastuksessa
« Vastaus #49 : 15.08.14 - klo:14:15 »
Voiko ihminen uskoa ennen uudestisyntymistään?

Mielestäni voi. Mutta se on ihmisen omaa uskoa, siis jumalattoman uskoa (kts. Ap. t. 10:1,2). Ja sitten on erikseen Jumalan Pojan usko (kuten kalamos edellä kirjoitti), joka meille annetaan lahjana (Ef. 2:8 ).
« Viimeksi muokattu: 15.08.14 - klo:19:11 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa otav otah

  • Viestejä: 20
Vs: Ihmisen osuus pelastuksessa
« Vastaus #50 : 15.08.14 - klo:15:44 »
Voiko ihminen uskoa ennen uudestisyntymistään?

Mielestäni voi. Mutta se on ihmisen omaa uskoa, siis jumalattoman uskoa (kts. Ap. t. 10:1,2). Ja sitten on erikseen Jumalan Pojan usko (kuten kalamos edellä kirjoitti), joka meille annetaan lahjana (Ef. 2:8).

Minun mielestäni koko kysymys on irrelevantti, koska me pystymme käsittelemään pelastusta ainoastaan ajallisessa perspektiivissä, ja juuri siksi kaikki täytyy panna aikajärjestykseen. Ensin on tämä ja sitten vasta tuo...  Pelastustapahtuma itse (siis Golgata) on kyllä tapahtunut ajallisuudessa, mutta Jumala itse ei ole ajallisuudessa. Jo vanhan liiton pyhät pelastettiin sen saman Golgatan Uhrin tähden, joka oli tuleva, mutta joka jo oli tapahtunut perustavana prinsiippinä Jumalan sydämellä, ennen kuin ihmisiä tai enkeleitä olikaan. Me emme voi tietää, onko tämä Golgatan Lunastus ollut Isän ja Pojan keskeisessä kanssakäymisessä sellainen totuus, että Poika on ollut haavoitettu jo alusta pitäen.

Me ihmiset tarvitsemme ehkä jonkinlaista hypoteettista pelastusjärjestystä, jotta voimme rakentaa omaa hengellistä maailmankuvaamme. Mutta Jumala ei sitä tarvitse. Sitä kuvaa mielestäni hyvin monet lauseet, mitkä eivät sovi meidän logiikkaamme. Esim. "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan" (Room.9;15). Tai: ” Minä olen suostunut niiden etsittäväksi, jotka eivät minua kysyneet, niiden löydettäväksi, jotka eivät minua etsineet” (Jes.65;1).

Armon, uskon, pelastuksen ja uudestisyntymisen keskinäinen järjestys ei ole mielestäni oleellista. Oleellista on vain se, olemmeko me Kristuksessa armahdettuja tässä ja nyt (tänä päivänä).

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Ihmisen osuus pelastuksessa
« Vastaus #51 : 15.08.14 - klo:16:36 »
Voiko ihminen uskoa ennen uudestisyntymistään?

Mielestäni voi. Mutta se on ihmisen omaa uskoa, siis jumalattoman uskoa (kts. Ap. t. 10:1,2). Ja sitten on erikseen Jumalan Pojan usko (kuten kalamos edellä kirjoitti), joka meille annetaan lahjana (Ef. 2:8).

Minun mielestäni koko kysymys on irrelevantti, koska me pystymme käsittelemään pelastusta ainoastaan ajallisessa perspektiivissä, ja juuri siksi kaikki täytyy panna aikajärjestykseen. Ensin on tämä ja sitten vasta tuo...  Pelastustapahtuma itse (siis Golgata) on kyllä tapahtunut ajallisuudessa, mutta Jumala itse ei ole ajallisuudessa. Jo vanhan liiton pyhät pelastettiin sen saman Golgatan Uhrin tähden, joka oli tuleva, mutta joka jo oli tapahtunut perustavana prinsiippinä Jumalan sydämellä, ennen kuin ihmisiä tai enkeleitä olikaan. Me emme voi tietää, onko tämä Golgatan Lunastus ollut Isän ja Pojan keskeisessä kanssakäymisessä sellainen totuus, että Poika on ollut haavoitettu jo alusta pitäen.

