Täytyykö lakia ihan oikeasti noudattaa?

[Kurjenmiekka]

jaaha ne siirtyikin toiseen ketjuun,,,,,

meinasin juuri pyytää profiilin poistoa kun ei saa mitään sanoa 

voisi tietenkin odottaa että toinen saa lauseen valmiiksi ennen kuin siirtelee niitä     

Älä nyt vielä poistu minnekään. Tämä ainakin on asia, jota kannattaa selvittää. Kysymys on siitä, elämmekö lain mukaan moitteettomasti vai emme. Jos elämme, miten se ilmenee? Jos emme, niin miksi?

Käsitykseni mukaan (Jumalan) lakia ei ole annettu sovellettavaksi vaan noudatettavaksi. Suuri(n?) osa kristikuntaa ei ilmeisesti ole ymmärtänyt tätä tosiasiaa.

niin, ehkä tässä löytyykin meidän näkemys- tai ainakin puheenaiheen ero.
en nimittäin puhu lain noudattamisesta

Tuli  myöhemmin mieleen että lain noudattaminen ja kuuliaisuus eivät ole sama asia !

Minä puhun jälkimmäisestä ja sinä tuosta ensimmäisestä.

siis esimerkki :

Jeesus käytti vertausta isästä ja pojista. Isä sanoi heille "menkää töihin pellolle" toinen vastasi"joo" ja toinen "en". Myöhemmin se joka vastasi kieltävästi meni kuitenkin ja se joka vastasi myöntävästi ei mennytkään.

Sinä ehkä puhut "vain" tuosta joojottelijasta. Mutta vertauksessa toinen kuitenkin teki mitä pyydettiin.
Jos hän kykeni tekemään mitä pyydettiin niin kyseessä ei ollut laki!

Vaan pyynnön täyttäminen eli kuuliaisuus.

Jos sanot lapsellesi "tiskaa" ja hän sitten tiskaa niin toimiiko hän lain mukaan ?  ei mielestäni, hän on vain kuuliainen.

Laki ei siis käske kaikkea , ei käske tiskaamaan mutta kieltää murhaamasta.

Sinun mieliaiheesi on todeta ettemme täytä lakia, kuten emme tee sitä Jeesuksenkaan mielestä.

Mutta pointtini on : tuleeko meidän hylätä kaikki Jeesuksen kehoitukset ja pyynnöt, eli kuuliaisuus, vain sen takia ettemme täytyä lakia ?

Minä edelleen olen sitä mieltä että Jeesus vaatii kuuliaisuutta mutta ei laintäyttämistä !

-------------------------------

päämotiivini tässä on kysyä kuinka vakavasti meidän tulisi ottaa Jeesuksen sanat ja kuinka toimia jos ymmärrämme ne vakaviksi ?

Mutta sinä yleensä vastaat vaan "emme täytä lakia kuitenkaan". Mutta et anna vastausta mun ongelmaan.
Toki ymmärrän jos et osaa vastata mutta mielestäni sinun tulisi se sitten tunnustaa, jos olet nöyrä.

Vai oleko kaikkitietävä ?

Eräs tärkeä asia joka tähän liittyy myös on kuinka evankelioit?

Jos heität uskottomalle vain sanan "et voi täyttää lakia" tai "sun täytyy ottaa armo vastaan". Ei hänymmärrä tuosta hölkäsen pöläystä.
Sille (kuten mulle) täytyy selittää arkikielellä "mitä meidän pitää tekemän että pelastuisimme".
Eikö näin kysyneet myös ne joille Pietari saarnasi

[Paulus]

Tuli  myöhemmin mieleen että lain noudattaminen ja kuuliaisuus eivät ole sama asia !

Minä puhun jälkimmäisestä ja sinä tuosta ensimmäisestä.

No hyvä. Nyt päästään itse asiaan. Kun puhut kuuliaisuudesta, niin tarkoitatko lain kuuliaisuutta vai uskonkuuliaisuutta? Ne ovat nimittäin kaksi eri asiaa.

[Paulus]

Jostakin syystä ainakin katuevankelistat pyrkivät siihen sopimattomaan tilanteeseen. Yksi evankelista meni kuokkimaan hautajaisiin jossa sitten julkisesti julisti että vainaja ei ole taivaassa, kun ei ole tunnustanut julkisesti jeesusta herrakseen.

Olin kerran erään sukulaiseni häissä. Muuan naisevankelista pilasi hääjuhlan totaalisesti ryhtymällä evankeloimaan häävieraita. Taisi moni saada lisää immuniteettia kristillisyyttä vastaan.