Me ihmiset tarvitsemme ehkä jonkinlaista hypoteettista pelastusjärjestystä, jotta voimme rakentaa omaa hengellistä maailmankuvaamme. Mutta Jumala ei sitä tarvitse. Sitä kuvaa mielestäni hyvin monet lauseet, mitkä eivät sovi meidän logiikkaamme. Esim. "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan" (Room.9;15). Tai: ” Minä olen suostunut niiden etsittäväksi, jotka eivät minua kysyneet, niiden löydettäväksi, jotka eivät minua etsineet” (Jes.65;1).

Armon, uskon, pelastuksen ja uudestisyntymisen keskinäinen järjestys ei ole mielestäni oleellista. Oleellista on vain se, olemmeko me Kristuksessa armahdettuja tässä ja nyt (tänä päivänä).

Juu, jokainen voi itse ajatella tietysti monellakin tapaa, mutta eri uskon suunnissa on erittäin tärkeää se miten kukakin on päätynyt siihen tilaan, jossa on tässä ja nyt.
Jos ihminen itse vaihtaa uskonyhteisöstä toiseen tai sellaista tapahtuu lähipiirissä, voi yksilö huomata olevansa jonkun seurakunnan tai uskovien yhteisön rajan toisella puolella.
Usein se raja asettuu siihen kohtaan, missä ajatellaan ihmisen voivan vaikuttavan pelastukseensa.

Poissa otav otah

  • Viestejä: 20
Vs: Ihmisen osuus pelastuksessa
« Vastaus #52 : 15.08.14 - klo:17:55 »
Juu, jokainen voi itse ajatella tietysti monellakin tapaa, mutta eri uskon suunnissa on erittäin tärkeää se miten kukakin on päätynyt siihen tilaan, jossa on tässä ja nyt.
Jos ihminen itse vaihtaa uskonyhteisöstä toiseen tai sellaista tapahtuu lähipiirissä, voi yksilö huomata olevansa jonkun seurakunnan tai uskovien yhteisön rajan toisella puolella.
Usein se raja asettuu siihen kohtaan, missä ajatellaan ihmisen voivan vaikuttavan pelastukseensa.

Näinhän se on. Ihminen haluaa aina asettaa asiat omaa ihmislogiikkaansa miellyttävään muotoon, ja tehdä siitä sitten kaavan.  Uskoon tullut ihminen kertoo pelastumattomalle, kuinka tullaan uskoon. Tietenkin samalla tavalla kuin on itsekin tullut. Kuitenkaan, ei ole kahta samanlaista pelastumista.

Minä en tullut uskoon omasta aloitteestani. Jeesus tuli ja kutsui minua. En vastustellut, mutta en tehnyt muutakaan. Hän teki koko työn. Yksin. Omalla tavallaan, niin kuin hyväksi näki.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Ihmisen osuus pelastuksessa
« Vastaus #53 : 23.08.14 - klo:23:25 »
Minä tulin uskoon 16-vuotiaana, kun olin ensin lukenut vuoden mittaan UT:n moneen kertaan läpi.
Kukaan ei ollut sillä hetkellä minua johdattamassa sisälle Jumalan valtakuntaan. Jumala kutsui
minua sanansa kautta, syyllisyydentuntoisena rukoilin jotenkin tähän tapaan: "Jeesus, olen tehnyt
syntiä, anna minulla synnit anteeksi ja ota elämäni ohjat käsiisi". Ja sinä iltana nukahdin
hyvällä omallatunnolla, syyllisyydestä vapautuneena. Se oli aivan selkeä kokemus uskoon
tulemisesta, jota ei milloinkaan sen jälkeen ole tarvinnut epäillä.

Toki ihmisillä oli osuutta siihen, että aloin lukea UT:ta - siinä mielessä ihmisillä oli osuutensa
uskoon tulossani.

Minun uskoontuloni tapahtui myös 16-vuotiaana, sitä ennen minulla ei ollut juuri minkäänlaista etsintää, vaikka joskus oli ollut lapsenusko. Siinä vaiheessa minulla ei ollut lainkaan synnintuntoa eikä syyllisyyttä, oli vain tunto siitä, että nyt on se hetki, joka ei ehkä enää toistu. Synnintuntoa ja syyllisyyttä on sitten riittänyt myöhemmin, koska olen suurimman osan synneistäni tehnyt uskoontulon jälkeen.
« Viimeksi muokattu: 23.08.14 - klo:23:29 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Ihmisen osuus pelastuksessa
« Vastaus #54 : 24.08.14 - klo:09:58 »
Kannattaa joskus käydä naapurifoorumilla lukaisemassa vaikka tämä:

http://forum.netmission.fi/showthread.php?11089-Armoko-kaiken-peitt%E4%E4/page3
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Ihmisen osuus pelastuksessa
« Vastaus #55 : 01.05.15 - klo:00:02 »


Vanhasta testamentista löytyy yleensä esikuvat pelastumisemme kannalta merkittävistä asioista. Minua on pitkään kiehtonut kiistakysymys siitä, mikä on ihmisen osuus.

Ehkä väkevin opetus VT:ssa tästä on kuvaus 4. Moos. 21. luvussa. Koetin sijoittaa itseni sinne erämaahan ja samalla kuvittelin, miten ihmiset suhtautuivat siihen pelastukseen, jonka Jumala järjesti, kun hän käski Moosesta tekemään vaskikäärmeen ja ripustamaan sen tangon päähän.

....

En ole pystynyt paikallistamaan tapahtumia kartalle,  mutta oletan sen olleen vuoristoista seutua. Kun tieto vaskikäärmeestä leirissä kiiri, niin siihen suhtauduttiin varmaankin hyvin eri tavoin. Kun mukana oli myös "sekakansaa", niin varmaan oli monia, jotka pitivät vaskikäärmettä vain Mooseksen joutavana höpötyksenä. Kun ajattelemme noin valtavaa väkimäärää, niin vaskikäärmeen näkeminen vaati varovastikin arvioiden monessa tapauksessa usean kilometrin kävelyä. Ihmisen tuli saapua näköetäisyydelle ja katsoa vaskikäärmettä. Se oli pelastumisen edellytys. Pelastus oli siis olemassa ja nähtävänä, tarvittiin vain tämä lähestyminen ja katse.

Näin se ymmärrän olevan tänäänkin. Tarvitaan "mielenliikahdus", vaikka epäileväkin. On kohotettava katse ristiinnaulittuun ja siinä katseessa on se tarvittava uskon määrä. Siinä ymmärretään se, että tämä on tapahtunut "minun edestäni."

Tuota tapahtumaa erämaassa voidaan ajatella moneltakin kantilta.

Otan esiin erään ystäväni esilletuoman  näkökulman, joka ei ehkä aina juolahtaa mieleen.

Nuo käärmeen piston saaneet olivat israelilaisia eli voidaan mielestäni ajatella, että he olivat uskovia.
Käärmeen pisto ja myrkky puhuu synnistä. Uskovien tekemästä synnistä.

Lainaus käyttäjältä: 1.Tim.4:10
Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien.

Charlotte

  • Vieras
Vs: Ihmisen osuus pelastuksessa / evankeliumin vastaanottaminen
« Vastaus #56 : 01.05.15 - klo:09:27 »
Lainaus käyttäjältä: Taisto
Olet siis sitä mieltä, että tuo Voimalla pukeminen koskee kaikkien aikojen uskovia,
eikä pelkästään heitä joille se sanottiin Jerusalemissa? Siis tämä lause "pysykää
te tässä kaupungissa, kunnes..." koskee meitäkin?

Kyllä tuo koskee tämän ajan uskovia yhtä lailla kuin tuon ajan uskoviakin.
Tuolloin annettu tehtävähän on vielä kesken, joten varustus siihen on edelleen tarpeen.
Oletko siis saanut selkeästi voiman korkeudesta? Pitääkö meidän odottaa sitä, ennenkuin
lähdemme liikkeelle, evankeliumia julistamaan... vai riittääkö, että olemme uudestisyntyneitä?

Eli: tässä kohtaamme kysymyksen, mitä meidän oikeastaan pitää odottaa, vai pitääkö odottaa
mitään. Mielestäni tuo Jeesuksen käsky oli nimenomaan tuolle ihmisjoukolle Jerusalemissa - eikä
sitä pidä automaattisesti ottaa kaikille annettuna käskynä. Mutta jos ajattelet, että meidänkin pitää
kokea erikseen jokin voimaan pukeminen, niin jälleen pyydän sinua perustelemaan sen Sanalla,
siis muillakin sanan kohdilla kuin tuolla yhdellä lauseella.

Ja toinen pointti: eivät kaikki ole evankelistoja, saati sitten apostoleja.