[Paulus]

Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa, eli se on Jumalan tahto. En ole Raamatussa misään huomannut ajatusta ettei tarvitse noudattaa käskyjä kun ei kuitenkaan pysty ja armo kattaa kaiken. Aina kehoitetaan ja rohkaistaan olemaan kuuliainen Jumalan sanalle.

Sinulle sama kysymys: Kumpaa kuuliaisuutta tarkoitat? Mutta mennään vielä noihin käskyjen noudattamiseen. Lakihan ei edellytä muuta kuin Jumalan rakastamista yli kaiken ja lähimmäisen rakastamista niinkuin itseänsä. Tekisi mieli kysyä, kuinka olet mielestäsi näissä onnistunut, koska meikä ei tiedä näissä koskaan onnistuneensa?

[Lydia]

Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa, eli se on Jumalan tahto. En ole Raamatussa misään huomannut ajatusta ettei tarvitse noudattaa käskyjä kun ei kuitenkaan pysty ja armo kattaa kaiken. Aina kehoitetaan ja rohkaistaan olemaan kuuliainen Jumalan sanalle.

Sinulle sama kysymys: Kumpaa kuuliaisuutta tarkoitat? Mutta mennään vielä noihin käskyjen noudattamiseen. Lakihan ei edellytä muuta kuin Jumalan rakastamista yli kaiken ja lähimmäisen rakastamista niinkuin itseänsä. Tekisi mieli kysyä, kuinka olet mielestäsi näissä onnistunut, koska meikä ei tiedä näissä koskaan onnistuneensa?

Ei ole kysymys mielestäni siinä olemmeko onnistuneet vai ei, minä puhun siitä minkä Raamatusta olen nähnyt oikeaksi. Jumalan ja lähimmäisen ja itsensä rakastamiseen sisältyy kaikki muutkin käskyt, eikö vain.
En voi ajatella ettei mun tarvitse kun en pysty, ajatus menee siihen tapaan että auta Jumala minua pysymään sinun tahdossasi ja auta niissä asioissa mitkä tuntuvat minulle mahdottomille ja vaikeille. Anteeksiantamisella on suuri vaikutus elämässä, siihen sisältyy  siunaus kun voimme antaa anteeksi.

[Paulus]

Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa, eli se on Jumalan tahto. En ole Raamatussa misään huomannut ajatusta ettei tarvitse noudattaa käskyjä kun ei kuitenkaan pysty ja armo kattaa kaiken. Aina kehoitetaan ja rohkaistaan olemaan kuuliainen Jumalan sanalle.

Sinulle sama kysymys: Kumpaa kuuliaisuutta tarkoitat? Mutta mennään vielä noihin käskyjen noudattamiseen. Lakihan ei edellytä muuta kuin Jumalan rakastamista yli kaiken ja lähimmäisen rakastamista niinkuin itseänsä. Tekisi mieli kysyä, kuinka olet mielestäsi näissä onnistunut, koska meikä ei tiedä näissä koskaan onnistuneensa?

Ei ole kysymys mielestäni siinä olemmeko onnistuneet vai ei, minä puhun siitä minkä Raamatusta olen nähnyt oikeaksi. Jumalan ja lähimmäisen ja itsensä rakastamiseen sisältyy kaikki muutkin käskyt, eikö vain.
En voi ajatella ettei mun tarvitse kun en pysty, ajatus menee siihen tapaan että auta Jumala minua pysymään sinun tahdossasi ja auta niissä asioissa mitkä tuntuvat minulle mahdottomille ja vaikeille. Anteeksiantamisella on suuri vaikutus elämässä, siihen sisältyy  siunaus kun voimme antaa anteeksi.

Tämä saattaa tuntua tarpeettomalta jankkaamiselta, mutta asia on mielestäni mitä oleellisin kristityn vaelluksen kannalta. Seurakunnissa en ole kuullut lainkaan tästä asiasta puhuttavan, vaikka se olisi ollut äärimmäisen tärkeää. Ei kerrottu lainkaan, että lain kuuliaisuus ja uskonkuuliaisuus ovat kaksi eri asiaa. Sama opetus toistuu lukuisissa kirjoissa, joita tähänkin maahan on levitetty tuhansin kappalein.

Tiedän 40 vuoden kokemuksesta, millaista uskonelämä on semmoisessa tilanteessa. Ei siinä voi ilosta puhua. Ja ne vaatimuksetkin valuvat kuin vesi hanhen selästä vaikuttamatta mitään muuta kuin kyynisyyttä. Vasta kovien kokemusten kautta näihin asioihin alkoi tulla valoa ja siitä olen erittäin kiitollinen. Eräs Raamatun kohta tämän ratkaisevaan ymmärtämiseen on Room. 3:19-21.

[Hilema]

2.Tim.4:

1 Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva eläviä ja kuolleita, sekä hänen ilmestymisensä että hänen valtakuntansa kautta:
2 saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.

Minäkin muistelen kuulleeni, että sopimaton aika tarkoittaisi saarnaajalle / julistajalle epämukavaa hetkeä.

Olennaista tässä on kuitenkin huomata, kenenelle kehoitus on suunnattu: seurakunnan paimenelle, jolle sanan julistaminen kuuluu. Koko Tim.kirjeet ovat ohjeita ensisijaisesti srk:n kaitsijalle.

Ei srk:n rivijäsenen tarvitse eikä pidä ottaa itselleen pastorille kuuluvia tehtäviä.

Meille taas kuuluu ohje:

1.Piet.3:   Aapelin mukaan:

15 olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy toivonne perustelua, kuitenkin sävyisästi ja kunnioittaen, pitäen hyvän omantunnon,
--

Näitä noudattamalla vältettäisiin nolot ja tökeröt tilanteet.

[Paulus]

Minä edelleen olen sitä mieltä että Jeesus vaatii kuuliaisuutta mutta ei laintäyttämistä !

Lain kuuliaisuus edellyttää lain noudattamista. Jos esim. tieliikenteessä et ole lain kuuliainen, sinua voidaan rangaista tieliikennelain noudattamatta jättämisestä.

[Lydia]

Kun äitinä annoin lapsille vastuuta siivouksesta aikoinaan, asia sovittiin kuka mitäkin tekee viikottain. Oli mahdollista että homma olisi voinut jäädä tekemättäkin tai vain puolitiehen, mutta äitinä ohjailin sanoin ja asentein että ei pääse totuus hommelista unohtumaan ja viikkosiivous saatiin hyvään päätökseen. Koin iloa kun lapset tekivät sovitun osuutensa, en silti olisi pelipaitaani repinyt jos olisi jäänyt tekemättä..tosin olisin muistuttanut edelleen asiasta.
Jotakin tällaista uskon olevan Jumalankin huolenpito että suostuisimme hänen tahtoonsa ja käskyihinsä, Pyhä Henki muistuttaa, neuvoo ja ohjaa.

[Soltero]

Kun äitinä annoin lapsille vastuuta siivouksesta aikoinaan, asia sovittiin kuka mitäkin tekee viikottain. Oli mahdollista että homma olisi voinut jäädä tekemättäkin tai vain puolitiehen, mutta äitinä ohjailin sanoin ja asentein että ei pääse totuus hommelista unohtumaan ja viikkosiivous saatiin hyvään päätökseen. Koin iloa kun lapset tekivät sovitun osuutensa, en silti olisi pelipaitaani repinyt jos olisi jäänyt tekemättä..tosin olisin muistuttanut edelleen asiasta.
Jotakin tällaista uskon olevan Jumalankin huolenpito että suostuisimme hänen tahtoonsa ja käskyihinsä, Pyhä Henki muistuttaa, neuvoo ja ohjaa.

Tässä kerrot hyvin osuvasti, millaista on se kuuliaisuus eli ohjeiden noudattaminen, johon Herrakin meitä
opastaa, kutakin omien edellytystensä mukaan.

[Paulus]

Kun äitinä annoin lapsille vastuuta siivouksesta aikoinaan, asia sovittiin kuka mitäkin tekee viikottain. Oli mahdollista että homma olisi voinut jäädä tekemättäkin tai vain puolitiehen, mutta äitinä ohjailin sanoin ja asentein että ei pääse totuus hommelista unohtumaan ja viikkosiivous saatiin hyvään päätökseen. Koin iloa kun lapset tekivät sovitun osuutensa, en silti olisi pelipaitaani repinyt jos olisi jäänyt tekemättä..tosin olisin muistuttanut edelleen asiasta.
Jotakin tällaista uskon olevan Jumalankin huolenpito että suostuisimme hänen tahtoonsa ja käskyihinsä, Pyhä Henki muistuttaa, neuvoo ja ohjaa.

Nyt mentiinkin sopivasti toisen lain puolelle. Nimittäin elämän hengen laki, Kristuksen laki, vapauden laki jne. toimii juuri tällä tavoin. Kun ihminen pääsee armon alle, niin vanhan lain kasvatustehtävä on päättynyt (Gal. 3:25). Ei ole enää mitään uhkaa tai pelkoa. Ja yllätys on se, että elämän hengen laki saa meidät tekemään jotain sellaista, mitä synnin ja kuoleman laki vaatii, mutta joka ei anna siihen tarvittavaa voimaa vaan juuri päinvastoin.