Tuosta boldaamastani kohdasta, olisi juurikin tärkeää erottaa UT:n kirjoituksista, milloin joissain kohdissa on puhuttu nimenomaan jonkun tietyn viran tai tehtävän saaneille. Mielestäni kaikkia asioita ei voi yleistää koskemaan kaikkia uskovia kaikkina aikoina, siten että kaikki kohdat Raamatussa olisivat toimintaohjeita kaikille uskoville. Kun kerran on selvästi nähtävissä Raamatussa, että siellä on selkeästi ohjeita eri tehtävän ja viran omaaville.

(Tämä nyt vielä off-topicina, ei kuulu kyllä suoraan ketjun aiheeseen).
« Viimeksi muokattu: 01.05.15 - klo:09:35 kirjoittanut Charlotte »

Poissa kalamos

  • Viestejä: 491
  • Kάλαμος
    • kalamos.keskustelu.info
Vs: Ihmisen osuus pelastuksessa / evankeliumin vastaanottaminen
« Vastaus #57 : 01.05.15 - klo:11:56 »
Lainaus käyttäjältä: Taisto
Olet siis sitä mieltä, että tuo Voimalla pukeminen koskee kaikkien aikojen uskovia,
eikä pelkästään heitä joille se sanottiin Jerusalemissa? Siis tämä lause "pysykää
te tässä kaupungissa, kunnes..." koskee meitäkin?

Kyllä tuo koskee tämän ajan uskovia yhtä lailla kuin tuon ajan uskoviakin.
Tuolloin annettu tehtävähän on vielä kesken, joten varustus siihen on edelleen tarpeen.
Oletko siis saanut selkeästi voiman korkeudesta? Pitääkö meidän odottaa sitä, ennenkuin
lähdemme liikkeelle, evankeliumia julistamaan... vai riittääkö, että olemme uudestisyntyneitä?

Eli: tässä kohtaamme kysymyksen, mitä meidän oikeastaan pitää odottaa, vai pitääkö odottaa
mitään. Mielestäni tuo Jeesuksen käsky oli nimenomaan tuolle ihmisjoukolle Jerusalemissa - eikä
sitä pidä automaattisesti ottaa kaikille annettuna käskynä. Mutta jos ajattelet, että meidänkin pitää
kokea erikseen jokin voimaan pukeminen, niin jälleen pyydän sinua perustelemaan sen Sanalla,
siis muillakin sanan kohdilla kuin tuolla yhdellä lauseella.

Ja toinen pointti: eivät kaikki ole evankelistoja, saati sitten apostoleja.

Tuosta boldaamastani kohdasta, olisi juurikin tärkeää erottaa UT:n kirjoituksista, milloin joissain kohdissa on puhuttu nimenomaan jonkun tietyn viran tai tehtävän saaneille. Mielestäni kaikkia asioita ei voi yleistää koskemaan kaikkia uskovia kaikkina aikoina, siten että kaikki kohdat Raamatussa olisivat toimintaohjeita kaikille uskoville. Kun kerran on selvästi nähtävissä Raamatussa, että siellä on selkeästi ohjeita eri tehtävän ja viran omaaville.

(Tämä nyt vielä off-topicina, ei kuulu kyllä suoraan ketjun aiheeseen).


Siis ihmisen ei tarvitse olla puettu Voimalla Korkeudesta pelastuakseen.
Mutta ihmisen täytyy olla syntynyt uudesti/ylhäältä Hengestä.

Edelleen on toki tarpeen tehdä se, mitä Jeesus tuolloin jäähyväispuheessaan käski.
Ja tuohon käskyyn sisältyy kaksi eri käskyä:

- Lähetyskäsky
- Opetuslapseuttamiskäsky


Tämän ketjun aihe liittyy lähinnä lähetyskäskyyn,
jonka seurauksena ihmiset voivat pelastua.

Siis viemällä evankeliumia ihmisille, he voivat pelastua.
Opetuslapseuttamalla evankeliumin vastaanottaneet eli pelastetut,
nämä voivat viedä evankeliumia eteenpäin.

Kaikki eivät todellakaan ole evankelistoja eivätkä apostoleja,
mutta jokainen todistaa Herrastaan siellä missä on.
Eli lupaus on, että uskomalla Jeesukseen,
"pelastut sinä ja sinun perhekuntasi".
Aloitamme Jerusalemista,
siis omasta perheestämme ja suvustamme ja lähipiiristämme.