Tässä puhun myös kuuliaisuudesta, mutta en lain kuuliaisuudesta, vaan uskonkuuliaisuudesta. Ja jälleen yllätys, uskonkuuliaisuus saa aikaan lain kuuliaisuutta, mutta ei enää ulkoa päin tulevan pakon kautta.

Näiden kahden kuuliaisuuden välillä käydään jatkuvaa kamppailua, jota mieluusti kutsun uskonkilvoitukseksi. Uskonkuuliaisuuden tarkoituksena on, että en tee "hyvää" itsestäni käsin, tai saadakseni Jumalan hyväksyntää, vaan Toinen vaikuttaa armonsa kautta minussakin yhtä ja toista Hänelle kelpaavaa. Itse en ole useinkaan asiasta edes tietoinen.

[Kurjenmiekka]

Tuli  myöhemmin mieleen että lain noudattaminen ja kuuliaisuus eivät ole sama asia !

Minä puhun jälkimmäisestä ja sinä tuosta ensimmäisestä.

No hyvä. Nyt päästään itse asiaan. Kun puhut kuuliaisuudesta, niin tarkoitatko lain kuuliaisuutta vai uskonkuuliaisuutta? Ne ovat nimittäin kaksi eri asiaa.

jos nyt aloittelisin tämän vastaamisen ensin lyhyesti :

puhun uskonkuuliaisuudesta koska enhän edes kuulisi Jeesuksen sanoja esim evankelioinnista jos en omistaisi uskoa . ?

tai siis ......... toki monet evankelioi lain mukaan kuten jehovantodistajat,,,,,,

joten ymmärrän ettet voi pelkästä tekstistäni tietää kumpaa edustan kun kaikki käyttää samoja termejä vaikka puhuvat eri asiasta tai jopa täysin eri hengessä.

[Kurjenmiekka]

Kun äitinä annoin lapsille vastuuta siivouksesta aikoinaan, asia sovittiin kuka mitäkin tekee viikottain. Oli mahdollista että homma olisi voinut jäädä tekemättäkin tai vain puolitiehen, mutta äitinä ohjailin sanoin ja asentein että ei pääse totuus hommelista unohtumaan ja viikkosiivous saatiin hyvään päätökseen. Koin iloa kun lapset tekivät sovitun osuutensa, en silti olisi pelipaitaani repinyt jos olisi jäänyt tekemättä..tosin olisin muistuttanut edelleen asiasta.
Jotakin tällaista uskon olevan Jumalankin huolenpito että suostuisimme hänen tahtoonsa ja käskyihinsä, Pyhä Henki muistuttaa, neuvoo ja ohjaa.

tässä on tosiaan hyvin otettu esimerkki asiasta. joten jatkan tähän......

luulen, että Jeesus käytti puheissaan vertauksia juuri sen takia, että asia voisi tulla konkreettiseksi arkiasiaksi ihmisten mielissä-

siis : kun Jeesus mielestäni puhuu uskoville eli ei uskosta osattomille niin se kuuliaisuus tarkoittaa silloin uskonkuuliaisuutta. esim ilmestyskirjassa, kun  itse Jeesus sanoo "joka kuulee mitä Henki seurakunnille sanoo". Hän siis edellyttää että Hänen omansa kuulevat. ja sitten tekevät. ongelma on se että miten tietää ja osaa "tehdä" ?

Tämä Lydian esimerkki kuvaa armollista Jumalaa ja näin Herra näyttää meidän kanssa toimivankin.
Mutta jos haluaisi oppia "siivoamaan huoneen" vähemmällä tappelulla kuuliaisesti niin ei tarttisi rämpiä koetuksissa ja jotkut käyttää termiä "sakkokierroksilla" vuosikausia. Silloin pitäis ymmärtää "mitä tehdä".

Siis puhun uskonkuuliaisuuden teoista !

[Kurjenmiekka]

Kun äitinä annoin lapsille vastuuta siivouksesta aikoinaan, asia sovittiin kuka mitäkin tekee viikottain. Oli mahdollista että homma olisi voinut jäädä tekemättäkin tai vain puolitiehen, mutta äitinä ohjailin sanoin ja asentein että ei pääse totuus hommelista unohtumaan ja viikkosiivous saatiin hyvään päätökseen. Koin iloa kun lapset tekivät sovitun osuutensa, en silti olisi pelipaitaani repinyt jos olisi jäänyt tekemättä..tosin olisin muistuttanut edelleen asiasta.
Jotakin tällaista uskon olevan Jumalankin huolenpito että suostuisimme hänen tahtoonsa ja käskyihinsä, Pyhä Henki muistuttaa, neuvoo ja ohjaa.

Nyt mentiinkin sopivasti toisen lain puolelle. Nimittäin elämän hengen laki, Kristuksen laki, vapauden laki jne. toimii juuri tällä tavoin. Kun ihminen pääsee armon alle, niin vanhan lain kasvatustehtävä on päättynyt (Gal. 3:25). Ei ole enää mitään uhkaa tai pelkoa. Ja yllätys on se, että elämän hengen laki saa meidät tekemään jotain sellaista, mitä synnin ja kuoleman laki vaatii, mutta joka ei anna siihen tarvittavaa voimaa vaan juuri päinvastoin.

Tässä puhun myös kuuliaisuudesta, mutta en lain kuuliaisuudesta, vaan uskonkuuliaisuudesta. Ja jälleen yllätys, uskonkuuliaisuus saa aikaan lain kuuliaisuutta, mutta ei enää ulkoa päin tulevan pakon kautta.

Näiden kahden kuuliaisuuden välillä käydään jatkuvaa kamppailua, jota mieluusti kutsun uskonkilvoitukseksi. Uskonkuuliaisuuden tarkoituksena on, että en tee "hyvää" itsestäni käsin, tai saadakseni Jumalan hyväksyntää, vaan Toinen vaikuttaa armonsa kautta minussakin yhtä ja toista Hänelle kelpaavaa. Itse en ole useinkaan asiasta edes tietoinen.

no niin , nyt puhutaan jo samasta asiasta.

en muista sinulta lukeneeni näin selkeää näkemystä vielä . mutta kun oikein vaatii niin tuleehan se sieltä 

siis päästiin vihdoin asiaan .

Nyt sitten haluaisin lisätä kysymyksen : miten pääsee siihen tilaan ettei ole tuota uhkaa tai pelko ?

koska sen oivaltaa joskus sittenkin olevan taustalla varsinkin silloin kun huomaa : ei ole pitkään aikaan tullut tehtyä "mitään Herralle".

Kun Jumala on niin sanotusti hiljaa ja ei ole seurakuntaakaan löytänyt itselleen vuosien etsinnästä huolimatta. kun huomaa olevansa monesta "ulkona". Ei löydä niitä "rakastavia , sydämellisiä" uskovia millään mistään vaikka Raamattu niitä kuvailee. Rupeaa miettimään, jospa vika on sittenkin itsessä, jospa sittenkin olen itse harhassa tai eksynyt. Mistä siis voi koskaan "olla varma".

[Kurjenmiekka]

Itse en ole useinkaan asiasta edes tietoinen.

ehkä se pääasia tulikin tässä lauseessa, mutta silti joskus kyselee kuten Johannes Kastaja vankilassa,
"oletko se sittenkään Sinä Jeesus?".

Kaikista suurin kysymys tai ongelma lienee Miksi Jumala sallii armossaan ja rakkaudessaan niin paljon pahaa omilleen ja muille ihmisille?

Siitä se aina nousee !

Koska oletus on : jos Jumala olisi minun kanssani niin en kärsisi sitä ja tätä

Mutta vielä suurempi kysymys on tämä : tuleeko minun lukea Raamattua niin että otan sieltä kaikki lupaukset koskeviksi ainoastaan seuraavaa elämää !?

vasta taivaassa saan terveyden , vasta taivaassa saan ystäviä, vasta taivaassa saan sen mistä haaveilen, vasta taivaassa saan seurakunnan ?

Nuorempana haaveili että "asiat menee pian paremmiksi" nyt on vain kiitollinen "ettei asiat vielä ole huonommin".

Toki pitää lisätä : Jumala on opettanut hirveästi kaikesta selviämistä ja sitä kuinka Hän pitää huolen, olen niin hirveästi muuttunut ihmisenä viime vuosien aikana että hieman pelottaa kun koen olevani "aika outo".
Monet asiat ovat hyvin vaikka lähes joka yö saan unta vasta kun totean "jos tähän kuolen niin kuolen", johtuen sydän oireista

Viime yönä saatoin vain todeta "koska Jumala ei halua minua parantaa niin Raamatun mukaan Hän kuitenkin ottaa minut taivaaseen jos kuolen". Joka päiväisinä ja öisinä ajatuksina aika rankkaa olemista