« Viimeksi muokattu: 01.05.15 - klo:11:59 kirjoittanut kalamos »
Kάλαμος yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa.

Charlotte

  • Vieras
Vs: Ihmisen osuus pelastuksessa / evankeliumin vastaanottaminen
« Vastaus #58 : 01.05.15 - klo:17:45 »
Lainaus käyttäjältä: Taisto
Olet siis sitä mieltä, että tuo Voimalla pukeminen koskee kaikkien aikojen uskovia,
eikä pelkästään heitä joille se sanottiin Jerusalemissa? Siis tämä lause "pysykää
te tässä kaupungissa, kunnes..." koskee meitäkin?

Kyllä tuo koskee tämän ajan uskovia yhtä lailla kuin tuon ajan uskoviakin.
Tuolloin annettu tehtävähän on vielä kesken, joten varustus siihen on edelleen tarpeen.
Oletko siis saanut selkeästi voiman korkeudesta? Pitääkö meidän odottaa sitä, ennenkuin
lähdemme liikkeelle, evankeliumia julistamaan... vai riittääkö, että olemme uudestisyntyneitä?

Eli: tässä kohtaamme kysymyksen, mitä meidän oikeastaan pitää odottaa, vai pitääkö odottaa
mitään. Mielestäni tuo Jeesuksen käsky oli nimenomaan tuolle ihmisjoukolle Jerusalemissa - eikä
sitä pidä automaattisesti ottaa kaikille annettuna käskynä. Mutta jos ajattelet, että meidänkin pitää
kokea erikseen jokin voimaan pukeminen, niin jälleen pyydän sinua perustelemaan sen Sanalla,
siis muillakin sanan kohdilla kuin tuolla yhdellä lauseella.

Ja toinen pointti: eivät kaikki ole evankelistoja, saati sitten apostoleja.

Tuosta boldaamastani kohdasta, olisi juurikin tärkeää erottaa UT:n kirjoituksista, milloin joissain kohdissa on puhuttu nimenomaan jonkun tietyn viran tai tehtävän saaneille. Mielestäni kaikkia asioita ei voi yleistää koskemaan kaikkia uskovia kaikkina aikoina, siten että kaikki kohdat Raamatussa olisivat toimintaohjeita kaikille uskoville. Kun kerran on selvästi nähtävissä Raamatussa, että siellä on selkeästi ohjeita eri tehtävän ja viran omaaville.

(Tämä nyt vielä off-topicina, ei kuulu kyllä suoraan ketjun aiheeseen).


Siis ihmisen ei tarvitse olla puettu Voimalla Korkeudesta pelastuakseen.
Mutta ihmisen täytyy olla syntynyt uudesti/ylhäältä Hengestä.

Edelleen on toki tarpeen tehdä se, mitä Jeesus tuolloin jäähyväispuheessaan käski.
Ja tuohon käskyyn sisältyy kaksi eri käskyä:

- Lähetyskäsky
- Opetuslapseuttamiskäsky


Tämän ketjun aihe liittyy lähinnä lähetyskäskyyn,
jonka seurauksena ihmiset voivat pelastua.

Siis viemällä evankeliumia ihmisille, he voivat pelastua.
Opetuslapseuttamalla evankeliumin vastaanottaneet eli pelastetut,
nämä voivat viedä evankeliumia eteenpäin.

Kaikki eivät todellakaan ole evankelistoja eivätkä apostoleja,
mutta jokainen todistaa Herrastaan siellä missä on.
Eli lupaus on, että uskomalla Jeesukseen,
"pelastut sinä ja sinun perhekuntasi".
Aloitamme Jerusalemista,
siis omasta perheestämme ja suvustamme ja lähipiiristämme.

Helluntaihan oli taitekohta, jolloin VT:n lupauksen mukaan kaikki uskovat saavat Pyhän Hengen. Ennen sitä ei Pyhä Henki ollut maailmassa kuin yksittäisissä profeetoissa. Samasta asiasta Jeesus puhuu Johanneksen evankeliumissa:

Joh. 14:

16 Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti,
17 totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.
26 Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut

Joh. 16:

7 Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän.

Charlotte

  • Vieras
Vs: Ihmisen osuus pelastuksessa
« Vastaus #59 : 01.05.15 - klo:17:49 »
Ja heti Apostolien teoissa ensimmäisessä luvussa samasta asiasta:

4 Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: "Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet.
5 Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen."