Puimatanner

Puimatanner => Seurakunta => Aiheen aloitti: Natanael - 25.05.14 - klo:14:32

Otsikko: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 25.05.14 - klo:14:32

Ketju katkaistu omaksi aiheekseen. -Lydia

Mielenkiintoinen päiväkokous tänään, kun Jouko Ruohomäki esitteli juuri valmistunutta väitöskirjaansa Suomen helluntailiikkeen historiasta.

Hän kertoi laajasti Azusa-kadun herätyksestä ja varsinkin sen välittymisestä Suomeen  Thomas Barrattin kautta sekä liikkeen alkuvaiheista Suomessa.

Hän toi esiin Barrattin muitakin ideoita kuin Pyhällä Hengellä kastamisen, joista Suomessa ei innostuttu.
Mm. hänen näkemystään pyhityksen kokemisesta ei ole Suomessa omaksuttu.
Ruohomäen mielestä pyhitysasiaa pitäisikin uudelleen tarkastella.
Mainitsiko hän mitään sen suuntaista, että aiheesta olisi tulossa kirja? Toivottavasti. Kun olen lueskellut Barrattin (muiden kirjoittamia) elämänkertoja, olen tullut siihen tulokseen, että hän tuli vasta Ameriikan reissullaan uskoon. Sitä ennen hän oli innokas raittiusaatteen kannattaja ja innokas uskonnollisten asioiden eteenpäin viejä. Ameriikkaan hän lähti hakemaan rahoja kirkon rakentamiseen. Barratt puhui kohdalleen tapahtuneesta sydämen puhdistumisesta ja ajattelen, että juuri se hetki oli kun hän tuli uskoon. Alunperin Barrat ajatteli, että ko. hetki oli se hetki, jolloin hän sai Pyhän Hengen kasteen, mutta eräät hänen ystävänsä saivat taivuteltua hänet siihen ajatukseen, että se hetki olikin joitakin päiviä tai viikkoja myöhemmin saatu kielilläpuhumisen lahjan saamispäivä.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Soltero - 25.05.14 - klo:14:38
Ruohomäen väitöskirja on myynnissä.

Barratt oli käsittääkseni uskossa jo ennen menoaan New Yorkiin, koska hän toimi Norjassa metodistikirkon saarnaajana.
Mutta tutustuttuaan Los Angelesissa alkaneeseen helluntailiikkeeseen hän menetti kiinnostuksensa raja-aitojen erottamiin erilaisiin kirkkojärjestelmiin.

Hengen palo oli hänelle tärkeintä saatuaan Pyhän Hengen kasteen - eivät enää uskonnolliset järjestelmät.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 25.05.14 - klo:14:43
Mielenkiintoinen päiväkokous tänään, kun Jouko Ruohomäki esitteli juuri valmistunutta väitöskirjaansa Suomen helluntailiikkeen historiasta.

Hän kertoi laajasti Azusa-kadun herätyksestä ja varsinkin sen välittymisestä Suomeen  Thomas Barrattin kautta sekä liikkeen alkuvaiheista Suomessa.

Hän toi esiin Barrattin muitakin ideoita kuin Pyhällä Hengellä kastamisen, joista Suomessa ei innostuttu.
Mm. hänen näkemystään pyhityksen kokemisesta ei ole Suomessa omaksuttu.
Ruohomäen mielestä pyhitysasiaa pitäisikin uudelleen tarkastella.
Mainitsiko hän mitään sen suuntaista, että aiheesta olisi tulossa kirja? Toivottavasti. Kun olen lueskellut Barrattin (muiden kirjoittamia) elämänkertoja, olen tullut siihen tulokseen, että hän tuli vasta Ameriikan reissullaan uskoon. Sitä ennen hän oli innokas raittiusaatteen kannattaja ja innokas uskonnollisten asioiden eteenpäin viejä. Ameriikkaan hän lähti hakemaan rahoja kirkon rakentamiseen. Barratt puhui kohdalleen tapahtuneesta sydämen puhdistumisesta ja ajattelen, että juuri se hetki oli kun hän tuli uskoon. Alunperin Barrat ajatteli, että ko. hetki oli se hetki, jolloin hän sai Pyhän Hengen kasteen, mutta eräät hänen ystävänsä saivat taivuteltua hänet siihen ajatukseen, että se hetki olikin joitakin päiviä tai viikkoja myöhemmin saatu kielilläpuhumisen lahjan saamispäivä.
Barrattin ajatuksena ei ollut perustaa uutta seurakuntaa. Suomessa helluntaiherätyksen syntyyn vaikutti voimakkaasti Gerhard Olsen-Smidth, joka kehoitti uskovia lähtemään seurakunnistaan. Ensin sodan, sittemmin julkitulleen homoutensa vuoksi Gerhard joutui lähtemään ulkolaisena Suomesta. Kaksi muuta osallista jäi ja he tai ainakin toinen heistä vaikuttivat helluntaiherätyksessä omalla sarallaan voimakkaasti. Tuon homojutun vuoksi helluntailiikkeen historia ja synty on laitettu Barrattin ja muutaman muun nimiin. Barratt ja Olsen-Smidth eivät olleet opillisesti samaa mieltä, mutta käsiini saamani dokumentit eivät ole kertoneet mistä oli kysymys - ainoastaan sen, että he olivat eri mieltä. Veikkaan, että kysymys oli pyhityksestä.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Soltero - 25.05.14 - klo:14:48
Juu, pyhityksestä oli kysymys.

Onneksi jokainen voi itse lukea Raamatusta, mitä pyhitys omalla kohdalla tarkoittaa.
Siihenkään ei tarvita mitään ihmisten laatimia oppeja.

Silti ne asiat, joita olen aiheesta kuullut helluntaiseurakunnissa, ovat yhtäpitäviä Raamatusta omaksumiini näkemyksiin.
Luterilaisella puolella en muista koskaan kuulleeni kenenkään puhuvan henkilökohtaisesta pyhityksestä.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 25.05.14 - klo:14:51
Ruohomäen väitöskirja on myynnissä.

Barratt oli käsittääkseni uskossa jo ennen menoaan New Yorkiin, koska hän toimi Norjassa metodistikirkon saarnaajana.
Mutta tutustuttuaan Los Angelesissa alkaneeseen helluntailiikkeeseen hän menetti kiinnostuksensa raja-aitojen erottamiin erilaisiin kirkkojärjestelmiin.
Täytyypä harkita ostamista. Niitä on monessa muussakin kirkossa monenlaista enemmän ja vähemmän harrasta pappia, jotka eivät ole uskossa. Tiesin kyllä hänen taustansa.
Lainaus
Hengen palo oli hänelle tärkeintä saatuaan Pyhän Hengen kasteen - eivät enää uskonnolliset järjestelmät.
Näin kerrotaan. Barrat kannatti allianssia eli hän ei tosiaankaan ajanut minkään uuden srk:n perustamista. Mentyään kasteelle baptistikirkossa, tuli välirikko moneen suuntaan.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 25.05.14 - klo:14:55
Juu, pyhityksestä oli kysymys.

Onneksi jokainen voi itse lukea Raamatusta, mitä pyhitys omalla kohdalla tarkoittaa.
Siihenkään ei tarvita mitään ihmisten laatimia oppeja.

Silti ne asiat, joita olen aiheesta kuullut helluntaiseurakunnissa, ovat yhtäpitäviä Raamatusta omaksumiini näkemyksiin.
Luterilaisella puolella en muista koskaan kuulleeni kenenkään puhuvan henkilökohtaisesta pyhityksestä.
Lienet ainakin lukenut Muroman kirjoja. Hän oli pyhityksen julistaja.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Soltero - 25.05.14 - klo:14:55
Tässä on hiukan tietoa helluntailiikkeen synnystä sellaiselle, joka ei tunne asiaa:
http://www.james.pp.fi/historia.html
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 25.05.14 - klo:15:22
Tässä on hiukan tietoa helluntailiikkeen synnystä sellaiselle, joka ei tunne asiaa:
http://www.james.pp.fi/historia.html

Tässä juttua Suomen helluntailiikkeen narvalaisista juurista.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Narvalaisuus


Gerhardilla oli sormensa pelissä aiheuttaessa ensimmäisen jakaantumisen helluntailiikkeessä.

fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Helluntaiherätyksen_historia


"Gerhard Smith kysyi, Emmekö tahdokin kulkea siinäkin Sanaan luottaen, että vain kastetuille uskoville kuuluu ehtoollinen Kädennostolla koko joukko hyväksyi esityksen. Tämä oli ensimmäinen julkinen tilaisuus, missä asia tuli esille. Helluntailaiset jakaantuivat 1920 ehtoolliskysymyksen vuoksi helluntaiystäviin ja helluntaiseurakuntiin."


Noin kevyesti jaettiin uskovat kahteen leiriin. Yksi homo ehdotti jotain ja tunnetusti jokaisessa paikassa, missä jotain pyydetään käden nostolla jotain vahvistamaan, ei ole mitään syvällistä pohdintaa takana, vaan nostetaan räpylää, kun muutkin nostavat. Tätähän tapahtuu jatkuvasti, kun halutaan juntata joku asia läpi.
Kuka ihan aikuisten oikeasti pystyy hetkessä sanomaan mitä Raamattu opettaa jostain asiasta.
Minusta on aivan käsittämätöntä, että kun joku jonka Jeesus on itse kastanut Pyhällä Hengellä ja tullut jonkun sydämeen asumaan, joku porukka (eli ihmiset) sanoo, ettet saa osallistua ehtoolliselle.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Soltero - 25.05.14 - klo:15:43
Hengellisillä liikkeillä on taipumusta hajaantua ja eriytyä, koska mukana on aina voimakkaita ihmisiä, joilla on keskenään erilaiset korostukset joissakin kysymyksissä.

Onneksi Jumala tietää luomansa ihmisen huonotkin ominaisuudet ja osaa kääntää hengellisen hajaannuksen omaksi voitokseen.
Kun on monenlaisia porukoita, kaiken tyyppisillä ihmisillä on mahdollisuus löytää itselleen sopiva.
Tietenkin suurin osa jää siihen kotiryhmittymään, jonka piirissä on tullut uskoon, mutta monet tutkivat muitakin mahdollisuuksia.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 25.05.14 - klo:15:45
Kun tuli historiikkiin kommentoitua (voisi olla vaikkapa omassa ketjussaankin) laitan vielä muutaman linkin, josta asiasta kiinnostuneet voivat lukea taustoja.

http://opsti.japo.fi/ekklesia/kultainen.htm


Joku huoltokatko menossa näillä sivuilla, mutta jos alkavat myöhemmin toimia, niin täältä löytyy vanhoja Ristin Voittojen numeroita.

http://digi.lib.helsinki.fi/aikakausi/secure/browse.html?action=years&identification=fk20090289&mnemonic=Ristin+voitto&searchType=allJournalTitles


Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Taisto - 25.05.14 - klo:15:54
Mitä mieltä olette, ovatko helluntailaisuuden juuret ok, eli kuinka paljon vaikkapa
Azusa-kadun tapahtumissa oli mukana "vierasta henkeä" ja kuinka suurelta osin
se oli Jumalan antamaa herätystä?
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 25.05.14 - klo:16:13
Mitä mieltä olette, ovatko helluntailaisuuden juuret ok, eli kuinka paljon vaikkapa
Azusa-kadun tapahtumissa oli mukana "vierasta henkeä" ja kuinka suurelta osin
se oli Jumalan antamaa herätystä?

Barratista kertovassa kirjassa, nimeltään 'helluntaiapostoli', kerrotaan, että hän lähti kesken pois eräästä tilaisuudesta, koska siellä oli jotain outoa.


"New Yorkissa hän ensimmäisten kokousten aikana kiinnitti huomiota joihinkin erityisiin ”huutoihin” ja joidenkin käyttäytymiseen, mikä oli hänestä käsittämätöntä. Vain joitakin päiviä tuon niin ihmeellisen marraskuun 15. päivän 1906 jälkeen – tulikruunuineen, tulikielineen ja kielilläpuhumisineen – hän osallistui erääseen kokoukseen New Yorkissa.
”Kokoukseen, jossa olin maanantai-iltana, hiipi vieras henki jonkun todistaessa. Se oli täysin Jumalan minulle antaman Hengen vastainen. Minä en voi yhtyä siihen lihalliseen meteliin, jota jotkut pitävät, enkä noihin villeihin hyppyihin, aivan kuin he olisivat leikkikentällä.
Lähdin kokouksesta yhdessä sisareni kanssa, joka merkillisen sattuman johdosta oli myös paikalla. Minä riemuitsen ja voin huutaa halleluja yhdessä iloisten sielujen kanssa Siionissa, mutta hurjat huudot ovat aivan toista. Kuitenkaan en tuomitse ketään, mutta ei minun tarvitse työskennellä rinta rinnan niiden kanssa, jotka antavat lihan hallita Hengen sijasta, ellen minä voi nostaa heitä korkeammalle tai välittää heidän sydämelleen suurempaa Pyhän Hengen valoa.
Kun kotiin tultuani laskin pääni tyynylle, minun sieluuni virtasi sanomaton rauha. Jumala tahtoo varjella minua armonsa avulla.”
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Lydia - 30.05.14 - klo:20:59
http://www.tv7.fi/broadcast/?broadcast=0_155791

Tänä iltana Azusa-kadun herätyksestä tunnin ohjelma.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Taisto - 30.05.14 - klo:22:45
http://www.tv7.fi/broadcast/?broadcast=0_155791

Tänä iltana Azusa-kadun herätyksestä tunnin ohjelma.
Olen kuullut, luotettavana pitämältäni henkilöltä joka on perehtynyt asiaan,
että helluntailaisuuden ilmiöillä on tällainen tausta:

Näitä hurmoksellisia ilmiöitä (kaatumiset, oudot ääntelyt, ym) esiintyy afrikkalaisissa
luonnonuskonnoissa. Afikasta vietyjän orjien mukana nämä ilmiöt kulkeutuivat ensin
Karibiaan, sitten USA:n Etelävaltiohin, ja sitten edelleen sieltä pohjoisemmaksi. Ja lopulta
siihen kuuluisaan Azusa-kadun herätykseen - aivan samanlaisia pakanauskontojen
ilmiöitä.

Ja tämä taas on muualta kuin ko. henkilöltä saamaani tietoa: samat ilmiöt esiintyivät
1800-luvulla Laestadiuksen ja muiden saarnaajien tilaisuuksissa. Ja edelleen, samoja
ilmiöitä on viime ja tällä vuosisadalla ollut helluntailaisessa liikkeessä ja muissa
(ääri)karismaattisissa liikkeissä.

Onkohan näihin outoihin asioihin tehty milloinkaan selvää pesäeroa, vai hyväksytäänkö
ne edelleen osana "herätystä"? Kuinka paljon pimeyden tekoja sallitaan seurakunnissa,
jotka voimakkaasti väittävät olevansa uskovien seurakuntia?

Kovia kysymyksiä - mutta en oikein voi olla näitä kysymättäkään.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Lydia - 30.05.14 - klo:22:49
Ajattelisin niin ettei Jumala toimi sillä tavoin mikä on kammottavaa katsottavaa ja kuunneltavaa. Eri asia on kun ajetaan riivaajia ulos ja ihminen kouristelee, mutta sen jälkeen tulee rauha.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Taisto - 30.05.14 - klo:22:56
Ajattelisin niin ettei Jumala toimi sillä tavoin mikä on kammottavaa katsottavaa ja kuunneltavaa. Eri asia on kun ajetaan riivaajia ulos ja ihminen kouristelee, mutta sen jälkeen tulee rauha.
No kun ei ole useinkaan kyse riivaajien ulos ajamisesta... vaan etsitään henkeä, ja se
henki saa tällaista aikaan - seurakuntalaisissa!

Minunkaan mielestäni ei ole kysymys Jumalan Hengestä.

Miten on mahdollista, että uskovien kokouksissa on tällaista? Miten tällaiset
henget voivat pesiytyä uskovien seurakuntaan? Missä on silloin vika?
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 30.05.14 - klo:22:58
Silloin Azusa-kadun aikoihin ryhmä jakaantui. En muista kuinka moneen osaan.
Jostain syystä malliksi nykyaikana kelpaa kaikki mitä siellä esiintyi. Erityisesti se mikä epäraittiina hylättiin.

Jostain kumman syystä jotkut pitävät esimerkiksi pää laatikossa istumista erityisen hengellisenä.



Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 30.05.14 - klo:22:58
Olen jossain nähnyt tämän suomennettuna, mutta en löytänyt.
Tavatkaa siis lontooksi keneltä se sujuu.

http://www.deceptioninthechurch.com/strange1.htm



E. löysin suomennoksen, mutta se on pidempi artikkeli kuin linkissä oleva. Alla siis pätkä tuosta pidemmän version suomennoksesta.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 30.05.14 - klo:23:32
Tässä on ilmeisesti osittainen suomennos tuosta edellisen linkin alkuperäisestä artikkelista. Suomentajana ilmeisesti SamuelK.
Olen joskus kopioinut tämän itselleni, mutta en muista mistä.


AZUSA-KADUN LAHETYS
Mies, joka perusti kuuluisan Azusa-kadun lahetyksen Los Angeles'issa, oli musta evankelista WILLIAM SEYMOUR. Helluntailainen historioitsija Vinson Synan sanoo: Azusa-kadun heratysta pidetaan yleisesti nykyaikaisen helluntailiikkeen alkuna. Niiden saarnamiesten lisaksi, jotka suoraan saivat helluntaikokemuksensa Azusa-kadulta, tuhannet muut saivat sielta epäsuoria vaikutteita (Synan, The Holiness-Pentecostal Tradition, pp. 105,130). Vuosina 1901 ja 1902 Seymour kavi Martin Knapp¡'in Jumalan raamattukoulun (God's Bible School)" ja liittyi Ehtoovalon Pyhiin (Evening Light Saints)" Cincinnati'ssa. Hän omaksui täydellisen pyhityksen väärän opin uskoen, etta vaadittiin kaksi armon työtä ihmisen pelastamiseksi ja puhdistamiseksi. Oli synnyttävä uudesti uskon kautta Kristukseen, mutta sitten sen jälkeen täytyy pyhittyä armon toisen työn kautta.

Seymour uskoi, etta tosi seurakuntaa ennallistettiin lopunajan ihmeheratyksessa. Vuonna 1903 han kavi Charles Parham'in raamattukoulun Teksasin Houston.issa. Siella han sitoutui toiseen vaaraan oppiin, etta uskovan taytyy jälkeenpäin tulla kastetuksi Pyhassa Hengessä ja puhua kielillä, kuten alussa. Alkuvuodesta 1906 Seymour kutsuttiin Los Angelesiin paimentamaan pienta pyhitysryhmää, jota tuon kutsun aikaan paimensi eräs nainen, Julie Hutchins. Ryhmä muodostui ihmisistä, jotka oli kurinpidollisista syistä erotettu Second Baptist Church.ista, koska he kannattivat toisen siunauksen synnittöman täydellisyyden harhaoppia. Matkalla Los Angelesiin Seymour vieraili Alma White'n Pillar of Fire (tulen patsas) -liikkeessa Coloradon Denverissa. Tämä ryhmä opetti synnitöntä pyhitystä ja uskoi, etta sen todiste oli tanssiminen. Seymour ei tehnyt vaikutusta Alma White'iin. Nainen kuvaili häntä myohemmin: Olin tavannut kaikenlaisia uskonnollisia huijareita ja kulkureita, mutta minusta tuntui, etta hän ylitti heidät kaikki.

Saavuttuaan Los Angeles'iin Seymour saarnasi vain yhden saarnan ennen ulos sulkemistaan hänet kutsuneesta kirkosta. Saarnassaan hän oli julistanut, että kielilläpuhuminen on todistus Pyhän Hengen saamisesta. Hän sanoi tämän siita huolimatta, ettei itse ollut koskaan puhunut kielillä! Room. 8:9 sanoo selvasti: Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hanen omansa.
Tämä on hyvin outo asia. Yksi helluntailiikkeen tarkeimmista perustajista oman todistuksensa mukaan saarnasi Jumalan Sanan syvintä totuutta, ennen kuin edes tunsi Kristusta ja silti Raamattu sanoo, etta luonnollinen ihminen ei voi ymmartaa sitä, mikä Jumalan Hengen on. (1.Kor. 1:14).


Seymour siirsi kokouksensa erääseen kotiin ja sitten hylättyyn rakennukseen Azusa-kadulla ja outoja ilmiöitä alettiin todistaa. Kokoukset kestivat yli kolme vuotta ja suuret määrät ihmisia vieraili Azusa-kadulla etsimassa omaa helluntaitaan ja veivät sitten helluntailaisen teologian ja kokemuksen takaisin koteihinsa.

Kokoukset alkoivat aamuisin ja jatkuivat vähintään 12 tuntia. Siellä ei ollut mitään tilaisuuksien järjestystä eikä yleensä mitään johtoa. Ihmiset lauloivat yhta aikaa, mutta täysin eri sanoin, eri tahdissa ja eri sävelin¡ (Ted Olsen, "American Pentecost," Christian History, Issue 58, 1998). Tilaisuudet olivat hyvin sekasortoisia: tanssimista, hyppelyä ylös ja alas, kaatumista, transseja, hengessä makaamista, kielilläpuhumista, nykimistä,
hysteriaa, outoja ääniä ja pyhää naurua.
Eräs kävija kuvaili kokouksia villeinä ja hysteerisinä demonstraatioina. Etsijät joutuivat oudon lumouksen valtaan ja alkoivat pitaa outoa ääntä. Times'in reportteri kirjoitti, että osallistujat ajavat itsensa hulluun kiihkoon kummallisessa innossaan.
Azusa-kadun tilaisuuksissa oli vain vähän tai ei ollenkaan järjestystä.
Kuka vain tunsi hengen kehotusta puhua, se puhui. Seymour saarnasi harvoin. Sen sijaan hän oli yleensä saarnaponton takana pää peitettynä tyhjällä pakkilaatikolla. Hän opetti ihmisia huutamaan Jumalan puoleen ja vaatimaan pyhitystä, Pyhän Hengen kastetta ja jumalallista parantumista (Synan, p. 99). Lukemani Azusa-kadun herätyksessä paikalla olleiden kuvaukset kuulostavat hyvin samanlaisilta, kuin nykyisessa Nauruheratyksessä.

Kun Parham vieraili kokouksissa lokakuussa 1906, tilaisuuksien sekasorto sai jopa hänetkin tyrmistymaan. Pyhien kieriskelijöiden ja hypnotisoijien kauheat kohtaukset ja kouristukset saivat hänet pelkäämään. Hän kuvaili kielillapuhumista Azusa-kadulla pulinana, solkkaamisena, sössöttämisenä eikä minään kielenä (Synan, p. 102). Azusa-kadun kokoukset olivat niin villejä, että Parham tuomitsi ne sanomalla, etta niissä kavi sensaatiomaisia pyhiä kieriskelijoita (Holy Rollers).
Hän todisti, etta yleensä Azusa-kadun kokouksille oli tunnusmerkillista lihalliset ilmiot, spiritualistinen ohjaus ja hypnotismi (Sarah Parham, The Life of Charles F. Parham, Joplin, MO: Tri-state Printing, 1930, p. 163). Parhamin mukaan kaksi kolmannesta hänen aikansa tunnustavista helluntailaisista ovat joko hypnotisoituja tai kummitusvetoisia (spook driven). (Parham, Life of Charles Parham, p. 164). Kirjoituksissaan Azusa-kadulta Parham kuvailee miehiä ja naisia, jotka kaatuvat päällekkain moraalisesti kyseenalaisilla tavoilla. Olen nähnyt samaa Nauruheratyksen videoilla.

Kun Parham saapui Azusa-kadulle vuonna 1906, han aloitti ensimmaisen saarnansa kertomalla ihmisille, etta Jumalalla oli mahatauti, koska Azusa-kadulla tapahtui sellaista (Charles Shumway, A Study of the "Gift of Tongues," A.B. thesis, University of California, 1914, pp. 178,179; cited by Goff, Fields White Unto Harvest, p. 131). Koskaan hän ei muuttanut mieltään. Elämänsä loppuun saakka Parham, jota usein on sanottu helluntailaisuuden isaksi, tuomitsi Azusa-kadun esimerkkina hengellisen voiman myymisenä (spiritual power prostituted)." Siten helluntailaisuuden isä kylmästi hylkäsi Azusa-kadun kokoukset väärennettyinä (phony), manipuloituina ja demonisina, vaikka käytannössa kaikki helluntailaiset suunnat jäljittävät perinteensa suoraan noista kokouksista!
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 31.05.14 - klo:00:06
samasta suomennoksesta:

AIMEE SEMPLE MCPHERSON
Eräs hyvin vaikutusvaltainen helluntailainen evankelista ja uskollaparantaja oli Aimee Semple McPherson (1890-1944), joka perusti kirkon nimeltä International Church of the Foursquare Gospel. Tietoteos, The Dictionary of Pentecostal and Charismatic Movements, sanoo häntä “merkittävimmäksi naisjohtajaksi, mitä helluntailaisuus on tähän mennessä tuottanut.”
Hän oli naimisissa kolme kertaa ja erosi kaksi kertaa. Hänen ensimmäinen miehensä, Robert Semple, kuoli vuonna 1910 Kiinassa, jonne nuori pari oli mennyt lähetyssaarnaajina. Vuonna 1911 hän meni naimisiin Harold Stewart McPherson’in kanssa. Tämä valitti vaimonsa hysteeristä käytöstä ja miehensä laiminlyömistä ja vuonna 1921 avioliitto päättyi eroon (Eve Simson, The Faith Healer, p. 36).
Aimee oli jättänyt Harold‟in voidakseen saarnata. On mielenkiintoista, että Aimee‟n apulaispastori, Rheba Crawford jätti myös miehensä saarnatakseen ja myös Rheba’n mies erosi hänestä.

Toukokuussa 1926 Aimee McPherson katosi ja hänen luultiin hukkuneen uidessaan Kalifornian rannikolla. Kuukauden kuluttua hän tuli esiin Meksikossa väittäen, että hänet oli kidnapattu, mutta todisteet saivat useimmat uskomaan, että hänellä oli lemmenseikkailu entisen työntekijänsä Kenneth Ormiston‟in kanssa, joka tuohon aikaan oli naimisissa. Heidät oli nähty yhdessä aiemmin samana vuonna Aimee‟n Euroopan matkan aikana.
Samanaikaisesti Aimee matkusti Eurooppaan, Ormiston hävisi työpaikastaan ja hänen vaimonsa Ruth teki katoamis-ilmoituksen poliisin päämajassa. Hän sanoi poliisille, että eräs merkittävä nainen oli vastuussa hänen miehensä katoamisesta (Lately Thomas, The Vanishing Evangelist, p. 29). Heidät oli myös nähty yhdessä kirjautumassa samoihin hotelleihin useita kertoja Kaliforniassa Aimeen palattua Euroopasta ennen väitettyä kidnappausta.

Vaikka Aimee väitti vangitsijoitaan paetakseen harhailleensa 14 tuntia poikki noin 20 mailia leveän julman erämaan, jota peittivät mesquitopuut, kaktukset ja catclaw-pensaat, niin löytyessään hänessä ei ollut mitään merkkiä sellaisesta koettelemuksesta.
Hänen kenkänsä eivät olleet naarmuuntuneet eivätkä kuluneet, niiden pohjissa oli ruohotahroja (siinä erämaassa, jonka läpi hän väitti vaeltaneensa ei ollut ruohoa); hän ei kärsinyt nestevajauksesta, eikä ollut auringon polttama, hänen huulensa eivät olleet kuivuneet, halkeilleet eivätkä turvonneet, hänen kielensä ei ollut turvonnut, hänen värinsä oli normaali, hänen puvussaan ei ollut repeämiä, ei pöly- eikä hikitahroja. Hänen pukunsa kaulus ja reunakäänteet, vaikka valkoiset väriltään, olivat tuskin likaantuneet. Edelleen hänellä oli äitinsä antama kello – kello, jota hän ei ollut ottanut mukaansa rannalle! (Epstein, Sister Aimee, p. 299; Thomas, The Vanishing Evangelist, p. 59,66,78).

Aimee kertoi toimittajille, että hänen nilkkansa olivat köysien runnomat ja repimät hänen ollessaan vangittuna, mutta kun häntä tutkittiin, ei löydetty merkkiäkään sellaisista vammoista. Suoritettiin perusteellinen etsintä, jotta löytyisi se tiilisavesta tehty vaja, jonka puisella lattialla häntä oli muka pidetty vankina ja jota hän kuvaili yksityiskohtaisesti viranomaisille, mutta mitään sellaista vajaa ei löytynyt tuolta noin 120 neliökilometrin alueelta. Kokeneet erämaankävijät ja jäljittäjät (yksi oli ratsastanut tuota maata cowboy‟
’na 37 vuotta, eräs toinen 20 vuotta), jotka yrittivät löytää hänen sieppaajansa, jäljittivät hänen askeliaan ja he löysivät paikan, missä hän ilmeisesti oli poistunut autosta tiellä, joka ei ollut kaukana sieltä, mistä hänet löydettiin.
Vanhempi jäljittäjä todisti tutkineensa tarkkaan sen alueen, jonka poikki hän väitti kävelleensä, eikä hänen jälkiään löytynyt mistään. Mitä tulee vajaan, niin hän sanoi: ”Minä en tiedä sellaisesta tiilisavesta tehdystä vajasta, jota rouva McPherson kuvaili, ainakaan 150 mailin säteellä Agua Prieta‟sta ja minä kyllä tiedän jokaisen talon tällä valtavalla alueella” (Lately, The Vanishing Evangelist, p. 84).

Aimee McPherson‟in allekirjoittama ruokakaupan kuitti löytyi Kalifornian Carmel‟ista majasta, jossa Aimee ilmeisesti tapaili Ormiston’ia aikana, jolloin hän muka oli kidnapattuna. Useat silminnäkijät todistivat, että he näkivät nuo kaksi yhdessä tuona aikana.
Tämän episodin jälkeisenä vuonna Aimee hylkäsi ne yhteiskunnalliset rajoitukset, joita vastaan tuon ajan Raamattuun uskovat seurakunnat saarnasivat. Hän leikkasi hiuksensa ja alkoi käyttää alkoholia, tanssia ja pukeutua lyhyisiin hameisiin.
Varhaisina vuosinaan hän oli saarnannut sellaisia asioita vastaan. Hänen kuoronjohtajansa, Gladwyn Nichols ja koko 300-jäseninen kuoronsa erosivat hänen elämäntapojensa vuoksi. Hän kertoi lehdistölle, että he lähtevät, koska ”Aimee on antanut periksi maailmallisuudelle – ja hänen vaatekomerossaan on koristeltuja pukuja ja lyhyitä hameita, koruja, turkiksia, hän on hullaantunut kosmetiikkaan ja leikattuun tukkaan, mitkä kaikki nimenomaan on tuomittu Raamatussa” (Robert Bahr, Least of All Saints, p. 259).

Vuonna 1931 eronnut Aimee McPherson meni naimisiin eronneen David Hutton‟in kanssa. David Hutton erosi Aimee‟sta vuonna 1934.
Aimee McPherson'in palvelutyössä ilmeni epäraamatullinen hengessä kaatumisen (spirit slaying) ilmiö. Eräs hänen elämäkerroistaan, Least of All Saints (Vähäisin kaikista pyhistä), kirj. Robert Bahr, sisältää valokuvan
hänen kannattajistaan makaamassa lattialla hänen pantuaan kätensä heidän päällensä ja heidän väitetään saaneen ”Pyhän Hengen kasteen.” Hänen alkuajan kokouksissaan esiintyi myös ”hengellisen juopumuksen” tapauksia (Epstein, Sister Aimee, p. 162), vaikka sellaiset näytelmät eivät olleetkaan tunnusmerkillisiä hänen myöhemmälle työllensä. Aimee McPherson opetti, että parantuminen on taattu sovituksessa. Hän antoi vääriä lupauksia innokkaille joukoille: ”Kahleesi katkaistaan, ongelmasi korjataan, jos vain uskot – sillä missä Herran henki on, siellä on vapaus” (Epstein, Sister Aimee, p. 221).

On tietysti siunattu totuus, että Herra on hyvin läheinen apu ahdingossa ja että Hän kulkee lastensa kanssa kaikkien heidän koetustensa läpi, mutta lupaus, että tämän nykyisen elämän kaikki ongelmat poistetaan ja kaikki sairaudet parannetaan, jos vain löytyy kylliksi uskoa, on petos. Aimee McPherson varoitti, että asenne “jos Hänen tahtonsa on parantaa minut, olen siihen valmis,” ei tuo mitään tuloksia (Epstein, p. 224).

Itse asiassa Aimee väitti, että ruumiin parantuminen on osa evankeliumia. Se ”nelikulmainen (foursquare)” evankeliumi, jota hän julisti, oli Jeesus Kristus Vapahtajana, Pyhällä Hengellä Kastajana, Parantajana ja Tulevana Kuninkaana. Hän väitti saaneensa tämän evankeliumin vuonna 1922 näyssä, jossa Jumala osoitti hänelle, että evankeliumi on ruumista, sielua ja henkeä varten. Se oli sama ”nelikulmainen evankeliumi,” jota saarnasivat Elim Foursquare Gospel Association Irlannissa (Aimee oli työskennellyt Elim'in perustajan, George Jeffrys’in kanssa), Assemblies of God USA:ssa ym. helluntailaiset ryhmät.
”Täysi” evankeliumi on kuitenkin yksinkertaisesti Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus meidän syntiemme tähden (1.Kor. 15:1-4).
Aimee McPherson lupasi, että fyysinen parantuminen on niitä varten, joilla on täydellinen usko. Siitä huolimatta suurin osa niistä, jotka tulivat hänen kokouksiinsa etsimään parantumista, lähtivät pettyneinä. Aimeen parantamisjonoon päästäkseen täytyi saada kortti ja niiden lukumäärä oli yleensä rajoitettu 75:een.

Seuraava murheellinen tapaus pienestä tytöstä, joka osallistui Aimee McPherson’in herätyskokoussarjaan, valaisee niiden ahdinkoa, joita huijataan tällä väärällä opetuksella:
"Pienellä tytöllä oli puoliksi täysin mustat silmälasit. Sain selville, että hänen toinen silmänsä oli täysin sokea ja toinenkin melkein sokea. Istuin lavalla hyvin lähellä koko proseduurin ajan. Kun hänen puolestaan rukoiltiin, niin pieni tyttö, joka vaikutti noin 11-vuotiaalta, itki ja nyyhkytti ja vääntelehti innokkuudessaan varmistaa se apu, jota hänet oli johdettu odottamaan. Hän lähti lavalta ja eräs työntekijöistä julisti yleisölle hänet parantuneeksi ja pieni tyttö vahvisti ilmoituksen vastaamalla pään nyökkäyksellä työntekijöiden kysymykseen. Tunnin kuluttua, kun kokous oli päättynyt, huomasin ryhmän naisia lavan lähellä. Arvelin nähneeni sokean pienen tytön heidän keskellään, joten pyysin vaimoani, että hän menisi tutkimaan ja tarvittaessa puhumaan hänen kanssaan. Hän löysi juuri ‟parantuneen‟ tytön makaavan kasvot lattiaa vasten nyyhkyttäen toivo murskana ja sydän särkyneenä. Hänen pettymyksensä oli täydellinen ja niin myös hänen vapautumisensa harhoista. Parantunut näkö, joka hänellä lavalla näytti olevan kaiken sen kiihotuksen keskellä, oli kadonnut ja sen mukana pienen tytön toivo” (Arno Clemens Gaebelein, The Healing Question, New York: Our Hope Publications, 1925, p. 93).

Vaikka Aimee McPherson'in työssä tapahtui muutamia huomattavia paranemisia, niin eräs hänen elämäkerran kirjoittajistaan, Daniel Epstein, (vaikkakin äärimmäisen sympaattinen häntä kohtaan), myöntää, että parantumiset olivat ”enimmäkseen immuunijärjestelmän sairauksia tai liittyivät hysteriaan.” Hän sanoo: ”Sisar Aimee‟n ei voi sanoa herättäneen ketään kuolleista, korjanneen huuli- tai kitalakihalkiota, palauttaneen puuttuvaa jäsentä, sormea tai sisäelintä” (Epstein, Sister Aimee, New York: Harcourt, Brace Jovanovich, 1993, p. 112).
Aimee McPherson saarnasi epäraamatullista, pelkästään myönteistä sanomaa jo monta kymmentä vuotta ennen uusevankelisuutta. Ajattele seuraavaa hänen elämäkertakirjoittajansa kuvausta:
"Kuusikymmentä vuotta ennen Matthew Fox‟in „luomisen teologiaa‟ Aimee painotti armoa enemmän kuin ihmisen syntisyyttä, rakkauden syötillä hän pyysi ‟valaskaloja.‟ Hänen saarnansa oli anekdootteihin perustuvaa ja lämpöisen tunteellista, ei koskaan uhkaavaa” (Epstein, p. 118).
"Ja hän käytti tilaisuutta hyväkseen tuomita Billy Sunday‟n menetelmä, tuon absolutistin, joka kiljui syntisille ja uhkasi heitä kadotuksella ja helvetin tulella. ‟Johdattakaamme heitä lempeydellä ja myötätunnolla,‟ Aimee neuvoi” (Epstein, pp. 221,222).
"Aimee rakensi uransa korvaamalla „Pelon, Helvetintulen ja Kadotuksen Evankeliumin Sovinnon ja Rakkauden Evankeliumilla‟”(Epstein, p. 283).
Aimee McPherson'in äiti, Mildred (Minnie) Kennedy, työskenteli liikekumppanina tyttärensä menestyvässä evankelistisessa imperiumissa. Itse asiassa he omistivat Angelus-temppelin kokonaan fifty-fifty periaatteella. Heille tuli jatkuvasti hirvittäviä riitoja. Vuonna 1927 Aimee kenkäytti äitinsä asemista, joita tämä oli pitänyt kauan Foursquare-kirkossa. Mildred palasi lyhyeksi ajaksi auttamaan massiivisessa rahoituskriisissä, jonka Aimee oli luonut taitamattomilla sijoituksillaan, mutta vuonna 1929 Mildred jätti tyttärensä Aimee‟n työn pysyvästi ”saatuaan murtuneen nenän räjähtäneessä väittelyssä” (Robert Bahr, Least of All Saints, p. 296). Vuonna 1937 Mildred liittyi tyttärentyttäreensä, Roberta’an suurta julkisuutta saaneessa oikeusjutussa Aimee’n lakimiestä vastaa. Leskeksi jäänyt Mildred Kennedy avioitui vuonna 1931, mutta avioliitto mitätöitiin, kun saatiin tietää, että mies olikin jo naimisissa. Myöhemmin samana vuonna mies sai pikaeron Las Vegas’issa, Mildred kohtasi hänet siellä ja he menivät taas naimisiin. Outo avioliitto kesti alle vuoden. Kun Aimee Semple McPherson kuoli lääkkeen yliannostukseen vuonna 1944, hän jätti äidilleen 10 dollaria ehdolla, että jos Mildred riitaannuttaisi sen, hän ei saisi mitään (Bahr, p. 282).

Aimee Semple McPhersonin rakentama Angelus-temppeli, joka on USA:ssa National Historic Landmark (NHL), eli Yhdysvaltojen hallituksen virallisesti tunnustama rakennus, joka on historiallisesti merkittävä.
Tietoja Aimee‟sta myös tästä: http://en.wikipedia.org/wiki/Aimee_Semple_McPherson
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 31.05.14 - klo:00:09
Tässä helluntaikirkon historiikkia

http://www.suomenhelluntaikirkko.fi/info/yleistietoja_helluntaiheratyksesta/laajempi_historia/erilliseksi_liikkeeksi_olosuhteiden_pakosta

"Los Angelesissa syttyi vuonna 1906 herätys pastori W.J. Seymourin kautta."
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Taisto - 31.05.14 - klo:11:19
Kiitos KnutL, asia tuli selväksi. Sain vastauksen siihen, mistä tässä oli ja on kysymys.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Lydia - 31.05.14 - klo:11:21
Katsoin eilen sen ohjelman. Aika mielenkiintoinen oli se kohta kun olivat koolla ja Jumalan läsnäolo täytti huoneen, kaikki nostivat kädet ylös myös sylilapset..joku sokea sai siinä hetkessä näkönsä.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 31.05.14 - klo:12:00
Herzogin kokouksissa tapahtuu monenlaisia ihmeitä. Suomessa on kuulemma menossa valtava herätyskin.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Taisto - 31.05.14 - klo:12:14
Tuossa KnutL:n mainitsemassa helluntailiikkeen historiikissa kerrotaan näin:

"Los Angelesissa syttyi vuonna 1906 herätys pastori W.J. Seymourin kautta. Herätys levisi Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Samana vuonna liike levisi kolmeen maanosaan, Amerikkaan, Eurooppaan ja Aasiaan. Samanaikaisesti Los Angelesin herätyksen kanssa puhkesi samankaltaisia herätyksiä eri puolilla maailmaa. Kaikissa näissä oli yhteisenä tekijänä kielilläpuhuminen ja profetoiminen."


Tuossa jätetään mainitsematta muut ilmiöt kuin kielilläpuhuminen ja profetoiminen.
Siis ns. törkyiset ilmiöt joita esiintyi suuressa määrin. Toisin sanoen: asiasta esitetään
kaunisteltu versio, puolivalhe. Meille siis valehdellaan.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Marjatta - 31.05.14 - klo:14:58
Katsoin ja kuuntelin peilaten itseäni asioihin, jotka kerrottiin tuolloin tapahtuneen.
Tulin kosketetuksi. Olinhan Herran edessä mitä kuulin.
Rukoukseni vuodattui itkuin ja huokauksin. Minulla on jano ja nälkä.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Kurjenmiekka - 31.05.14 - klo:15:19
tää kaikki on niin sekavaa ja sillisalaattia etten enää jaksa olla edes kiinnostunut .

Herra saa itse hoitaa tän sotkun !

Joskus olen ollut normaalissa hellarien kokouksessa ja outo juttu tulee sitten yllättäin kun joku puhuu (siis tietty henkilö).
Yht äkkiä katson toisia ihmisiä ympärilläni ja "näen" heidät "lumouksessa". Kun mietin mitä ihmettä se on niin ainoa mistä olen "varma" tuossa
tilanteessa että puhujalta ei puutu itsevarmuutta eikä oman kunnian pyydettä......... siksi jos motiivi on tuollainen itsensä korottaminen niin
luulen että tuo lumo on tosi asiaa ja jotain outoa.

Kun on ollut uskossa yli 20 vuotta eikä tuollaista ole ennen nähnyt niin kyllä se todella tuntuu oudolta. näin on siis käynyt kahdesti parin viime vuoden aikana. kolmannessa tilaisuudessa (ei hellarien) koko joukko oli kyllä innolla ja vapaasta tahdosta kaikessa mukana , siellä en kokenut lumoa vaan täysin
mammonan palvontaan omistautumista

TV:ssä eräs puhuja (oikea uskova) varoitti näistä ja sanoi että vain rukoilla noiden puolesta eikä tuomita.
mutta hän mainitsi myös oman kokemuksen jossa olivat puhuneet eksyttäjälle kokouksen jälkeen.
Siitä ihmettelin miksi antavat suden ensin raadella lauman ja sitten kohteliaasti sanovat "voisitko mahdellisesti tehdä parannuksen ja poistua".

Vahingon on jo annettu tapahtua ! Sellainen paimen joka oikeasti välittää laumasta sanoisi "ulos talosta susi ! "
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 31.05.14 - klo:15:39
tää kaikki on niin sekavaa ja sillisalaattia etten enää jaksa olla edes kiinnostunut .

Herra saa itse hoitaa tän sotkun !

Joskus olen ollut normaalissa hellarien kokouksessa ja outo juttu tulee sitten yllättäin kun joku puhuu (siis tietty henkilö).
Yht äkkiä katson toisia ihmisiä ympärilläni ja "näen" heidät "lumouksessa". Kun mietin mitä ihmettä se on niin ainoa mistä olen "varma" tuossa
tilanteessa että puhujalta ei puutu itsevarmuutta eikä oman kunnian pyydettä......... siksi jos motiivi on tuollainen itsensä korottaminen niin
luulen että tuo lumo on tosi asiaa ja jotain outoa.

Kun on ollut uskossa yli 20 vuotta eikä tuollaista ole ennen nähnyt niin kyllä se todella tuntuu oudolta. näin on siis käynyt kahdesti parin viime vuoden aikana. kolmannessa tilaisuudessa (ei hellarien) koko joukko oli kyllä innolla ja vapaasta tahdosta kaikessa mukana , siellä en kokenut lumoa vaan täysin
mammonan palvontaan omistautumista

TV:ssä eräs puhuja (oikea uskova) varoitti näistä ja sanoi että vain rukoilla noiden puolesta eikä tuomita.
mutta hän mainitsi myös oman kokemuksen jossa olivat puhuneet eksyttäjälle kokouksen jälkeen.
Siitä ihmettelin miksi antavat suden ensin raadella lauman ja sitten kohteliaasti sanovat "voisitko mahdellisesti tehdä parannuksen ja poistua".

Vahingon on jo annettu tapahtua ! Sellainen paimen joka oikeasti välittää laumasta sanoisi "ulos talosta susi ! "

Mielestäni tuo "lumouksen" aistiminen on lahja, jota Sinun on syytä pitää arvossa. Arvelen myös itselläni sellaisen olevan. Kokemukseni mukaan tuohon lahjaan voi luottaa, koska se on pitkällä aikavälillä osoittautunut luotettavaksi. Joskus olen epäillyt, että se on vain kuvitteluani, mutta ennen pitkää olen saanut varmistuksen asiasta. En käy niitä tilanteita julkisesti esittelemään. Tiedän, että monella on sama lahja ja jotkut ovat laillani epäilleet lahjan aitoutta.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Kurjenmiekka - 31.05.14 - klo:16:05
tää kaikki on niin sekavaa ja sillisalaattia etten enää jaksa olla edes kiinnostunut .

Herra saa itse hoitaa tän sotkun !

Joskus olen ollut normaalissa hellarien kokouksessa ja outo juttu tulee sitten yllättäin kun joku puhuu (siis tietty henkilö).
Yht äkkiä katson toisia ihmisiä ympärilläni ja "näen" heidät "lumouksessa". Kun mietin mitä ihmettä se on niin ainoa mistä olen "varma" tuossa
tilanteessa että puhujalta ei puutu itsevarmuutta eikä oman kunnian pyydettä......... siksi jos motiivi on tuollainen itsensä korottaminen niin
luulen että tuo lumo on tosi asiaa ja jotain outoa.

Kun on ollut uskossa yli 20 vuotta eikä tuollaista ole ennen nähnyt niin kyllä se todella tuntuu oudolta. näin on siis käynyt kahdesti parin viime vuoden aikana. kolmannessa tilaisuudessa (ei hellarien) koko joukko oli kyllä innolla ja vapaasta tahdosta kaikessa mukana , siellä en kokenut lumoa vaan täysin
mammonan palvontaan omistautumista

TV:ssä eräs puhuja (oikea uskova) varoitti näistä ja sanoi että vain rukoilla noiden puolesta eikä tuomita.
mutta hän mainitsi myös oman kokemuksen jossa olivat puhuneet eksyttäjälle kokouksen jälkeen.
Siitä ihmettelin miksi antavat suden ensin raadella lauman ja sitten kohteliaasti sanovat "voisitko mahdellisesti tehdä parannuksen ja poistua".

Vahingon on jo annettu tapahtua ! Sellainen paimen joka oikeasti välittää laumasta sanoisi "ulos talosta susi ! "

Mielestäni tuo "lumouksen" aistiminen on lahja, jota Sinun on syytä pitää arvossa. Arvelen myös itselläni sellaisen olevan. Kokemukseni mukaan tuohon lahjaan voi luottaa, koska se on pitkällä aikavälillä osoittautunut luotettavaksi. Joskus olen epäillyt, että se on vain kuvitteluani, mutta ennen pitkää olen saanut varmistuksen asiasta. En käy niitä tilanteita julkisesti esittelemään. Tiedän, että monella on sama lahja ja jotkut ovat laillani epäilleet lahjan aitoutta.

mulle se oli yllätys  koska olen kyllä vuosia "tiennyt" että mulla voisi olla henkien erottamisen lahja mutta ei se tuolla tavalla ole koskaan ennen ilmennyt.

tai sitten tuollaista eksytystä ei ole ennen ollut  :(
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 31.05.14 - klo:16:13
mulle se oli yllätys  koska olen kyllä vuosia "tiennyt" että mulla voisi olla henkien erottamisen lahja mutta ei se tuolla tavalla ole koskaan ennen ilmennyt.

tai sitten tuollaista eksytystä ei ole ennen ollut  :(

Tuon lahjan voi menettääkin. Se tapahtuu siten, että lähtee mukaan tuosta "varoituksesta" välittämättä, jolloin "ääni" vaikenee. Monelle on käynyt niin. Tiedän tapauksen torontolaisuuden ajoilta. Eräs pastori meni kokoukseen, jossa kaikki näytti olevan jotenkin hullua. Se tuntui tästä pastorista kovin oudolta, mutta hän teki järjen päätelmän, ettei noin monta saarnaajaa voi ola väärässä ja antautui "hengen valtaan". Taitaa olla vieläkin sillä tiellä.

Toinen tapaus on sellainen, että ko. pastori meni kokoukseen, jossa oli hurja meno päällä ja hän tuli siihen tulokseen, ettei siellä ole kaikki kohdallan ja päätti lähteä kotiin. Hän soitti vaimolleen asiasta, mutta vaimo sanoi, että katso nyt loppuun asti, koska olet jo maksanutkin. Hän jäi, mutta sai "toisen hengen". Vasta pitemmän ajan päästä hän vapautui siitä hengestä.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Kurjenmiekka - 31.05.14 - klo:16:22
mulle se oli yllätys  koska olen kyllä vuosia "tiennyt" että mulla voisi olla henkien erottamisen lahja mutta ei se tuolla tavalla ole koskaan ennen ilmennyt.

tai sitten tuollaista eksytystä ei ole ennen ollut  :(

Tuon lahjan voi menettääkin. Se tapahtuu siten, että lähtee mukaan tuosta "varoituksesta" välittämättä, jolloin "ääni" vaikenee. Monelle on käynyt niin.

ok, kiitos tiedosta, ehkä en sitten ole sitä kokenut aikaisemmin koska jossain määrin olin kuitenkin tuossa mukana muutama vuosi sitten  (häpeäkseni sanon  :-[  )

mutta sen olen havainnut että nyt kun on ollut paljon "pois kaikesta" niin näkee tosiaan selvemmin :)

toisaalta siinäkin pitää olla varovainen kun 1990-luvulla olin paljon pois kaikesta niin en enää nähnyt Jumalan tekoja missään , mutta onneksi nyt
voi kuitenkin netistä valita hyviä kokouksia vaikka ei jaksaisi aina paikan päälle mennä .........
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Kurjenmiekka - 31.05.14 - klo:16:28
sen verran haluan selittää niille jotka eivät tiedä mistä puhun :

se tilanne muistuttaa samaa kuin muinoin tuli TV:stä niitä ufoelokuvia, oliko se joku "Toisen asteen yhteys"
jos joku muistaa siinä oli kohtaus jossa avaruusalus aukeni ja ihmiset seisoi tuijottaen suuressa valokeilassa , katsoen mitä olentoja sieltä
aluksesta tulisi ulos, siinä ihmiset seisoi laumassa samanlaisen "lumouksen" ja odotuksen vallassa, siis jotenkin vain tuijottaen ajatukset
lamaantuneina, kuin hypnotisoidut
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 31.05.14 - klo:16:47
sen verran haluan selittää niille jotka eivät tiedä mistä puhun :

se tilanne muistuttaa samaa kuin muinoin tuli TV:stä niitä ufoelokuvia, oliko se joku "Toisen asteen yhteys"
jos joku muistaa siinä oli kohtaus jossa avaruusalus aukeni ja ihmiset seisoi tuijottaen suuressa valokeilassa , katsoen mitä olentoja sieltä
aluksesta tulisi ulos, siinä ihmiset seisoi laumassa samanlaisen "lumouksen" ja odotuksen vallassa, siis jotenkin vain tuijottaen ajatukset
lamaantuneina, kuin hypnotisoidut

Luin hiljattain toiseen kertaan Ingerlise Provstgaardin kirjan Kauko-ohjattu. Hän pääsi "ufojen" kanssa yhteyteen automaattikirjoituksella. Sieltä tuli suuria lupauksia ja paljon kaunista. Luvattiin voimaa, jolla hän voi auttaa ihmisiä ja parantaa heitä. Omasta mielestään hän oli koko ajan kristitty ja uskoi Jumalaan.

Joillekin petos räätälöidään paljon hienovaraisemmin, etteivät epäilykset heräisi. Kun kaikki kääritään ylenpalttiseen rakkauteen, niin sanoma menee paremmin perille ilman, että kukaan osaa epäillä mitään.

Täälläkin joutuu vaikeuksiin mainitsemalla niiden nimiä, jotka ovat tekemisissä näiden ilmiöiden kanssa. Petos on lumoavaa.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Taisto - 31.05.14 - klo:20:51
tää kaikki on niin sekavaa ja sillisalaattia etten enää jaksa olla edes kiinnostunut .

Herra saa itse hoitaa tän sotkun !

Joskus olen ollut normaalissa hellarien kokouksessa ja outo juttu tulee sitten yllättäin kun joku puhuu (siis tietty henkilö).
Yht äkkiä katson toisia ihmisiä ympärilläni ja "näen" heidät "lumouksessa". Kun mietin mitä ihmettä se on niin ainoa mistä olen "varma" tuossa
tilanteessa että puhujalta ei puutu itsevarmuutta eikä oman kunnian pyydettä......... siksi jos motiivi on tuollainen itsensä korottaminen niin
luulen että tuo lumo on tosi asiaa ja jotain outoa.

Kun on ollut uskossa yli 20 vuotta eikä tuollaista ole ennen nähnyt niin kyllä se todella tuntuu oudolta. näin on siis käynyt kahdesti parin viime vuoden aikana. kolmannessa tilaisuudessa (ei hellarien) koko joukko oli kyllä innolla ja vapaasta tahdosta kaikessa mukana , siellä en kokenut lumoa vaan täysin
mammonan palvontaan omistautumista

TV:ssä eräs puhuja (oikea uskova) varoitti näistä ja sanoi että vain rukoilla noiden puolesta eikä tuomita.
mutta hän mainitsi myös oman kokemuksen jossa olivat puhuneet eksyttäjälle kokouksen jälkeen.
Siitä ihmettelin miksi antavat suden ensin raadella lauman ja sitten kohteliaasti sanovat "voisitko mahdellisesti tehdä parannuksen ja poistua".

Vahingon on jo annettu tapahtua ! Sellainen paimen joka oikeasti välittää laumasta sanoisi "ulos talosta susi ! "
Tuo on hyvin sanottu.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Adina - 31.05.14 - klo:21:51
tää kaikki on niin sekavaa ja sillisalaattia etten enää jaksa olla edes kiinnostunut .

Herra saa itse hoitaa tän sotkun !

Joskus olen ollut normaalissa hellarien kokouksessa ja outo juttu tulee sitten yllättäin kun joku puhuu (siis tietty henkilö).
Yht äkkiä katson toisia ihmisiä ympärilläni ja "näen" heidät "lumouksessa". Kun mietin mitä ihmettä se on niin ainoa mistä olen "varma" tuossa
tilanteessa että puhujalta ei puutu itsevarmuutta eikä oman kunnian pyydettä......... siksi jos motiivi on tuollainen itsensä korottaminen niin
luulen että tuo lumo on tosi asiaa ja jotain outoa.

Kun on ollut uskossa yli 20 vuotta eikä tuollaista ole ennen nähnyt niin kyllä se todella tuntuu oudolta. näin on siis käynyt kahdesti parin viime vuoden aikana. kolmannessa tilaisuudessa (ei hellarien) koko joukko oli kyllä innolla ja vapaasta tahdosta kaikessa mukana , siellä en kokenut lumoa vaan täysin
mammonan palvontaan omistautumista

TV:ssä eräs puhuja (oikea uskova) varoitti näistä ja sanoi että vain rukoilla noiden puolesta eikä tuomita.
mutta hän mainitsi myös oman kokemuksen jossa olivat puhuneet eksyttäjälle kokouksen jälkeen.
Siitä ihmettelin miksi antavat suden ensin raadella lauman ja sitten kohteliaasti sanovat "voisitko mahdellisesti tehdä parannuksen ja poistua".

Vahingon on jo annettu tapahtua ! Sellainen paimen joka oikeasti välittää laumasta sanoisi "ulos talosta susi ! "
Tuo on hyvin sanottu.

Niinpä, tuosta tulikin mieleeni;  Hesekiel 34...paimenista.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: tikli - 01.06.14 - klo:07:16
Onko Pyhä Henki voimaton varjelemaan omansa
edellä mainituissa tilanteissa?

Missä on se Jumalan voima, joka lupaa,
että kukaan ei voi riistää meitä Hänen kädestään?

Voinko enää luottaa ja turvata Jumalaan ja
siihen, että Hän pitää omistaan kiinni ja huolta?

Onko mahdollista, että Jumala supistetaan
tällaisissa tilanteissa meidän ihmisten kokoisten
mahdollisuuksien Jumalaksi?

En nimittäin halua päästää pelkoa sydämeeni,
enkä minkäänlaista vainoharhaisuutta, sillä kun
opetuslapset päästivät pelon sydämeensä,
he luulivat jopa Jeesusta aaveeksi.

Haluan edelleenkin luottaa ja turvata Jumalaan,
että Hän kykenee viemään alkamansa työn päätökseen
jokaisen kohdalla, joka tahtoo Häntä seurata.

Näitä jään pohtimaan luettuani tätä ketjua.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Adina - 01.06.14 - klo:08:52
Onko Pyhä Henki voimaton varjelemaan omansa
edellä mainituissa tilanteissa?

Missä on se Jumalan voima, joka lupaa,
että kukaan ei voi riistää meitä Hänen kädestään?

Voinko enää luottaa ja turvata Jumalaan ja
siihen, että Hän pitää omistaan kiinni ja huolta?

Onko mahdollista, että Jumala supistetaan
tällaisissa tilanteissa meidän ihmisten kokoisten
mahdollisuuksien Jumalaksi?

En nimittäin halua päästää pelkoa sydämeeni,
enkä minkäänlaista vainoharhaisuutta, sillä kun
opetuslapset päästivät pelon sydämeensä,
he luulivat jopa Jeesusta aaveeksi.

Haluan edelleenkin luottaa ja turvata Jumalaan,
että Hän kykenee viemään alkamansa työn päätökseen
jokaisen kohdalla, joka tahtoo Häntä seurata.

Näitä jään pohtimaan luettuani tätä ketjua.

Onko se sitten oma tahto vaelluksessa ratkaiseva tekijä? kun esim. Jeesus sanoi ; Matt. 23:37
   
Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.

Sitten apostoleissa kerrotaan myös ihmisistä jotka eivät tahtoneet totella; Ap. t. 7:39
   
Mutta häntä meidän isämme eivät tahtoneet totella, vaan työnsivät hänet pois ja kääntyivät sydämessänsä jälleen Egyptiin


Jeesus myös puhui siitä mistä syystä ihmiset eksyvät ;  Mark. 12:24
   
Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.06.14 - klo:10:25
Olen yrittänyt tutkia noita yli sadan vuoden takaisia tapahtumia, mutta aika huonolla menestyksellä, koska historian kirjoitusta on vääristelty ja luultavasti paljon on jätetty joko sanomatta tai se on jäänyt unholaan. Tällä hetkellä ajattelen, että Azusa-kadulla meno oli aikamoista sekoilua ja noita tapahtumia jostain syystä valikoiden halutaan ihannoiden muistella. Samaan aikaan on pienten vihjeiden kautta nähtävissä, että oli myös tervettä liikehdintää, mutta koska siinä ei ollut sensaatioita, se on jäänyt taustalle.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.06.14 - klo:10:42
Ymmärtääkseni T.B.Barrat oli hyvin tervehenkinen mies. Hän ei tuonut Amerikasta kaikkea siellä ilmennyttä, vaan outouksien tuojat olivat muita ja osittain se tapahtui vasta vuosikymmeniä myöhemmin mm. Branhamin tuomana. Suomen kohdalla helluntailiikkeen sanoma yhdistyi mm. metodistien, baptistien ja luterilaisten ajatusten kanssa.
Pohjalla oli kyllä narvalainen hurmahenkisyys, mutta lukemieni kirjojen perusteella näyttäisi siltä, että evankeliumi oli kuitenkin pääosassa ja esimerkiksi kielilläpuhuminen vain sivujuonne. Esimerkiksi Barratin puheista kootussa kirjassa Pyhällä Hengellä täyttymisestä mainitaan vain ohimennen. Kirjan nimi on 'Jeesus, ensimmäinen ja viimeinen'.

En ole päässyt vielä selvyyteen, kuka se suurin sotkija oli. Epäilen syylliseksi väärin valittua kirjakustannusyhteistyötä amerikkalaisten kanssa. Sitä kautta virtasi ne syntyneen liikehdinnän huonot ajatukset ja raitis sanoma jäi paljolti tulematta. Varmuudella voi sanoa, että paljon poltettavaksi sopivaa on julkaistu - kysymys on siitä hakivatko suomalaiset helluntailaiset itse höttöä aktiivisesti vai johdettiinko heidät harhaan.


Lisäys: T.B.Barrat ei itse käynyt koskaan Azusa-kadulla, vaan hän koki kokemuksensa New Yorkissa. Barrat oli kirjeitse yhteyksissä Los Angelesiin.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Marjatta - 01.06.14 - klo:10:58
Oli Azusa-kadun tapahtumissa sitten muita ilmiöitä ei se minulle tänään ole merkitsevää. Vaan se merkitsee, mitä kuulin  omaan elämääni soveltaen. Tämäkin Jumalan Hengen vaikuttamana ja avulla. Itsessäni olen kyvytön.

Vähän kuin  sihdata, johon jää se oleellisin. Tai  viskimellä ja akanat lentelee pois ja jäljelle jää se oleellisin.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.06.14 - klo:11:21
Sihtaamisessa auttaa, kun tietää minkälainen sihti kannattaa valita. Vaikka tiedän ihmisiä, jotka ovat tulleet uskoon Tommy Hicksin kokouksissa, on todettava, että hän oli menestysteologian ja kummallisuuksien maahantuojia. Hicks julkaisi omissa nimissään E.W.Kenyonin kirjan 'Atomivoimaa Jeesus nimessä' (Hicksin ja Kenyonin perikunnan välillä taitaa olla riita tuosta kenen kirja se oikein oli - kirjan sisältö ei siitä muutu). Hicks oli Suomessa 50-luvulla. Iso konferenssiteltta kulkikin nimellä Hicksin teltta. Noin lähellä helluntailaisuuden pääuoma on harhaoppia. http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Menestysteologia
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Taisto - 01.06.14 - klo:12:11
Oli Azusa-kadun tapahtumissa sitten muita ilmiöitä ei se minulle tänään ole merkitsevää. Vaan se merkitsee, mitä kuulin  omaan elämääni soveltaen. Tämäkin Jumalan Hengen vaikuttamana ja avulla. Itsessäni olen kyvytön.

Vähän kuin  sihdata, johon jää se oleellisin. Tai  viskimellä ja akanat lentelee pois ja jäljelle jää se oleellisin.
Entäpä jos kokouksessa on voimakas henki - ja puhujat puhuvat siitä nimenomaan
Pyhänä Henkenä ja kuulijat luottavat puhujiin - niin eikö silloin sihtinä pidä olla
Sana, eikä hengen vaikutus? Ihmisen sydän kun taitaa olla aika helposti johdateltavissa.

Kokousten ilmapiiri saa kuulijat helposti valtaansa. Varsinkin jos uskoo että "tämän
täytyy olla hyvää ja oikein, kun noin tunnettu puhuja on meille puhumassa".
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 01.06.14 - klo:12:13
Paavo Ruotsalainenkin joutui jo 1800-luvulla "karismaattisten ilmiöiden" kanssa tekemisiin. Kerrotaan hänen katselleen aikansa ovensuussa seisoen naisten kieriskelyä seurapirtin lattialla. Varmaan mietti, mitä tehdä, kunnes sitten sanoi kovalla äänellä: "Akat kahville!". Siihen hurmos sitten sillä kertaa päättyi.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.06.14 - klo:12:31
Paavo Ruotsalainenkin joutui jo 1800-luvulla "karismaattisten ilmiöiden" kanssa tekemisiin. Kerrotaan hänen katselleen aikansa ovensuussa seisoen naisten kieriskelyä seurapirtin lattialla. Varmaan mietti, mitä tehdä, kunnes sitten sanoi kovalla äänellä: "Akat kahville!". Siihen hurmos sitten sillä kertaa päättyi.
Ruotsalaisella taisi siis toimia viisauden sanojen armolahja väkevästi.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Taisto - 01.06.14 - klo:12:38
Toinen tapaus: kun Paavo lähestyi kokouspaikkaa, hän näki kaksi naista polvistuneina
rukoilemassa tien penkalla. Hän potkaisi heitä takalistoon ja sanoi: "Mitäs siinä keikistelette?".
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: tikli - 01.06.14 - klo:13:06
Onko Pyhä Henki voimaton varjelemaan omansa
edellä mainituissa tilanteissa?

Missä on se Jumalan voima, joka lupaa,
että kukaan ei voi riistää meitä Hänen kädestään?

Voinko enää luottaa ja turvata Jumalaan ja
siihen, että Hän pitää omistaan kiinni ja huolta?

Onko mahdollista, että Jumala supistetaan
tällaisissa tilanteissa meidän ihmisten kokoisten
mahdollisuuksien Jumalaksi?

En nimittäin halua päästää pelkoa sydämeeni,
enkä minkäänlaista vainoharhaisuutta, sillä kun
opetuslapset päästivät pelon sydämeensä,
he luulivat jopa Jeesusta aaveeksi.

Haluan edelleenkin luottaa ja turvata Jumalaan,
että Hän kykenee viemään alkamansa työn päätökseen
jokaisen kohdalla, joka tahtoo Häntä seurata.

Näitä jään pohtimaan luettuani tätä ketjua.

Onko se sitten oma tahto vaelluksessa ratkaiseva tekijä? kun esim. Jeesus sanoi ; Matt. 23:37
   
Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.

Sitten apostoleissa kerrotaan myös ihmisistä jotka eivät tahtoneet totella; Ap. t. 7:39
   
Mutta häntä meidän isämme eivät tahtoneet totella, vaan työnsivät hänet pois ja kääntyivät sydämessänsä jälleen Egyptiin


Jeesus myös puhui siitä mistä syystä ihmiset eksyvät ;  Mark. 12:24
   
Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?

Näin itse näkisin, että Jumala ei pakota ketään mihinkään, eikä käytä meitä marionettinukkeinaan, jotka sätkimme Hänen käsissään, tahdoimmepa sitä tai emme.

Toki se, että meidän tahomme voi tapia Hänen tahtoonsa, on kaikki Hänen työtään ja tässä Psalmissa mielestäni kyseinen asia tulee hyvin esille:

PSALMIT 40
1. Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.

2. Hartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui
minun puoleeni ja kuuli minun huutoni.
3. Ja hän nosti minut ylös turmion kuopasta,
lokaisesta liejusta, ja asetti minun jalkani kalliolle,
hän vahvisti minun askeleeni.
4. Hän antoi minun suuhuni uuden virren,
kiitoslaulun Jumalallemme. Sen näkevät monet ja
pelkäävät ja turvaavat Herraan.
5. Autuas se mies, joka panee turvansa Herraan
eikä  käänny ylpeiden puoleen eikä niitten, jotka
valheeseen eksyvät!
6. Herra, minun Jumalani, suuret ovat sinun
ihmetekosi ja sinun aivoituksesi meitä kohtaan.
Ei ole ketään sinun vertaistasi. Niitä minä tahdon
julistaa, niistä puhua, niitten paljous on suurempi,
kuin luetella taidan.
7. Teurasuhriin ja ruokauhriin et sinä mielisty; minun
korvani sinä avasit, polttouhria ja syntiuhria sinä et vaadi.
8. Silloin minä sanoin: "Katso, minä tulen; kirjakääröön
on kirjoitettu, mitä minun on tehtävä.
9. Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni,
ja sinun lakisi on minun sydämessäni."

Alku kertoo siitä, mitä Jumala on tehnyt meidän kohdallamme ja
jae 9 sitoo sitten nippuun sen, mitä näistä Hänen teoistaan on
seurannut, eli me rakastamme, koska Hän on ensiksi rakastanut
meitä.

Ja tämä kaikki unohtuu niin usein näissä historian pohdinnoissa,
jolloin katsomme ja kiikaroimme suurennuslasilla vain ulkoisia
tekijöitä ja tapahtumia tietämättä totuutta siitä, miten Jumalan
Henki on silloin toiminut ja miksi.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Marjatta - 01.06.14 - klo:13:24
Oli Azusa-kadun tapahtumissa sitten muita ilmiöitä ei se minulle tänään ole merkitsevää. Vaan se merkitsee, mitä kuulin  omaan elämääni soveltaen. Tämäkin Jumalan Hengen vaikuttamana ja avulla. Itsessäni olen kyvytön.

Vähän kuin  sihdata, johon jää se oleellisin. Tai  viskimellä ja akanat lentelee pois ja jäljelle jää se oleellisin.
Entäpä jos kokouksessa on voimakas henki - ja puhujat puhuvat siitä nimenomaan
Pyhänä Henkenä ja kuulijat luottavat puhujiin - niin eikö silloin sihtinä pidä olla
Sana, eikä hengen vaikutus? Ihmisen sydän kun taitaa olla aika helposti johdateltavissa.

Kokousten ilmapiiri saa kuulijat helposti valtaansa. Varsinkin jos uskoo että "tämän
täytyy olla hyvää ja oikein, kun noin tunnettu puhuja on meille puhumassa".

Olet oikeassa, Taisto.
Sanan sihtiä minä tarkoitankin. En nyt sitä maininnut, kun se on minusta selvä asia. Kaikki tulee sihdata Jumalan sanalla. Myös "parhaimmat" hengelliset kirjat.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Adina - 01.06.14 - klo:13:26
Onko Pyhä Henki voimaton varjelemaan omansa
edellä mainituissa tilanteissa?

Missä on se Jumalan voima, joka lupaa,
että kukaan ei voi riistää meitä Hänen kädestään?

Voinko enää luottaa ja turvata Jumalaan ja
siihen, että Hän pitää omistaan kiinni ja huolta?

Onko mahdollista, että Jumala supistetaan
tällaisissa tilanteissa meidän ihmisten kokoisten
mahdollisuuksien Jumalaksi?

En nimittäin halua päästää pelkoa sydämeeni,
enkä minkäänlaista vainoharhaisuutta, sillä kun
opetuslapset päästivät pelon sydämeensä,
he luulivat jopa Jeesusta aaveeksi.

Haluan edelleenkin luottaa ja turvata Jumalaan,
että Hän kykenee viemään alkamansa työn päätökseen
jokaisen kohdalla, joka tahtoo Häntä seurata.

Näitä jään pohtimaan luettuani tätä ketjua.

Onko se sitten oma tahto vaelluksessa ratkaiseva tekijä? kun esim. Jeesus sanoi ; Matt. 23:37
   
Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.

Sitten apostoleissa kerrotaan myös ihmisistä jotka eivät tahtoneet totella; Ap. t. 7:39
   
Mutta häntä meidän isämme eivät tahtoneet totella, vaan työnsivät hänet pois ja kääntyivät sydämessänsä jälleen Egyptiin


Jeesus myös puhui siitä mistä syystä ihmiset eksyvät ;  Mark. 12:24
   
Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?

Näin itse näkisin, että Jumala ei pakota ketään mihinkään, eikä käytä meitä marionettinukkeinaan, jotka sätkimme Hänen käsissään, tahdoimmepa sitä tai emme.

Toki se, että meidän tahomme voi tapia Hänen tahtoonsa, on kaikki Hänen työtään ja tässä Psalmissa mielestäni kyseinen asia tulee hyvin esille:

PSALMIT 40
1. Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.

2. Hartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui
minun puoleeni ja kuuli minun huutoni.
3. Ja hän nosti minut ylös turmion kuopasta,
lokaisesta liejusta, ja asetti minun jalkani kalliolle,
hän vahvisti minun askeleeni.
4. Hän antoi minun suuhuni uuden virren,
kiitoslaulun Jumalallemme. Sen näkevät monet ja
pelkäävät ja turvaavat Herraan.
5. Autuas se mies, joka panee turvansa Herraan
eikä  käänny ylpeiden puoleen eikä niitten, jotka
valheeseen eksyvät!
6. Herra, minun Jumalani, suuret ovat sinun
ihmetekosi ja sinun aivoituksesi meitä kohtaan.
Ei ole ketään sinun vertaistasi. Niitä minä tahdon
julistaa, niistä puhua, niitten paljous on suurempi,
kuin luetella taidan.
7. Teurasuhriin ja ruokauhriin et sinä mielisty; minun
korvani sinä avasit, polttouhria ja syntiuhria sinä et vaadi.
8. Silloin minä sanoin: "Katso, minä tulen; kirjakääröön
on kirjoitettu, mitä minun on tehtävä.
9. Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni,
ja sinun lakisi on minun sydämessäni."

Alku kertoo siitä, mitä Jumala on tehnyt meidän kohdallamme ja
jae 9 sitoo sitten nippuun sen, mitä näistä Hänen teoistaan on
seurannut, eli me rakastamme, koska Hän on ensiksi rakastanut
meitä.

Ja tämä kaikki unohtuu niin usein näissä historian pohdinnoissa,
jolloin katsomme ja kiikaroimme suurennuslasilla vain ulkoisia
tekijöitä ja tapahtumia tietämättä totuutta siitä, miten Jumalan
Henki on silloin toiminut ja miksi.

Kaikki ulkoiset tekijät ja tapahtumatkin voi peilata Jumalan Sanalla rukoillen,
jos ne sotii Sanan ilmoitusta vastaan, silloin ne on hyvä hyljätä :)
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: tikli - 01.06.14 - klo:14:09
Onko Pyhä Henki voimaton varjelemaan omansa
edellä mainituissa tilanteissa?

Missä on se Jumalan voima, joka lupaa,
että kukaan ei voi riistää meitä Hänen kädestään?

Voinko enää luottaa ja turvata Jumalaan ja
siihen, että Hän pitää omistaan kiinni ja huolta?

Onko mahdollista, että Jumala supistetaan
tällaisissa tilanteissa meidän ihmisten kokoisten
mahdollisuuksien Jumalaksi?

En nimittäin halua päästää pelkoa sydämeeni,
enkä minkäänlaista vainoharhaisuutta, sillä kun
opetuslapset päästivät pelon sydämeensä,
he luulivat jopa Jeesusta aaveeksi.

Haluan edelleenkin luottaa ja turvata Jumalaan,
että Hän kykenee viemään alkamansa työn päätökseen
jokaisen kohdalla, joka tahtoo Häntä seurata.

Näitä jään pohtimaan luettuani tätä ketjua.

Onko se sitten oma tahto vaelluksessa ratkaiseva tekijä? kun esim. Jeesus sanoi ; Matt. 23:37
   
Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.

Sitten apostoleissa kerrotaan myös ihmisistä jotka eivät tahtoneet totella; Ap. t. 7:39
   
Mutta häntä meidän isämme eivät tahtoneet totella, vaan työnsivät hänet pois ja kääntyivät sydämessänsä jälleen Egyptiin


Jeesus myös puhui siitä mistä syystä ihmiset eksyvät ;  Mark. 12:24
   
Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?

Näin itse näkisin, että Jumala ei pakota ketään mihinkään, eikä käytä meitä marionettinukkeinaan, jotka sätkimme Hänen käsissään, tahdoimmepa sitä tai emme.

Toki se, että meidän tahomme voi tapia Hänen tahtoonsa, on kaikki Hänen työtään ja tässä Psalmissa mielestäni kyseinen asia tulee hyvin esille:

PSALMIT 40
1. Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.

2. Hartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui
minun puoleeni ja kuuli minun huutoni.
3. Ja hän nosti minut ylös turmion kuopasta,
lokaisesta liejusta, ja asetti minun jalkani kalliolle,
hän vahvisti minun askeleeni.
4. Hän antoi minun suuhuni uuden virren,
kiitoslaulun Jumalallemme. Sen näkevät monet ja
pelkäävät ja turvaavat Herraan.
5. Autuas se mies, joka panee turvansa Herraan
eikä  käänny ylpeiden puoleen eikä niitten, jotka
valheeseen eksyvät!
6. Herra, minun Jumalani, suuret ovat sinun
ihmetekosi ja sinun aivoituksesi meitä kohtaan.
Ei ole ketään sinun vertaistasi. Niitä minä tahdon
julistaa, niistä puhua, niitten paljous on suurempi,
kuin luetella taidan.
7. Teurasuhriin ja ruokauhriin et sinä mielisty; minun
korvani sinä avasit, polttouhria ja syntiuhria sinä et vaadi.
8. Silloin minä sanoin: "Katso, minä tulen; kirjakääröön
on kirjoitettu, mitä minun on tehtävä.
9. Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni,
ja sinun lakisi on minun sydämessäni."

Alku kertoo siitä, mitä Jumala on tehnyt meidän kohdallamme ja
jae 9 sitoo sitten nippuun sen, mitä näistä Hänen teoistaan on
seurannut, eli me rakastamme, koska Hän on ensiksi rakastanut
meitä.

Ja tämä kaikki unohtuu niin usein näissä historian pohdinnoissa,
jolloin katsomme ja kiikaroimme suurennuslasilla vain ulkoisia
tekijöitä ja tapahtumia tietämättä totuutta siitä, miten Jumalan
Henki on silloin toiminut ja miksi.

Kaikki ulkoiset tekijät ja tapahtumatkin voi peilata Jumalan Sanalla rukoillen,
jos ne sotii Sanan ilmoitusta vastaan, silloin ne on hyvä hyljätä :)


Onhan se toki noinkin, ainakin niiltä osin, missä kohdin Sana puhuu ulkoisista tekijöistä.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 01.06.14 - klo:14:44
Onko Pyhä Henki voimaton varjelemaan omansa
edellä mainituissa tilanteissa?

Missä on se Jumalan voima, joka lupaa,
että kukaan ei voi riistää meitä Hänen kädestään?

Voinko enää luottaa ja turvata Jumalaan ja
siihen, että Hän pitää omistaan kiinni ja huolta?

Onko mahdollista, että Jumala supistetaan
tällaisissa tilanteissa meidän ihmisten kokoisten
mahdollisuuksien Jumalaksi?

En nimittäin halua päästää pelkoa sydämeeni,
enkä minkäänlaista vainoharhaisuutta, sillä kun
opetuslapset päästivät pelon sydämeensä,
he luulivat jopa Jeesusta aaveeksi.

Haluan edelleenkin luottaa ja turvata Jumalaan,
että Hän kykenee viemään alkamansa työn päätökseen
jokaisen kohdalla, joka tahtoo Häntä seurata.

Nuo samat argumentit olivat usein esillä silloin, kun torontolaisuus vyöryi meidänkin maamme yli. Noihin vedoten eksymistä pidettiin mahdottomana. Puhuttiin jopa tarttuvasta uskosta. Mutta toisin kävi. Sairaudet tarttuvat, ei terveys.

Raamattu sisältää runsaasti varoituksia, jotka on syytä ottaa vakavasti eikä lähteä jokaisen virvatulen perään.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.06.14 - klo:15:51
Surffailin netissä ja etsin jotain historia-asiaa.
Vastaan tuli mielenkiintoinen kirjoitus myöhäissateen perinnöstä, joka alkoi kuulemma 1948.
Itse ajattelen, että se alkoi jo paljon ennen sitä.


http://www.heinola.org/~patato/sade.html

Lainaus
Minulla on tuo kirja [Atomic Power With God Through Fasting And Prayer] ja sitä lukiessa täytyy ihmetellä tuon ajan kristittyjen raamatun tuntemusta. Se on täynnä mitä oudoimpia ja harhaoppisimpia väitteitä ja muistuttaa enemmän okkulttista traktaattia kuin kristillistä kirjaa. Hall uskoi, että paastoamalla pitkiä aikoja kristityt saivat vahvan voitelun, joka johti heidät synnittömään täydellisyyteen ja kuolemattomuuteen vaiheittaisen hengellisen muutoksen kautta. Seuraavassa muutamia lisäopetuksia:

1 Että täydelliseksi tehdyt uskovat voisivat voittaa painovoiman.
2 Että he voisivat siirtyä (teleport) mihin ikinä haluavat.
3 Että heidän vaatteensa eivät kuluisi, heidän ruumiissaan ei olisi hajua eikä tarvetta koskaan peseytyä.
4 He eivät koskaan sairastaisi.
5 Että kuolematon aine Kristukselta tulisi heidän ruumiidensa ylle, kaikille näkyvä kultainen aine, joka kirkastaisi heidät ja ihmiset näkisivät ja tuntisivat Pyhän Hengen tulen.
6 Että kaikkien on rukoiltava silmät auki.
7 Että RUUMIISSA TUNNETTAVAN pelastuksen --  Jumalan tulen, kirkkauden, oli saatava vaikuttaa ruumiiseen 30 päivää ja se puhdistaisi pois kaiken lihan sairauden, väsymyksen ja heikkouden.

Ei ole nuo portaalit, kullat ja teleporttaukset ihan viime vuosien juttuja niin kuin moni saattaa luulla kuullessaan Herzogin yms. touhuista.



Lainaus
Morris Cerrullo karjuu: ”Tiedätkö, että aikojen alusta lähtien Jumalan koko tarkoitus oli monistaa Itsensä … Kuka sinä olet? Astu esiin, kuka sinä olet? Astu esiin ja sano se: Jumalan poika! Astu esiin ja sano se! Ja mikä todella toimii meissä veli, on kaiken sen ilmoituksen ilmenemistä, mitä Jumala on ja mitä Jumalalla on. Ja kun me seisomme tässä veli, niin et katsele Morris Cerrullo’a, vaan sinä katselet Jumalaa. Sinä katselet Jeesusta

Tuon puhuja on otettu lämpimästi vastaan.

Morris Cerullo Helsingin Saalemissa:
http://datauni.pp.fi/public_html/rukoussuoja/Morris_Cerullo.mp3
http://www.rukoussuoja.fi/?sid=2

ja yleisö hurraa, kun Cerullo lupaa voimaa..

Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.06.14 - klo:16:27
Tässä on ilmeisesti osittainen suomennos tuosta edellisen linkin alkuperäisestä artikkelista. Suomentajana ilmeisesti SamuelK.
Olen joskus kopioinut tämän itselleni, mutta en muista mistä.


AZUSA-KADUN LAHETYS
Mies, joka perusti kuuluisan Azusa-kadun lahetyksen Los Angeles'issa, oli musta evankelista WILLIAM SEYMOUR.

...

Saavuttuaan Los Angeles'iin Seymour saarnasi vain yhden saarnan ennen ulos sulkemistaan hänet kutsuneesta kirkosta. Saarnassaan hän oli julistanut, että kielilläpuhuminen on todistus Pyhän Hengen saamisesta. Hän sanoi tämän siita huolimatta, ettei itse ollut koskaan puhunut kielillä! Room. 8:9 sanoo selvasti: Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hanen omansa.
Tämä on hyvin outo asia. Yksi helluntailiikkeen tarkeimmista perustajista oman todistuksensa mukaan saarnasi Jumalan Sanan syvintä totuutta, ennen kuin edes tunsi Kristusta ja silti Raamattu sanoo, etta luonnollinen ihminen ei voi ymmartaa sitä, mikä Jumalan Hengen on. (1.Kor. 1:14).
...
Kun Parham vieraili kokouksissa lokakuussa 1906, tilaisuuksien sekasorto sai jopa hänetkin tyrmistymaan. Pyhien kieriskelijöiden ja hypnotisoijien kauheat kohtaukset ja kouristukset saivat hänet pelkäämään. Hän kuvaili kielillapuhumista Azusa-kadulla pulinana, solkkaamisena, sössöttämisenä eikä minään kielenä (Synan, p. 102). Azusa-kadun kokoukset olivat niin villejä, että Parham tuomitsi ne sanomalla, etta niissä kavi sensaatiomaisia pyhiä kieriskelijoita (Holy Rollers).
...
" Siten helluntailaisuuden isä kylmästi hylkäsi Azusa-kadun kokoukset väärennettyinä (phony), manipuloituina ja demonisina, vaikka käytannössa kaikki helluntailaiset suunnat jäljittävät perinteensa suoraan noista kokouksista!



http://www.heinolanhelluntaiseurakunta.fi/Kevatsade.htm

Lainaus
Nelisenkymmentä oppilasta täyttyi Pyhällä Hengellä mukana mm. entinen tiukanlinjan metodistipastori Seymour joka aloitti Azusa kadun toiminnan.
Parhamia kutsutaan helluntaiapostoliksi ja Seymouria profeetaksi.


Kumpi edellä olevista historiikeista on oikein?
Toimivatko Seymour ja Parham yhdessä, kuten Heinolan helluntaiseurakunnan teksti antaa ymmärtää vai hylkäsikö Parham Azusa-kadun kokoukset väärennettyinä, manipuloituna ja demonisina?


Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.06.14 - klo:19:23
Tutkailin Charles Fox Parhamin elämää.
Parham meni naimisiin kveekaritaustaisen naisen kanssa.

Hän kävi saamassa vaikutteita Frank Sanfordilta. (Ei olisi kannattanut)
http://en.wikipedia.org/wiki/Frank_Sandford


Sitten hän perusti Raamattukoulun
http://en.wikipedia.org/wiki/Bethel_Bible_College

Luulin, että Parham oli kaksikosta Seymour/Parham se, joka oli se tervehenkisempi.
Luettuani tämän, en oikein tiedä mitä ajatella.
http://en.wikipedia.org/wiki/Charles_Fox_Parham

"Another blow to his influence in the young Pentecostal movement were allegations of sexual misconduct in fall 1906 and his arrest in 1907 in San Antonio, Texas on charges of homosexuality. Parham had repeatedly denied being a practicing homosexual,[23] and "the case [against Parham] was dismissed, 'the prosecuting attorney declaring that there was absolutely no evidence which merited legal recognition'".[24] Parham claimed that he had been framed by his opponent, Wilbur Voliva, from whose Zion City association, the church that Parham was then preaching at had left for Parham’s Apostolic Faith Movement. However, Parham's opponents used the episode to discredit both Parham and his religious movement.[25][26][27]

In addition there were allegations of financial irregularity and of doctrinal aberrations.[2] In the aftermath of these events his large support base in Zion descended into a Salem-like frenzy of insanity, eventually killing three of their members in brutal exorcisms. Members of the group, who included John G Lake and Fred Bosworth, were forced to flee from Illinois, and scattered across America.[28] As the focus of the movement moved from Parham to Seymour, Parham became resentful. His attacks on emerging leaders coupled with the allegations alienated him from much of the movement that he began. He became "an embarrassment" to a new movement which was trying to establish its credibility.[2]"


-

Paitsi kielilläpuhumiseen todisteena Pyhän Hengen kasteen merkkinä, Parham uskoi annihilaatioon, brittiläiseen israelismiin (britit ovat osa Israelin kadonneita kymmentä sukukuntaa)
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.06.14 - klo:21:41
Tässä Azusa - kadun tapahtumiin myönteisesti suhtautuvan kirjoitus:

http://www.tulta.net/NRK/NRK094.htm


Kannattaa lukaista ainakin artikkelin lopussa olevat TAFin kuvaukset tapahtumista vuodelta 1906 - 1908 (TAF = The Apostolic Faith - uutislehti)
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 01.06.14 - klo:22:06
Tästäkin löytyy mielenkiintoinen, mutta pitkähkö kirjoitus, jossa käsitellään samaa aihetta. Kirjoittaja on rov. Olavi Peltola, joka itsekin on puhunut kielillä jo kymmeniä vuosia:

http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/Aaltojenheiteltavana.htm
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Kurjenmiekka - 04.06.14 - klo:10:58
Fil. 3:21
joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi.


Kol. 2:11
ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella


Room. 8:23
eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.

---

mielestäni näissä jakeissa löytyy vihje siitä mikä noissa eksytyksissä on harhaa......

Raamatussa puhutaan ruumiin alennustilasta ja siitä kuinka Herrakin kantoi synnit nimenomaan lihassaan........ tästä johtuen ruumiin lunastus eli pelastus voi todella tulla vasta tämän elämän jälkeen, mutta nuo eksyttävät uskovia sanomalla että sen voisi kokea jo tässä elämässä

myös Pyhään Henkeen liittyvä eksytys puhuu vain voimasta , persoonattomasta voimasta , he eivät personoi sen enempää Jeesusta (lihan ruumiin lunastaja taivaassa) kuin Henkeäkään- koska eivät tunne Jeesusta !! persoonallisesti !

Matt. 7:23
Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Taisto - 04.06.14 - klo:17:14
mielestäni näissä jakeissa löytyy vihje siitä mikä noissa eksytyksissä on harhaa......

Enpä olekaan tuolta kannalta asiaa ajatellut. En kyllä voi eri mieltäkään olla,
kyllä tuo fyysinen puoli on keskeistä noissa tapahtumissa.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 15.06.14 - klo:19:29
Minulle on hyvin vaikea ymmärtää kokonaisuutta, jonka sanotaan alkaneen Azusa-kadulta. On aivan kiistatonta, että siellä oli monenlaista sekoilua ja Raamatun vastaista oppia ja käytäntöä. On myös täysin kiistatonta, että Suomessa on helluntaiherätyksen kautta tullut paljon ihmisiä uskoon. Suomen helluntailaisuudessa on monia juuria Azusan lisäksi ja Barratt ei sieltä kaikkea tuonut, jos mitään, koska hän ei edes ko. paikassa käynyt. Jotakin hänkin kuitenkin toi Suomeen eli lähinnä kai käsityksen sydämen puhdistumisesta ja Ameriikasta kielilläpuhumisen. Tuo sydämen puhdistuminen on ymmärtääkseni metodistien oppi. Olisiko herätykset Suomessa jääneet tulematta ilman tuota helluntailaisuusvaikutusta vai olisivatko ne olleet kenties laajemmat ja raittiimmat ilman sitä?
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 29.06.14 - klo:21:39
Aloitin lukemaan Jouko Ruohomäen väitöskirjatutkimusta 'Suomen helluntailiikkeen synty, leviäminen ja yhteisömuodostus 1907-1922' Kirjan luvussa II on tällainen maininta, joka on lainattu Cecil M Robeckilta: Heidän [Parham ja Topekan raamattukoulun oppilaat] tulkintansa poikkesi 1800-luvun loppupuolella pyhitysliikkeessä vallalla olleesta käsityksestä, jonka mukaan henkikasteen ulkoisina todisteina saattoivat olla voimakkaat tunnekokemukset, jotka ilmenivät ulkoisina reaktioina kuten ilonhuutoina, hyppimisinä, kaatumisina tai ilmestyksinä.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 29.06.14 - klo:21:45
Aloitin lukemaan Jouko Ruohomäen väitöskirjatutkimusta 'Suomen helluntailiikkeen synty, leviäminen ja yhteisömuodostus 1907-1922' Kirjan luvussa II on tällainen maininta, joka on lainattu Cecil M Robeckilta: Heidän [Parham ja Topekan raamattukoulun oppilaat] tulkintansa poikkesi 1800-luvun loppupuolella pyhitysliikkeessä vallalla olleesta käsityksestä, jonka mukaan henkikasteen ulkoisina todisteina saattoivat olla voimakkaat tunnekokemukset, jotka ilmenivät ulkoisina reaktioina kuten ilonhuutoina, hyppimisinä, kaatumisina tai ilmestyksinä.
Charles Parham oli siis tuohon aikaan pyhitysliikkeen pastori. Raamattukoululaisten tutkimuksen tuloksena Parham tuli siis siihen tulokseen, että ainoa oikea käsitys henkikasteesta oli kielilläpuhuminen. Pyhitysliikkeessä opetettiin yleisesti, että Pyhän Hengen kaste oli sama kuin pyhityskokemus. Tätä mieltä olivat myös Charles Finney, Dwigh L. Moody, tohtoi R.A.Torrey ja A.B.Simpson.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 29.06.14 - klo:21:51
Ruohomäen kirjasta: Vinson Synan osoitti tutkimuksessaan (The Holiness-Pentecostal Tradition, Charismatic Movements in the Twentieth Century), että pyhitysliikkeellä, helluntailiikkeellä ja karismaattisella liikkeellä on yhteinen 'toisen siunauksen' traditio, joka on peräisin katolisen ja anglikaanisen kirkon mystikoilta. John Wesley välitti tämän tradition seuraajilleen. "Toisen siunauksen" opetus siirtyi amerikkalaisen pyhitysliikkeen ja eurooppalaisen Keswick-liikkeen välityksellä moderniin helluntailiikkeeseen.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 29.06.14 - klo:21:57
Ruohomäen kirjasta: Vinson Synan osoitti tutkimuksessaan (The Holiness-Pentecostal Tradition, Charismatic Movements in the Twentieth Century), että pyhitysliikkeellä, helluntailiikkeellä ja karismaattisella liikkeellä on yhteinen 'toisen siunauksen' traditio, joka on peräisin katolisen ja anglikaanisen kirkon mystikoilta. John Wesley välitti tämän tradition seuraajilleen. "Toisen siunauksen" opetus siirtyi amerikkalaisen pyhitysliikkeen ja eurooppalaisen Keswick-liikkeen välityksellä moderniin helluntailiikkeeseen.

Mitähän vielä löytyy matkalla sylttytehtaaseen? Enkö sittenkään ole erehtynyt puhuessani vapaiden suuntien ja katolisuuden yhteisestä opillisesta pohjasta?
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Soltero - 29.06.14 - klo:21:59
Ruohomäen kirjasta: Vinson Synan osoitti tutkimuksessaan (The Holiness-Pentecostal Tradition, Charismatic Movements in the Twentieth Century), että pyhitysliikkeellä, helluntailiikkeellä ja karismaattisella liikkeellä on yhteinen 'toisen siunauksen' traditio, joka on peräisin katolisen ja anglikaanisen kirkon mystikoilta. John Wesley välitti tämän tradition seuraajilleen. "Toisen siunauksen" opetus siirtyi amerikkalaisen pyhitysliikkeen ja eurooppalaisen Keswick-liikkeen välityksellä moderniin helluntailiikkeeseen.
Höpö höpö.

Jumala vuodatti Azusa-kadulla Pyhän Henkensä, niin kuin Joel aikanaan ennusti:

"Tämän jälkeen on tapahtuva, että minä vuodatan henkeni kaikkiin ihmisiin. Ja niin teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaisenne näkevät näkyjä, vanhuksenne ennusunia.
Myös orjiin ja orjattariin minä vuodatan henkeni noina päivinä.

 Minä annan teidän nähdä merkkejä taivaalla ja maan päällä: verta, tulta ja savupatsaita.
 Aurinko pimenee, kuu värjäytyy vereen, ennen kuin koittaa Herran päivä, suuri ja pelottava.

Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. Siionin vuori ja Jerusalem on turvapaikka, niin Herra on luvannut. Ne, jotka Herra kutsuu, ne pelastuvat."
(Joel 2: 28-32)
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 29.06.14 - klo:22:02
Timo Junkkaalan mukaan K.A.Wrede otti käyttöön Lähetysseuran järjestämissä herätyskokouksissa ns. jälkiseurat. Wrede oli saanut vaikutteen niihin osallistuessaan 1902 Södertäljessä Keswick-kokouksiin. Lähetyssaarnaaja Frans Hannula aloitti samantyypisten kokousten pidon Lounais-Suomessa (Hannulan herätys). Wreden, Frans Hannulan, K.E.Kilpeläisen ja Brofeldtin kokouksissa Turussa tuomiokirkossa oli väkeä osallistunut 4000-5000. Vuosiluku lienee ollut 1906.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 29.06.14 - klo:22:05
Ruohomäen kirjasta: Vinson Synan osoitti tutkimuksessaan (The Holiness-Pentecostal Tradition, Charismatic Movements in the Twentieth Century), että pyhitysliikkeellä, helluntailiikkeellä ja karismaattisella liikkeellä on yhteinen 'toisen siunauksen' traditio, joka on peräisin katolisen ja anglikaanisen kirkon mystikoilta. John Wesley välitti tämän tradition seuraajilleen. "Toisen siunauksen" opetus siirtyi amerikkalaisen pyhitysliikkeen ja eurooppalaisen Keswick-liikkeen välityksellä moderniin helluntailiikkeeseen.
Höpö höpö.

Jumala vuodatti Azusa-kadulla Pyhän Henkensä, niin kuin Joel aikanaan ennusti:

"Tämän jälkeen on tapahtuva, että minä vuodatan henkeni kaikkiin ihmisiin. Ja niin teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaisenne näkevät näkyjä, vanhuksenne ennusunia.
Myös orjiin ja orjattariin minä vuodatan henkeni noina päivinä.

Lue, mitä siinä jakeessa oikeasti sanotaan: "Noina päivinä". Eihän siinä puhuta Azusa-kadusta sanaakaan!
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 29.06.14 - klo:22:13
Sain juuri luettua myös Petri Mäkilän teologiselle tiedekunnalle tekemän opinnäytetyön teologian maisterin tutkintoon liittyen. Kirjan nimi on 'Helluntailainen - Klassisen helluntailaisuuden teologinen ihmiskäsitys', Kuva ja Sana 2010. Tuokin on mielenkiintoinen kirja luettavaksi, jos haluaa tietää miksi ehkä uskoo niin kuin uskoo. Aika montaa asiaa klassisessa helluntailaisuudessa uskotaan eri tavoin kuin muissa helluntaisuuntauksissa puhumattakaan esim. luterilaisuudesta.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Soltero - 29.06.14 - klo:22:14
Ruohomäen kirjasta: Vinson Synan osoitti tutkimuksessaan (The Holiness-Pentecostal Tradition, Charismatic Movements in the Twentieth Century), että pyhitysliikkeellä, helluntailiikkeellä ja karismaattisella liikkeellä on yhteinen 'toisen siunauksen' traditio, joka on peräisin katolisen ja anglikaanisen kirkon mystikoilta. John Wesley välitti tämän tradition seuraajilleen. "Toisen siunauksen" opetus siirtyi amerikkalaisen pyhitysliikkeen ja eurooppalaisen Keswick-liikkeen välityksellä moderniin helluntailiikkeeseen.
Höpö höpö.

Jumala vuodatti Azusa-kadulla Pyhän Henkensä, niin kuin Joel aikanaan ennusti:

"Tämän jälkeen on tapahtuva, että minä vuodatan henkeni kaikkiin ihmisiin. Ja niin teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaisenne näkevät näkyjä, vanhuksenne ennusunia.
Myös orjiin ja orjattariin minä vuodatan henkeni noina päivinä.

Lue, mitä siinä jakeessa oikeasti sanotaan: "Noina päivinä". Eihän siinä puhuta Azusa-kadusta sanaakaan!
Eihän Vanhan Testamentin profetioissa eikä Ilmestyskirjassa kerrotan vuosilukuja eikä aina paikannimiä.

Herran työn huomaa sen voimavaikutuksista,
kuten Azusa-kadun ihmeessä ja sen seurauksissa.
Nämä ovat uskon ja hengellisen viisauden asioita, eikä niitä voi selittää järjellä pohtimalla.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 29.06.14 - klo:22:20
Herran työn huomaa sen voimavaikutuksista,
kuten Azusa-kadun ihmeessä ja sen seurauksissa.
Nämä ovat uskon ja hengellisen viisauden asioita, eikä niitä voi selittää järjellä pohtimalla.

Joku huomaa. Joku toinen ei. Sitäpaitsi esim. kielilläpuhuminen on yleisuskonnollinen ilmiö. Olenpa omin korvin kuullut kielilläpuhumista, joka ei taatusti ole ollut Pyhästä Hengestä.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Soltero - 29.06.14 - klo:22:22
Herran työn huomaa sen voimavaikutuksista,
kuten Azusa-kadun ihmeessä ja sen seurauksissa.
Nämä ovat uskon ja hengellisen viisauden asioita, eikä niitä voi selittää järjellä pohtimalla.

Joku huomaa. Joku toinen ei. Sitäpaitsi esim. kielilläpuhuminen on yleisuskonnollinen ilmiö.
Minä luotan Jumalan Sanaan myös profetioiden suhteen.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 29.06.14 - klo:22:32
Vuonna 1987 ilmestyi helluntailaista teologista kehitystä käsittelevä tutkimus: Theological Roots of Pentacostalism, Donald W. Dayton. 'Dayton laati kaikille helluntaihenkisille liikkeille yhteisen neliosaisen käsitekategorian, jonka muodostivat vanhurskauttamisen, pyhittämisen, jumalallisen parantamisen ja Jeesuksen toisen tulemisen teemat.' 'Daytonin mukaan helluntailaisuuden teologia on peräisin metodismista, 1800 - luvun pyhitysliikkeestä ja parantamisliikkeestä.'
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 29.06.14 - klo:22:36
James R.Goffin kirjoittamaa Parhamin elämäkertaa ja Ruohomäkeä siteeraten: 'Parham oli mies, joka loi helluntailiikkeelle pyhitysliikkeestä poikkeavan identiteetin. Parham oli vakuuttunut siitä, että Pyhän Hengen kasteen raamatullinen merkki on kielillä puhuminen'
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 29.06.14 - klo:22:42
"Bundyn tutkimus (väitöskirja Uppsalassa 2009) tukee skandinaavisten helluntaijohtajien väittämää, että heidän uskonnolliset kokemuksensa oli jatkumoa heidän aiemmille uskonnollisille kokemuksilleen. Sen tähden Lewi Petrus saattoi aidosti väittää, että Pyhän Hengen kaste, jonka hän oli kokenut ollessaan baptisti, oli todellinen Pyhän Hengen kaste.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 29.06.14 - klo:22:46
Ottamatta vieläkään varmaa lopullista kantaa, vaikuttaa siltä, että ainoa uusi asia minkä Topeka ja Azusa-katu toi, oli väärin ymmärretty kielillä puhumisen merkitys.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 30.06.14 - klo:21:07
Reilu kolmasosa Ruohomäen väitöstutkimusta luettuna. Narvalaisten (lestadiolaisten) ja skutnabbilaisten suuri panos Suomen alkuajan helluntailaisuudessa on ollut minulle yllätys, vaikka olen aiemminkin heistä tietänyt.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 30.06.14 - klo:21:09
Jo paljon ennen Barrattin tuloa ensimmäiset helluntailaiset olivat suomenruotsalaisten keskuudessa mm. Vaasan seudulla. Evankeliointia siellä tekivät ruotsalaiset Greta Andersson ja Anne Blom. Kokouksiin osallistuneet olivat metodisteja, vapaakirkollisia ja baptisteja. Kokouksia pidettiin Vaasan lisäksi Brändössä, Vöyrissä ja Kvevlaxissa ja siellä syttyi herätys, joka kesti pari vuotta. Evankelistojenn toiminta päättyi, kun Uudestakaarlepyystä kotoisin ollut Karl Karlsson Klemetz - niminen mies oli alkanut esittää profetioita ja näkyjä. Eräänä iltana kokousviikon kuluessa hän lähti illalla ulos ja eikä palannut seuraavanakaan päivänä. Mies löydettiin hukkuneena ja syynä pidettiin mielenhäiriössä tehtyä itsemurhaa. Tapauksen jälkeen ruotsalaiset evankelistat joutuivat lähtemään maasta.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 30.06.14 - klo:21:15
Baptistien saarnaajakoulun oppilaiden keskuudessa syntyi kevätlukukaudella 1908 voimakas tarve rukoukseen ja syntyi karismaattisia ilmiöitä. 'Tilanne kärjistyi, kun neljä viidestä oppilaasta kieltäytyi osallistumasta opetukseen, koska he eivät uskoneet tarvitsevansa mitään muuta tietoa kuin sen, mitä Henki antaisi' Riita kuitenkin sovittiin ja lukukauden opetus voitiin viedä päätökseen.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 30.06.14 - klo:21:27
Ruohomäen mukaan Barrattilla oli useita syitä kahteen vierailuun vuonna 1912. 'Ensisijainen syy Barrattin kahteen vierailuun lienee ollut halu edistää herätyksen leviämistä. Toinen, helluntailaiseen opetukseen ja karismaattisiin ilmiöihin liittyvä syy lienee huoli herätyksen pysymisestä "oikeilla raiteilla". Hän halusi Suomessa syntyneen herätyksen kehittyvän hengellisesti raittiina liikkeenä. Varoittavana esimerkkinä olivat Saksan helluntailiikkeen alkuvaiheessa, vuonna 1907, tapahtuneet hurmokselliset ylilyönnit. Nämä johtivat niin sanottuun Berliinin julistukseen, jossa helluntailiike tuomittiin demoniseksi, syvyydestä syntyneeksi liikkeeksi. Kolmas syy liittyi Ristin Voiton julkaisemiseen. Barrat toivoi lehden säännöllisellä ilmestymisellä ohjata alkanutta herätystä terveeseen hengelliseen kasvuun. Eräässä vuoden 1912 Ristin Voiton opetuskirjoituksessa hän kehottikin olemaan varovainen profetoimisen ja kielilläpuhumisen suhteen, sillä ihmisen oma henki saattoi myös vaikuttaa ja johtaa harhaan. Barratt huomautti myös tarpeettomista äänistä ja huudoista, sillä ne olivat hänen mukaansa vain "lihan purkauksia"
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 30.06.14 - klo:21:51
Onnistuikohan Barratt herätyksen raiteilla pitämisessä? Mielestäni osittain kyllä. Barrattin vaikutus väheni ja toimintaa jatkoi Gerhard Olsen-Smidt. Smidtistä sanottua: 'Näyttää siltä, että Brofeldt oli Smidtin suhteen jotenki varautunut, sillä hänen mielestään norjalaisen saarnaajan esiintymistavassa oli aluksi jotain vierasta. Näin hän kuvaili ensimmäistä vaikutelmaansa: "Smidtin puhe tuntui kyllä hyvin oudolta eikä hänen olentonsa meitä miellyttänyt, mutta koeteltiin ajatella, että ne ulkomaalaiset ovat sellaisia. Vähitellen totuimme hänen esiintymiseensä."
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 30.06.14 - klo:21:54
Onnistuikohan Barratt herätyksen raiteilla pitämisessä? Mielestäni osittain kyllä. Barrattin vaikutus väheni ja toimintaa jatkoi Gerhard Olsen-Smidt. Smidtistä sanottua: 'Näyttää siltä, että Brofeldt oli Smidtin suhteen jotenki varautunut, sillä hänen mielestään norjalaisen saarnaajan esiintymistavassa oli aluksi jotain vierasta. Näin hän kuvaili ensimmäistä vaikutelmaansa: "Smidtin puhe tuntui kyllä hyvin oudolta eikä hänen olentonsa meitä miellyttänyt, mutta koeteltiin ajatella, että ne ulkomaalaiset ovat sellaisia. Vähitellen totuimme hänen esiintymiseensä.'
..Brofeldt kirjoitti samoista kokouksista: "Suuret kansanjoukot kokoontuivat näihin juhliin, ja paljon väkeä maaseudulta oli mukana. Barrattin sisältörikkaat puheet vaikuttivat syventävästi kuulijoihin. Toiset pitivät parempina Smidtin puheita, kun ne olivat niin innokkaita."
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 30.06.14 - klo:21:59
Onnistuikohan Barratt herätyksen raiteilla pitämisessä? Mielestäni osittain kyllä. Barrattin vaikutus väheni ja toimintaa jatkoi Gerhard Olsen-Smidt. Smidtistä sanottua: 'Näyttää siltä, että Brofeldt oli Smidtin suhteen jotenki varautunut, sillä hänen mielestään norjalaisen saarnaajan esiintymistavassa oli aluksi jotain vierasta. Näin hän kuvaili ensimmäistä vaikutelmaansa: "Smidtin puhe tuntui kyllä hyvin oudolta eikä hänen olentonsa meitä miellyttänyt, mutta koeteltiin ajatella, että ne ulkomaalaiset ovat sellaisia. Vähitellen totuimme hänen esiintymiseensä.'
..Brofeldt kirjoitti samoista kokouksista: "Suuret kansanjoukot kokoontuivat näihin juhliin, ja paljon väkeä maaseudulta oli mukana. Barrattin sisältörikkaat puheet vaikuttivat syventävästi kuulijoihin. Toiset pitivät parempina Smidtin puheita, kun ne olivat niin innokkaita."
[Herättäjä-lehden nimimerkki] Vaeltajan ensisijainen kritiikki kohdistui "jollekin norjalais-amerikkalaiselle Smidtille, jossa ei näy olevan itsensä hillitsevää kurin henkeä ja jonka vaikutuksesta helluntailiike on saanut uudestikastamisliikkeen muodon"
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 30.06.14 - klo:22:32
Vaikuttaisi siltä, että Barratt suodatti Azusa - kadun epäterveet piirteet. Smidtistä en uskaltaisi mennä sanomaan samaa. Jo narvalaisuudessa esiintyneet hihhuloinnit ja skutnabbilaisten synnittömyys-opin kannattajat taisivat olla niitä, jotka toivat suomalaiseen helluntailaisuuteen ne epäterveet juuret ja siis mahdollisesti Smidt.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 30.06.14 - klo:22:38
Mielestäni ne terveemmät juuret ovat lähtöisin metodisteilta ja baptisteilta. Ruohomäki: 'Raamatuntulkinnan periaatteet perittiin metodisteilta ja baptisteilta, jotka olivat perinteisesti vedonneet Raamattuun opillisissa ja käytännöllisissä kysymyksissä. Vallitsevana oli fundamentalistinen raamattunäkemys, ja Raamatun selittämistä hallitsi pääasiassa kirjaimellinen tulkinta.'
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 30.06.14 - klo:22:40
Suosittelen Ruohomäen kirjan hankkimista kaikille helluntaitaustaisille, jotka haluavat ymmärtää juuriaan ja ymmärtää asioiden taustoja. Kirjassa sivutaan myös muita vapaiden suuntien herätysliikkeitä ja niiden historiaa.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.07.14 - klo:15:54
Vajaa vuosi sen jälkeen, kun helluntailiikehdintä tuli laajemmin Suomeen (pois lukien siis nuo suomenruotsalaisuuden keskellä olleet herätykset) luterilainen kirkko alkoi ottaa asiaan kantaa. Mm. Teologian tohtori Antti J. Pietilä antoi erittäin rajua kritiikkia uutta liikehdintää kohtaan. Hän vertasi helluntailaisia suomensukuisten kansojen noitiin, buddhalaisiin munkkeihin ja fakiireihin. Myös piispat yhtyivät kritiikkiin eivät tosin niin rajusti. Välirikko luterilaisen kirkon virallisen kannan ja muotoutuvan helluntailiikkeen välillä oli syntynyt ja se jakoi uskovia voimakkaasti vuosikymmenet ja tietty epäluuloisuus lienee edelleenkin olemassa puolin ja toisin. Omassa suvussani mummoni sai vielä 70-luvulla kritiikkia helluntailaisuudestaan eräässä kyläkirjassa.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.07.14 - klo:16:01
'Pietilä totesi aluksi, että helluntailiike oli oikeassa kehottaessaan kristittyjä katsomaan, ettei heidän sydämensä väärä suhde Jumalan Henkeen ollut syynä kristillisyyden heikkouteen heissä itsessään ja heidän ympäristössään. Liike näytti kuitenkin tavoittelevan  myös Hengen aarteiden näkemistä näkemisen itsensä takia. Pietilän mielestä Hengen välittömän kosketuksen tavoittelu, kielillä puhuminen ja ennustaminen kuuluivat pakanalliseen uskontoon.' Tuo kirjoitus on julkaistu Kotimaassa keväällä 1912.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.07.14 - klo:16:09
Arkkipiispa Johansson totesi arkkihiippakunnan seurakuntien tilaa käsittelevässä katsauksessaan, että helluntailiike oli tunkeutun Suomeenkin. Hän katsoi, että liikkeen tarkoituksena oli kiihottaa "aisti-ihmisiä" ja saamaan tunteita liikkeelle. Kokemukset, joita oli saatu runsaasti, eivät hänen mielestään olleet aitoja, vaan luuloteltuja. Vaikka liikkeen kannattajat puhuivat kielillä, heidän kielillä puhumisellaan ei arkkipiispan mielestä ollut mitään yhteistä Raamatun kielilläpuhumisilmiöiden kanssa. Hän ei myöskään pitänyt helluntailaisten harjoittamaa sairaiden parantamista aitona. "Tämä liike tahtoo pakottaa Jumalaa uuden helluntaipäivän antamiseen", Johansson selitti.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.07.14 - klo:16:11
Savonlinnan piispa O.I.Collianderin mielestä ne, jotka pääsivät hysteeriseen tilaan, pitivät itseään henkikasteen kokeneina. Colliander viittaa tuolla pitkiin rukouksiin.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.07.14 - klo:16:21
Ruohomäki tuo kirjassaan laajasti esille kriittisten näkemysten esittäjien kommentteja. Sitten hän puolustautuu osittain Brofeldtia ja Barrattia lainaamalla ja osittain sillä, että esitetty kritiikki oli väärää, koska se perustui osittain Saksassa tapahtuneisiin ylilyönteihin.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.07.14 - klo:16:24
Ilmiöiden lisäksi välirikkoa aiheutti uskovien kaste, jolle Smidt ja Brofeld toivat esille. Kymmeniä uskovia kastettiin. Barrat olisi halunnut pitää vielä tuossa vaiheessa sakramenttiasiat taka-alalla.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.07.14 - klo:16:31
Alun yhteiselon jälkeen uskovien rivit alkoivat rakoilla: Vapaakirkko, mm. Raitio alkoi kritisoida helluntailaisia siitä, että henkikasteen merkkinä pidettiin ainoastaan kielillä puhumista. Hän piti kuitenkin liikkeen sanomaa "täyttykää Pyhällä Hengellä" varteenotettavana kaikille Suomen kristityille. Osa Vapaakirkollisista oli sitä mieltä, että kielillä puhuminen ei ollut Jumalasta. Helluntailiikkeen opetus kielillä puhumisesta pidettiin vääränä siksi, että se erotti uskovat toisistaan.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.07.14 - klo:16:37
Metodistien suuntaan oppi oli saman kaltaista, kunnes erot tulivat esille - yllätys, yllätys - kiistaa tuli lapsikasteesta ja piispallisesta kirkkojärjestyksestä. Erottautumista tuli tuon vuoksi puolin ja toisin. Metodistit kritisoivat myös tuota käsitystä, että kielillä puhuminen olisi ainoa merkki henkikasteesta ja sanoivat enemmän löytyy muita merkkejä eli kaikki muut armolahjat ja vahvimpana rakkaus.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 01.07.14 - klo:16:43
Baptistit olivat virallisesti myönteisiä, mutta pikkuhiljaa kokemukset ja oppi veivät erilleen. Helluntaihenkiset vetäytyivät erilleen, kun huomasivat, että karismaattisia ilmiöitä vieroksuttiin ja esimerkiksi todistuspuheenvuoroja ei annettu entiseen malliin. Opillisesti erottavana tekijänä oli baptistien seurakuntamalli, joka oli järjestäytynyt uskonnollinen yhdyskunta.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 08.07.14 - klo:20:31
Minulle on hyvin vaikea ymmärtää kokonaisuutta, jonka sanotaan alkaneen Azusa-kadulta. On aivan kiistatonta, että siellä oli monenlaista sekoilua ja Raamatun vastaista oppia ja käytäntöä. On myös täysin kiistatonta, että Suomessa on helluntaiherätyksen kautta tullut paljon ihmisiä uskoon. Suomen helluntailaisuudessa on monia juuria Azusan lisäksi ja Barratt ei sieltä kaikkea tuonut, jos mitään, koska hän ei edes ko. paikassa käynyt. Jotakin hänkin kuitenkin toi Suomeen eli lähinnä kai käsityksen sydämen puhdistumisesta ja Ameriikasta kielilläpuhumisen. Tuo sydämen puhdistuminen on ymmärtääkseni metodistien oppi. Olisiko herätykset Suomessa jääneet tulematta ilman tuota helluntailaisuusvaikutusta vai olisivatko ne olleet kenties laajemmat ja raittiimmat ilman sitä?

Olen poiminut Frank Bartlemanin kirjasta Azusa-katu 312 joitakin otteita ilmiöistä, joita tuossa liikkeessä esiintyi. Siellä tapahtui paljon hyviä asioita, mutta välittömästi mukaan tuli myös vääriä. Kun tämän päivän ilmiöitä tarkkailee tuon kirjan valossa, niin nykyisin näyttää esiintyvän pääasiassa niitä vääriä.

Kirjassa kerrotaan mm. näin:

"Meillä on liikaa kaikenlaista suitsuttamista ja tanssisaleissa kuultavan kaltaista musiikkia. Charles G. Finney, vaikutusvaltainen evankelista, varoitti jopa liiasta laulamisesta. Se tappaa synnintunnon. Vihellykseen kuluu liiaksi höyryä.

"Me mainostamme 'ihmeitä', oivallisia saarnamiehiä jne…, ja panemme ihmiset seuraamaan kadunvarsilla kylttejä ja odottamaan 'merkkejä' seuraavassa suuressa kokouksessa. Mutta seuraavatko 'merkit'? Ihmiset rakastavat näytöksiä.""
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 08.07.14 - klo:20:35
Helluntailaiset jakaantuivat Suomessa hyvin nopeasti kahteen ryhmään seurakuntalinjalaisiin ja helluntaiystäviin.


Lainaus Ruohomäen kirjasta, joka lainaa osittain Voitto-Sanomaa 4/1952

"... Yhteistyö ei kuitenkaan päässyt jatkumaan kovin pitkään, sillä jo syyskuussa 1917 Kervinen lähetti Pylkkäselle pitkän kirjeen, jossa hän torjui kaiken yhteistyön. Kervinen perusteli kantaansa väittäen, että Pylkkäsen helluntairyhmä "hylkää selvät Jumalan käskyt, eikä tee eroa pyhän ja epäpyhän välillä". Tämä ilmeni siinä, että ehtoolliselle saivat osallistua myös kastamattomat. Kervinen muistutti, ettei sellaista tapaa ollut käytössä apostolien aikana. Toiseksi syyksi Kervinen esitti, että Pylkkänen saarnasi vain armoa eikä opettanut seurakuntaansa Jeesuksen ja apostolien käskyjen mukaisesti. Myönteinen yhteistyön alku raukesi johtajien välisiin opillisiin erimielisyyksiin.


-

Albert Kervinen perusti Helsinkiin ensimmäisen helluntaiseurakunnan. Heitä on sanottu myös helluntaibaptisteiksi.
Tuohon aikaan muita helluntailaisia oli enemmän.
Kervisen seurakunta pystyi rekisteröitynä seurakuntana jatkamaan toimintaansa maailman sodan aikana.
Muiden helluntaikokousten (ja monen muunkin yleisötilaisuuden) järjestäminen oli kiellettyä.

Aluksi jako kahteen helluntaileiriin näkyi pääasiassa vain Helsingissä.
Vuonna 1920 ryhmät erottuivat selvästi erikseen.


Vilho Pylkkäsen kommentti "Jumalan Henki on meidät johtanut ulos vapauteen mitä erilaisimmista järjestöistä, emmekä sen tähden halua uudestaan sitoa itseämme järjestöjen orjuuteen."


Voitto-Sanomien mukaan organisoitumisen vastustajat eivät myöskään hyväksyneet sitä kirkollista ja baptista opetusta, jonka mukaan Jumalan seurakunnan jäseniksi tultaisiin kasteen kautta. Heidän mukaansa Jumalan seurakunnan jäseniksi tultiin uudestisyntymisessä, joka tapahtui hengellisen murroksen yhteydessä. Sen tähden ei myöskään vesikastetta pitänyt panna ehdoksi ehtoolliselle osallistumiselle.





 
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 08.07.14 - klo:21:12
Helluntailaisuuden alkuvaiheessa oli kiistaa myös pyhitysopista.
Barrat: "Me emme usko Durhamin ajatuksia, että kaikki ovat kokonaan pyhitettyjä sillä hetkellä, jolloin he ovat syntyneet uudesti"
Barratin käsitys oli vanhametodistinen eli ensin pelastus, sitten pyhitys(kokemus), johon hän lisäsi kolmanneksi henkikasteen.


Teologiset kysymykset jakoivat helluntailiikettä alusta alkaen. Chicagolainen pastori William H. Durham (1873-1912) ei hyväksynyt pyhitysoppia. Hänen mukaansa pyhän hengen kaste oli tarjolla kaikille uskoville ilman mitään pyhityskokemusta. Durhamin näkemykset vetosivat sellaisiin helluntailaisiin, joilla ei ollut metodisti- tai baptistitaustaa
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=28



Ruohomäki lainaa Synania, Allan Andersonia ja Blumhoferia ja kirjoittaa näin:

Durham torjui Wesleyn opin uskovassa olevasta synnin jäännöksestä, joka tarkoitti sitä, että uudestisyntymisessä ihminen ei tulisikaan täydelliseksi vapaaksi synnin kirouksesta. Durhamin mukaan uskova tuli täydellisesti pyhitetyksi kääntymisen yhteydessä, eikä myöhempää kriisiä eli "toista muutosta" tarvittu. Sen sijaan kääntymisen jälkeen kristityn tuli jatkuvasti kasvaa armossa. Sen mukaan pyhitys oli uskovan koko elämän kestävä prosessi. Durham väitti, että silloin kun Jumala pelasti ihmisen, hän teki tämän myös puhtaaksi. Sen takia olisi epäjohdonmukaista väittää, että uskovat olivat saaneet syntinsä anteeksi mutta jääneet kuitenkin syntisiksi ja että he olivat siksi "toisen armotyön" tarpeessa.




Tuon edellä olevan kappaleen perusteella ei saa oikein selvää mitä Durham kaiken kaikkiaan ajatteli.
Ilmeisesti lauseet on kirjoitettu torjumaan käsitystä erillisestä pyhityskokemuksesta.
Erillinen kokemus saa siis tyrmäyksen, mutta minulle jää hämäräksi tarkoittaako hän samalla sitä, että uskova ei voi olla syntinen.

Barrat ymmärtääkseni toisaalla kuvaa "toista muutosta" tai "pyhityskokemusta" sanoilla 'sydämen puhdistuminen' kertoessaan omasta kokemuksestaan ennen kielillä puhumisen armolahjan saamistaan.


Suomessa Smidt puolsi durhamilaista ajattelua.  Brofeldtin ei ensi vaiheessa asettunut kummankaan kannalle ja muut helluntailaiset eivät Suomessa ko. asiasta välittäneet.

Brofeldt kirjoitti myöhemmin Toivon Tähti lehdessään näin "syntinen, joka koko sydämestään kääntyy Jumalan puoleen ja yksinkertaisesti luottaa Jeesukseen Herrana ja Vapahtajana, tulee samalla kertaa vanhurskautetuksi ja puhdassydämiseksi sekä lain edessä täydelliseksi."

Ruohomäki: Toivon Tähden avulla Brofeldtin tulkinta levisi ja vakiintui helluntailaisten opinmuodostuksessa. Hänen mukaansa pyhitysopin painopiste oli uskovien progressiivisessa pyhityskilvoituksessa, jonka tuli jatkua läpi elämän.

Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 08.07.14 - klo:21:27
Pylkkänen ja Smidt oIlivat siis eri linjoilla ehtoolliskysymyksessä.

Näin 'reilusti' asia ratkaistiin:

Iso Roobertinkadulla baptistien rukoushuoneella oli kastetilaisuus, jossa Vilho Pylkkänen toimi kastajana

"Kastetoimituksen jälkeen Pylkkäsen ollessa vielä pukuhuoneessa märissä vaatteissa Smidt tulkkinaan Pfaler kysyi loppupuheessaan kuulijoilta: "Emmekö tahdokin kulkea myös siinä Sanaan luottaen, että vain kastetuille uskoville kuuluu ehtoollinen?" Käden nostolla koko joukko hyväksyi ehdotuksen.


-
Gerhard Smidt ja Väinö Pfaler olivat niitä, jotka ajoivat Suomessa läpi helluntaiseurakuntien järjestäytymisen apunaan myös  Albert Kervisen kirja 'Raamatun oppi'
Mukana kokouskierroksilla eri puolilla maata olivat myös kolme nuorta evankelistaa Urho Salmio ja Rafael Öhberg. Kolmannen nimi ei ole tiedossa.
-

Taitaa olla noilta ajoilta otettu oppia helluntaikirkkoa Suomeen ajettaessa.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 08.07.14 - klo:23:10
Ruohomäki lainaa Synania, Allan Andersonia ja Blumhoferia ja kirjoittaa näin:

Durham torjui Wesleyn opin uskovassa olevasta synnin jäännöksestä, joka tarkoitti sitä, että uudestisyntymisessä ihminen ei tulisikaan täydelliseksi vapaaksi synnin kirouksesta. Durhamin mukaan uskova tuli täydellisesti pyhitetyksi kääntymisen yhteydessä, eikä myöhempää kriisiä eli "toista muutosta" tarvittu. Sen sijaan kääntymisen jälkeen kristityn tuli jatkuvasti kasvaa armossa. Sen mukaan pyhitys oli uskovan koko elämän kestävä prosessi. Durham väitti, että silloin kun Jumala pelasti ihmisen, hän teki tämän myös puhtaaksi. Sen takia olisi epäjohdonmukaista väittää, että uskovat olivat saaneet syntinsä anteeksi mutta jääneet kuitenkin syntisiksi ja että he olivat siksi "toisen armotyön" tarpeessa.

Tuon edellä olevan kappaleen perusteella ei saa oikein selvää mitä Durham kaiken kaikkiaan ajatteli.

Tuosta lihavoidusta taitettiin peistä täällä taannoin. Jos ja kun Jumala lukee minut vanhurskaaksi, niin minun ei tarvitse etsiä itsessäni olevaa vanhurskautta. Ainoa huoli on siis siitä, etten rakenna minkään muun kuin armon varaan. Ja armo kasvattaa hylkäämään jumalattomuden (Tiit. 2:12). Kasvatus on prosessi, joka ei tapahdu silmänräpäyksessä.

Azusa-katu 312, Durhamilla oli kirkkaitakin ajatuksia:

"Veli Durham saarnasi uskon kautta pelastumisen evankeliumia. Hänelle oli annettu tehtäväksi viitoittaa uusi selkeä raja tekojen kautta pelastumisen ja uskon kautta pelastumisen välille, lain ja armon välille. Siihen oli ilmaantunut suurta tarvetta helluntailaistenkin keskuudessa."
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 14.07.14 - klo:18:22
Vielä poimintoja Ruohomäen kirjasta

"Jo vuonna 1912 skutnabbilaiset alkoivat kuitenkin ottaa etäisyyttä helluntailaisuuteen. Joidenkuiden mielestä helluntailainen opetus oli kovin pinnallista, eikä "ristin syvempää salaisuutta" tuotu puheissa riittävästi esille. Skutnabbilaiset eivät myöskään hyväksyneet sitä helluntailaisten opetusta, että kielillä puhuminen oli henkikasteen merkki. Sellainen vaatimus oli heidän mielestään lakipitoinen, koska se oli sitomista tiettyyn kaavaan"

(Joiltain osin tai kokonaan Ruohomäki lainaa tuossa edellä Ulla Kotkavaaraa, Satavuotta kirkkohistoriaa)


Minulle on epäselvää mitä tuo 'ristin syvempi salaisuus' skutnabbilaisten mielestä oli.
Skutnabbilaiset eivät hekään ihan selvillä vesillä mielestäni olleet.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Evankeliset_yst%C3%A4v%C3%A4t
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 14.07.14 - klo:18:30
Useita helluntaihistoriikkejä luettuaan voi todeta, että helluntailiike levisi voimakkaimmin niille alueille, joissa oli ennestään vapaakirkollisia, baptisteja, metodisteja tai skutnabbilaisia.

Mielestäni on aiheellista kysyä toiko helluntailiike todella jotain sellaista arvokasta, että uskovaisten oli syytä lähteä entisistä seurakunnistaan. Mikä oli se oleellinen uusi asia, jonka helluntailiike Suomeen toi?
Olisivatko ne aiemmat seurakunnat menestyneet paremmin, jos pois lähtemisiä ei olisi tullut?

Olisivatko ylilyönnit jääneet pois, jos uusi liikehdintä olisi jäänyt niiden sisäiseksi?
Ilmeisesti juuri nämä epämääräiset ilmiöt erottivat helluntailiikkeen erilleen.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 14.07.14 - klo:18:42
Toisessa ketjussa Adina linkkasi Latter rain - oppeihin ja sieltä löysin tällaisen:

Lainaus
Kuitenkin suurin osa näistä varhaisista helluntailaisista pian hylkäsi Latter-Rain -opetuksen ja palasi silloin vallitsevaan lopunajan opetukseen Kristuksen premillenniaalisesta paluusta. Nähtävästi he tyytyivät opetukseen kääntymyksenjälkeisestä
helluntailaisesta Pyhän Hengen kasteesta ilman Latter-Rain -eskatologiaa. Vuosisadan toisella, kolmannella ja neljännellä vuosikymmenellä helluntailiike eteni, mutta ilman alkuperäisten perustajien opetusta alkuperäisestä ”Toisesta Helluntaista.” Näin jatkui ja vallitsi status quo 50-luvun alkuun saakka, jolloin alkuperäinen toivo Myöhäissateen Toisesta Helluntaista ilmoitettiin
uudelleen helluntailaiselle maailmalle. Uusi helluntailainen liike tuli esiin ja julkaisi uudelleen
alkuperäisen väitteen lopunajan Toisesta Helluntaista.

Tuossa herätyksessä, joka alkoi Kanadassa, helluntailiikkeelle julistettiin, että Azusa -kadun
alkuperäinen opetus, joka oli haudattu ja lykätty, oli nyt palautettu. Tämä ensimmäisten
helluntailaisten alkuperäisen opetuksen paluu tuli tunnetuksi nimellä New Order of Latter-Rain
(NOLR, Myöhäissateen uusi järjestys).

https://ajankohtainen.files.wordpress.com/2014/07/second_pentecost_2015_suom2.pdf


Ketkä alkuperäisistä helluntailiikkeen perustajista opettivat noin?
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 14.07.14 - klo:19:26
Tässä vuonna 1914 toimineiden helluntaisaarnaajien nimet ja tausta

*Brofeldt Pekka, luterilainen/Lähetysseura
Danielson Emil, luterilainen             
Hakkarainen Pekka, luterilainen
*Herrmans Alfred, baptisti
*Jäppinen Evert, luterilainen
Kervinen Albert, baptisti
*Lahtinen Alfred, Vapaa evankelinen sisälähetys
Laitinen Juho, luterilainen
Lajunen Antti, baptisti
Lattu Pekka, metodisti
*Leppänen Paul, lestadiolainen
Nuutinen Pekka, metodisti
Paakkari Fabian, Vapaa evankelinen sisälähetys
Puhakainen Akseli, metodisti
*Pylkkänen Vilho, luterilainen/Lähetysseura
Smidt Gerhard, baptisti/Pelastusarmeija
Ylenius K.A., vapaakirkollinen

(vuonna 1921 *-merkityt olivat helluntaiystävien riveissä, Brofeldt vaihtoi leiriä myöhemmin.)

evankelistat

Hellen Martta, metodisti
Korpi Lydia, metodisti
Niemiaho Ida, metodisti
Tulimäki Mimmi, Pelastusarmeija
Virtanen Maiju, metodisti
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 14.07.14 - klo:19:40
"Pylkkäsen mielestä Smidt oli syypää herätyksen jakaantumiseen. Kantansa vahvistukseksi Pylkkänen kertoi, että Kervinen joka oli sokeutunut, oli tullut helluntaiystävien kokoukseen ja sanonut julkisesti:"Pyydän anteeksi tältä seurakunnalta ja sen vanhimmilta, että olen syypää Jumalan seurakunnan hajottamiseen vuonna 1920. Minä yllytin ja Smidt pani toimeksi. Minä pyydän anteeksi omasta puolestani, pyytäkööt Smidt omasta puolestaan.""

-

Kun olen historiikkeja lukenut, minulle on tullut sellainen vaikutelma, että helluntaiystävät olivat terveempiä opetuksissaan ja torjuivat erilaisia ilmiöitä.

-

Tässä pätkä nykyisin vaiettua helluntaihistoriaa.

http://erkki.wordpress.com/2007/06/27/den-forsvunne-norrmannen/

Jag skrev mitt första inlägg i ett lexikon häromdagen. Det här blir min andel, religionsforskaren och redaktören Geir Lie kompletterar sedan med lite teologi:

”OLSEN-SMIDT, GERHARD MARTIN, (1878 -1938), tidigare Olsen. Född i Bergen, Norge, förgrundsgestalt inom den tidiga pingströrelsen i Finland. Efter att först ha utbildat sig till guldsmed gick han in i Frälsningsarmén och avancerad till kapten, verksam bl.a. i Drammen. År 1904 flyttade han till Minneapolis i USA 1904, där han kom i kontakt med den spirande amerikanska pingströrelsen. I Amerika tog Olsen dubbelnamnet Olsen-Smidt, som var ett namn från hans mors släkt.

Den norska pingströrelsen hade 1907 fått sina första kontakter i Finland via metodistkyrkan. Också anhängare till den lutherskt laestadianska s.k. Narvarörelsen, uppkommen i Estland i slutet av 1890-talet med manifestationer av syner, syndanöd och fysiska upplevelser, hade kontakt till pingstväckelsen Oslo. Bl.a. hade finländare besökt pingstkonferenser i Oslo 1910-11 och engelsk-norrmannen T.B. Barratt hade i sin tur besökt Finland 1911, men utan bli särskilt väl mottagen.

Olsen-Smidt reste på senhösten 1911 till Finland och blev i praktiken pingströrelsens grundare i Finland.  Året därpå, 1912, betraktas som rörelsens grundläggningsår i Finland. Den nya riktningen var till en början starkt allkristen. På grund av första världskriget tvingades Olsen-Smidt lämna Finland 1914-17.

Olsen-Smidts andra period i Finland karaktäriseras av dynamisk, organisatorisk tillväxt. Olsen-Smidt bidrog till att grunda ett stort antal församlingar i södra och mellersta Finland, mest betydande av dem Filadelfia i Helsingfors 1920, Han grundade också tidningen Korsets Seger 1923 samt publicerade tre sångsamlingar.

Genom sin vinnande personlighet blev pingströrelsen kraftigt koncentrerad till Olsen-Smidts person. Detta ledde samtidigt till anklagelser mot honom för både ekonomiska oegentligheter och egenmäktigt styressätt. Bland annat tvingades Olsen-Smidt 1925 introducera det kollektiva ledarskapet i form av äldste. Konflikter uppstod också om hans teologiska uppfattning om frälsningen, som hade influerats av den amerikanske förkunnaren William Durham (1873-1912).

Också frågor om församlingsbildning och språkliga samarbetsformer inom den finska respektive svenska språkgruppen i Finland, skapade motsättningar. På 1920-talet uppgick de svenskspråkiga i Finland till 11 % av landets befolkning. Olsen-Smidt sägs också i huvudsak ha arbetat på svenska och anlitat tolk inför finsk publik.

Misstroendet mot Olsen-Smidt kulminerade, då han i april 1925 åtalades vid Helsingfors rådstuvurätt för homosexualitet med två unga män, Rafael Ö. (f. 1904)  och Johan P. (f. 1905) ur den nya pingströrelsens närkrets. Rätten tog också ställning till vittnesmål om hur ny praxis inom pingströrelsen som omfamningar, handpåläggning och helbrägdagörelse genom smörjning med olja hade fått sexuell karaktär hos Olsen-Smidt.

Olsen-Smidt erkände i rätten sitt förhållande till de unga männen och dömdes tillsammans med den ena av dem till ett kort fängelsestraff om fyra månader. Efter avtjänat straff utvisades Olsen-Smidt till Norge.

Pingströrelsen i Finland genomgick därefter en kris, men utvecklade sig snart under ledning av lekmannapredikanten Eino Manninen kring äldsteledda församlingar. Också kopplingen till den svenska pingströrelsen under Lewi Pethrus stärktes.

Pingströrelsen i Finland har förtigit Olsen-Smidts roll i sin historia, trots hans betydande insats för rörelsens uppkomst. Som betydande grundläggare nämns istället T.B. Barratt och Eino Manninen.

Olsen-Smidt återvände olagligt till Finland på predikobesök år 1930, men avvisades på nytt. Han vistades därefter sannolikt på Breivika hemman i Austrheim norr om Bergen, som han hade köpt år 1923. Det är oklart om han under den här tiden längre verkade som predikant eller pastor.”


-

Kukaan ei tule homoksi yhdessä yöksi eikä toisaalta homouttaan hetkessä jätä.
Kysymys kuuluukin, kuinka kauan aikaa Smidt ko. asiaa harjoitti.

Vielä tärkeämpi kysymys kuuluu: Miten tuo asia vaikutti helluntailiikkeeseen ennen sen julkituloa? Oliko asialla vaikutusta esim. opillisiin asioihin?
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Mice - 14.07.14 - klo:19:45
Meille junteille toivoisin tiivistettyä suomennosta.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 14.07.14 - klo:19:54
Helluntaiystäviin lukeutuvan Vilho Pylkkäsen ajatuksia:

- Tämä on Kristuksen vapaa seurakunta. Hän valitsee, ja hänellä on elämän kirja, jossa ovat nimet. Ei meidän tarvitse niitä pitää.
- Jumalan seurakunnan jäseneksi ei tulla kasteen kautta
- Seurakunnan jäseneksi tullaan uudestisyntymisen kautta
- Ehtoolliselle osallistumiselle ei pidä laittaa esteitä (vesikastetta)


Olisi mielenkiintoista lukea Pylkkäsen tai muiden helluntaiystävien ajatuksista tarkemmin.
Mistähän löytäisi vanhoja Voitto Sanomia?


Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 14.07.14 - klo:20:01
Meille junteille toivoisin tiivistettyä suomennosta.

Smidt homosteli kahden nuoren miehen kanssa, joista toisen oletan olevan monelle tuttu helluntailainen.
Neljän kuukauden linnareissun jälkeen Smidt karkoitettiin maasta.

Tuon tapahtuman johdosta myöhemmin helluntaiherätyksen alku Suomessa on laitettu Barrattin ja Mannisen nimiin.

-
Tässä lisää Smidtistä.
http://opsti.japo.fi/ekklesia/kultainen.htm
Pöysti on väärässä sen suhteen, miksi Gerhard karkotettiin maasta.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 14.07.14 - klo:20:24
RV 03/1925


Lainaus käyttäjältä: RV 03/1925

Helluntaiheratyksen piiristä.

Koska keskuudessamme tapahtunut saarnaaja G. Smidhin lankeemus on tullut yleisön tietoon, pyydämme saada tehdä sen johdosta tehdä muutamia huomautuksia.

Tämä synti oli Hengen kautta parille henkilölle ilmoitettu jo aikaisemmin ja he olivat nuhdelleet häntä yksityisesti, mutta seurakunnan tietoon se ei tullut.
Hänestä oli liikkeellä kuitenkin likaisia huhuja, jonka vuoksi meidän ei olisi pitänyt sallia hänen olla seurakunnan johtajana. Mutta me olemme siinä rikkoneet Jumalan sanaa vastaan, samoin kuin siinäkin, että olemme hänen antaneet omavaltaisesti hallita seurakuntaa yhdessä parin nuorukaisen kanssa.
Tästä johtuu, että oikea seurakuntakuri on melkein kokonaan laiminlyöty.
Sanan julistus on myöskin ollut yksipuolinen eikä ole pyhää elämän vaellusta teroitettu.

Nytkin tuli tämä synti Hengen ilmoituksen kautta ilmi, sillä Jumala tietää kaikki ja paljastaa salaiset synnit aikanaan.
Sen johdosta alkoivat muutamat veljet tutkia asiaa ja koettivat saada syyllistä tunnustamaan kaikki seurakunnan edessä.
Mutta kun hän ei siihen eikä muihinkaan ehdotuksiin suostunut, täytyi heidän jättää asia viranomaisten käsiin, ettei hän saisi enää jatkaa hengellistä toimintaa. Jumalan totuus kuitenkin pysyy ihmisten lankeemuksista huolimatta.

Kun asia oli näin selvästi todistettu ja seurakunta ei tahdo syntiä keskuudessaan enää suvaita, eikä tällainen henkilö ole Herran työhön sopiva, on hänet erotetttu sekä seurakunnan jäsenyydestä että johtajan toimesta.
Kuitenkin tahtoo seurakunta armahtavalla, anteeksi antavalla sydämellä edelleen rukoilla hänen puolestaan

Filadelfian seurakunta Helsingissä.


Enemmän kuin henkilön teot, minua kiinnostavat nuo alleviivaamani asiat.
Yritettiinkö asia pitää ensin salassa? Toisaalta sanotaan, että oli huhuja, toisaalta sanotaan, että tuli Hengen ilmoituksia.
Tulivatko Hengen ilmoitukset siksi, että oli huhuja?

Mitähän tuo omavaltainen hallitseminen piti oikein sisällään? Mitä se vaikutti alkavaan seurakuntaan?
Mitä tarkoittaa Sanan yksipuolinen julistaminen? Vainko sitä, ettei pyhää elämän vaellusta teroitettu?


(lukekaapa myös viestini 77, 78 ja 79)
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Mice - 14.07.14 - klo:20:28
Meille junteille toivoisin tiivistettyä suomennosta.

Smidt homosteli kahden nuoren miehen kanssa, joista toisen oletan olevan monelle tuttu helluntailainen.
Neljän kuukauden linnareissun jälkeen Smidt karkoitettiin maasta.

Tuon tapahtuman johdosta myöhemmin helluntaiherätyksen alku Suomessa on laitettu Barrattin ja Mannisen nimiin.

-
Tässä lisää Smidtistä.
http://opsti.japo.fi/ekklesia/kultainen.htm
Pöysti on väärässä sen suhteen, miksi Gerhard karkotettiin maasta.

Hengellinen haureus tuo usein mukana myös lihallisen haureuden. Sen on useampi meidänkin maassa tunnettu "herätys"  todistanut. Enkä nyt vertaa koko helluntaiherätystä noihin asioihin. Omassa kirkossani homous ei ole enää vuosiin ollut minkäänlainen synti. Rimpuile siinä sitten.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 14.07.14 - klo:20:46
Meille junteille toivoisin tiivistettyä suomennosta.

Smidt homosteli kahden nuoren miehen kanssa, joista toisen oletan olevan monelle tuttu helluntailainen.
Neljän kuukauden linnareissun jälkeen Smidt karkoitettiin maasta.

Tuon tapahtuman johdosta myöhemmin helluntaiherätyksen alku Suomessa on laitettu Barrattin ja Mannisen nimiin.

-
Tässä lisää Smidtistä.
http://opsti.japo.fi/ekklesia/kultainen.htm
Pöysti on väärässä sen suhteen, miksi Gerhard karkotettiin maasta.

Hengellinen haureus tuo usein mukana myös lihallisen haureuden. Sen on useampi meidänkin maassa tunnettu "herätys"  todistanut. Enkä nyt vertaa koko helluntaiherätystä noihin asioihin. Omassa kirkossani homous ei ole enää vuosiin ollut minkäänlainen synti. Rimpuile siinä sitten.

Laittaa kuitenkin miettimään, eikä ihan vähän, kun lukee historiaa.
Sekä Usassa että täällä Suomessa on alussa ollut homostelua ja muunlaistakin rietastelua ja niitä ovat harrastaneet eräät aivan keskeiset henkilöt.
Miten olisi mahdollista, että kaikessa muussa he olisivat olleet terveellä linjalla?

-

Niin, mikä oli tervettä hengellisyyttä tässä Azusa-kadun herätyksessä ja mikä ei?
Kenen kirjoittamaa historiankirjoitusta uskoisi?

Esim. tätäkö?
http://www.arvioikaa.com/GL4.html
http://files.kotisivukone.com/tapiotuomaala.kotisivukone.com/sw.pdf

vai tätä

http://www.heinolanhelluntaiseurakunta.fi/Kevatsade.htm
(linkin kirjoituksessa mainitusta Aimeesta viestissäni 19)
http://www.reijotelaranta.fi/kirjojen_valintaopas/aikajarjestyksessa/mauri_vilponen_azusa_mita_azusan_heratyksessa_tapahtui_/

Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Mice - 14.07.14 - klo:20:53
Laittaa minuakin miettimään. Tarkoitin vain sitä, että sama ilmiö toistuu jatkuvasti ja joka puolella.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 16.11.14 - klo:19:48
Helluntaiystäviin lukeutuvan Vilho Pylkkäsen ajatuksia:

- Tämä on Kristuksen vapaa seurakunta. Hän valitsee, ja hänellä on elämän kirja, jossa ovat nimet. Ei meidän tarvitse niitä pitää.
- Jumalan seurakunnan jäseneksi ei tulla kasteen kautta
- Seurakunnan jäseneksi tullaan uudestisyntymisen kautta
- Ehtoolliselle osallistumiselle ei pidä laittaa esteitä (vesikastetta)


Olisi mielenkiintoista lukea Pylkkäsen tai muiden helluntaiystävien ajatuksista tarkemmin.
Mistähän löytäisi vanhoja Voitto Sanomia?

Heh, löytyihän sitä tuoreempaa tietoa helluntaiystävistä:

http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172388-helluntaiystavat
http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172483-tallaiselta-nayttaa-helluntaiystavien-rukoushuone

Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 02.01.15 - klo:20:22
Jo paljon ennen Barrattin tuloa ensimmäiset helluntailaiset olivat suomenruotsalaisten keskuudessa mm. Vaasan seudulla. Evankeliointia siellä tekivät ruotsalaiset Greta Andersson ja Anne Blom. Kokouksiin osallistuneet olivat metodisteja, vapaakirkollisia ja baptisteja. Kokouksia pidettiin Vaasan lisäksi Brändössä, Vöyrissä ja Kvevlaxissa ja siellä syttyi herätys, joka kesti pari vuotta. Evankelistojenn toiminta päättyi, kun Uudestakaarlepyystä kotoisin ollut Karl Karlsson Klemetz - niminen mies oli alkanut esittää profetioita ja näkyjä. Eräänä iltana kokousviikon kuluessa hän lähti illalla ulos ja eikä palannut seuraavanakaan päivänä. Mies löydettiin hukkuneena ja syynä pidettiin mielenhäiriössä tehtyä itsemurhaa. Tapauksen jälkeen ruotsalaiset evankelistat joutuivat lähtemään maasta.

Tästä tapauksesta on Euroopan helluntailaisuudesta kertovassa kirjassa kirjattu tällainen tieto:

"A preacher tried to walk out on the water in the Spirit and drowned"

https://books.google.fi/books?id=qmAqB7li720C&pg=PA23&dq=a+preacher+tried+to+walk+out+on+the+water+in+the+Spirit+and+drowned&hl=fi&sa=X&ei=5OCmVLX6Non4ywPvgYKYDA&ved=0CB0Q6AEwAA#v=onepage&q=a%20preacher%20tried%20to%20walk%20out%20on%20the%20water%20in%20the%20Spirit%20and%20drowned&f=false


Mitenköhän tuo lause pitäisi ymmärtää?
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 03.01.15 - klo:18:48
Tulikohan tämän Azusa-kadun seurauksena Suomeen todella jotain uutta vai sekoittiko se esimerkiksi Lähetysseuran, metodistien ja baptistien työn pitkäksi aikaa?
Ihan perus-luterilaisessakin kirkossa taisi olla oikea meininki vielä silloin ja joitakin vuosikymmeniä sen jälkeenkin.


Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 03.01.15 - klo:21:39
Tulikohan tämän Azusa-kadun seurauksena Suomeen todella jotain uutta vai sekoittiko se esimerkiksi Lähetysseuran, metodistien ja baptistien työn pitkäksi aikaa?
Ihan perus-luterilaisessakin kirkossa taisi olla oikea meininki vielä silloin ja joitakin vuosikymmeniä sen jälkeenkin.

Minulle on tullut semmoinen käsitys, että 1800-luvulla ollut körttiläisyydeksi tai herännäisyydeksi kutsuttu herätys kirkon piirissä oli eräs merkittävimmistä tapahtumista Suomen historiassa. Siinäkin oli mukana epäraitista, mutta siinä esiintyvä hurmosliikehdintä ei päässyt paljoa pilaamaan herätystä.

Ja vanhempia Suomen Lähetysseuran julkaisemia kirjoja voi pitää hyvinkin raittiina. Nykyinen herännäisyys ja Lähetysseura eivät enää ole lähelläkään sitä, mitä ne olivat alussa.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 26.04.16 - klo:19:25
Olen koonnut lainauksia helluntaiherätyksen alkuajoista kertovasta Frank Bartlemanin kirjasta Azusa-katu 312, Ristin Voitto 1986:  (ennen ja jälkeen “idyllin” rikkoutumisen). Joitakin kohtia saattaa tulla toistona. Mielenkiintoista on verrata niitä aikoja tähän päivään:

“Siihen aikaan ei tiedetty mitään ‘vauhdikkaasta’ menosta. Henki liikutti sydämiä syvältä. Henki paheksui heti hiljentymättömyyttä ja ajattelematonta puhetta. Olimme ‘pyhällä maaperällä’. “

“Henki antoi Azusassa sieluuni ‘taivaallisen kuoron’. Huomasin yht’äkkiä liittyväni niihin, jotka olivat saaneet vastaanottaa tämän yliluonnollisen ‘lahjan’. Se oli itsestään kumpuava ilmiö ja hurmio, jota yksikään maallinen kieli ei pysty kuvaamaan. Alussa se ilmeni ihmeellisen puhtaana ja voimakkaana. Emme uskaltaneet yrittää tuottaa tapahtumaa uudelleen, kuten emme ‘kieliäkään’ - - Se on jotakin muuta kuin meidän aikamme jazzin tyyppiset uskonnolliset laulut - - Alkuaikoina meillä ei Azusa-kadulla ollut mitään soittimia. Emmekä niitä kaivanneetkaan. Meidän jumalanpalveluksessamme niille ei ollut sijaa - - Mutta ‘uusi laulu’ oli kaiken kaikkiaan erilaista, ei ihmisen luomaa. Sitä ei voi onnistuneesti jäljitellä - - Tämän päivän laulukirjat ovat suurelta osin kaupallisia tuotteita, emmekä menettäisi paljonkaan luopuessamme useimmista niistä. Vanhoja sävelmiä pilataan muuttamalla ja jokainen aika vaatii uutta tyyliä, joka taas tuottaa (rahaa) hiukan lisää.  - - ne saavat varpaat liikkumaan mutta eivät liikuta ihmisen sisintä.”

“Ei ollut tilaa ylpeydelle eikä itsetehostukselle, tärkeilylle eikä itserakkaudelle. Uskonnollinen itserakkaus saarnasi nopeasti oman hautajaissaarnansa… “

“Kukaan ei halunnut itse olla esillä… “

“Hän (Jumala) kehotti minua heti hyvän työn tehtyäni unohtamaan sen, aivan kuin sitä ei olisi koskaan tehtykään, ja elämään eteenpäin, kuin ei olisi tehty elettäkään Hänen hyväkseen. Muutoin hyvistä teoista tulisi minulle ansa.”

“Varsin hyvätkin ihmiset alkoivat inhota itseään Jumalan valon kirkastuessa. Saarnaajien kuolema oli hitainta. Oli niin paljon mainetta ja hyviä töitä.”

“On luotava hengellinen ilmapiiri nöyryyden ja rukouksen tietä, sillä siinä ei saatana kykene asumaan. Tämän me tajusimme alussa. Se oli aivan muuta kuin uskonnollista intoilua ja lihallista uskonnollista kunnianhimoa. Me emme tienneet mitään tämän päivän ‘vauhdilla toimeksi’ ja ‘railakkaasti töpinäksi’ -menetelmistä. Koko tuo systeemi on helluntain kannalta kurja aikaansaannos. Pyhittyminen kestää kauan.”

“…rukoushuoneemme ovat pelkkiä varjoja entisistä. Liian usein niissä vain puhalletaan ulos liiat innot tai humallutaan henkisesti ja kuvitellaan, että vaikuttajana on Pyhä Henki. Monesti ne ovat kuin kaasukammioita, joissa ei ole juuri nimeksikään puhdasta Jumalan Henkeä. Näin ei saisi olla. Pyhitysliikkeessäkin oli suunnattomasti kiihkomielisyyttä.”

“Oikea helluntai tuo raskaan synnintunnon ja käännyttää Jumalan puoleen. Väärät merkkitapahtumat synnyttävät vain kiihkoa ja ihmettelyä. Eikä synti sen paremmin kuin itsekäs elämäkään kärsi näistä lainkaan…   Toiminta, joka ylentää Pyhän Hengen tai armolahjat Jeesuksen yläpuolelle, päätyy aina lopulta kiihkoiluun…”

“Yhdessä kokouksessa meidät otti valtaansa oikea taivaan hiljaisuus neljäksi tunniksi. Lausuttiin tuskin äännähdystäkään. Paikka aivan värisi rukouksen ja pyhyyden ilmapiiriä, ja me suljimme oven hiljaa ja kuljimme samoin hiljaa puhumatta toisillemme paljonkaan edes kuiskaamalla.”

“Näissä kokouksissa ei ollut mitään riehakasta – kaiken aikaa vallitsi rauhallinen henki.”

“Kaikki keskittyy Jeesuksen ympärille. Emme saa asettaa voimaa, armolahjoja, Pyhää Henkeä, emme itse asiassa mitään Jeesuksen edelle. Lähetys, joka korottaa vaikka Pyhän Hengenkin Herran Jeesuksen Kristuksen yläpuolelle, on matkalla harhaan, fanaattisuuden kareille.”
“Veli Pickett oli leiristä vastuussa ja hän otti sisäänpääsymaksun. Se oli rahanahneutta.”

“Veli Durham saarnasi uskon kautta pelastumisen evankeliumia. Hänelle oli annettu tehtäväksi viitoittaa uusi selkeä raja tekojen kautta pelastumisen ja uskon kautta pelastumisen välille, lain ja armon välille. Siihen oli ilmaantunut suurta tarvetta helluntailaistenkin keskuudessa.”

“Ihminen lisää aina jotakin Jumalan antamaan sanomaan. Se on saatanan tavallisin tapa tehdä sanoma mitättömäksi ja tuhota se. Sekä Lutherilla että Wesleyllä oli samat vaikeudet voitettavina. Samoin on jokaisellla Jumalasta lähtöisin olevalla herätyksellä. Ihmiset ovat taipuvaisia äärimmäisyyksiin. Sanoma kärsii yleensä enemmän ystävien kuin vihollisten takia.”

“Tuohon aikaan meitä ei pelottanut mikään niin kovasti kuin se, että alkaisimme etsiä omaa kunniaamme…”

“On tosiasia, että kun ihminen tulee siihen vaiheeseen, jossa hän oikeastaan mielellään suostuu olemaan pienellä paikalla, jossa hän ei halua innolla saarnata ja jossa hän mieluummin istuisi takapenkillä kuin astuisi puhujankorokkeelle, Jumala voikin nostaa hänet ylös ja käyttää häntä, mutta ei kovin paljoa ennen.”

“Alkuseurakunta asetti Jumalan ensimmäiselle sijalle, oman minän viimeiselle. Meillä oma minä on ensimmäisenä ja Jumala viimeisenä.”

“On varottava kahta virhettä: yksinvaltiutta ja epäjärjestystä.”

“Jokainen huono vaikute kristinuskoa tunnustavien parissa vaikeuttaa aina koko Kristuksen seurakunnan taivalta.”

“Meillä on liikaa kaikenlaista suitsuttamista ja tanssisaleissa kuultavan kaltaista musiikkia. Charles G. Finney, vaikutusvaltainen evankelista, varoitti jopa liiasta laulamisesta. Se tappaa synnintunnon. Vihellykseen kuluu liiaksi höyryä.”

“Se, joka pyrkii saamaan aikaan paljon jälkeä ja tekemään urotekoja, tulee epäonnistumaan. Itsetietoinen teeskentelijä on häviäjä. Jos minä pääsee tunkeutumaan ylimmäksi, kaikki muu on pilalla - - Kehujen metsästäjä on kadottanut Jumalan.”

“Ihmiskiihko ja into, saarnaajia ja seurakuntia leimaava kevyt leikkimielisyys johtaa varmasti turmioon. Jos me olemme kadottaneet osamme ‘vieraina ja muukalaisina’, emme ole Raamatun kristittyjä.”

“Suuria kirkkoja, helppoa evankeliumia, räikeätä mainosta…, ‘Yhden miehen’ kokouksia, etukäteen ilmoitettuja kokousohjelmia. Onko tällainen ‘helluntain hengen’ mukaista?  Meidän on jossakin kohdin annettava tilaa Jumalalle. Eikä meidän silti tarvitse suosia epäjärjestystä.”

“Me mainostamme ‘ihmeitä’, oivallisia saarnamiehiä jne…, ja panemme ihmiset seuraamaan kadunvarsilla kylttejä ja odottamaan ‘merkkejä’ seuraavassa suuressa kokouksessa. Mutta seuraavatko ‘merkit’? Ihmiset rakastavat näytöksiä.”

“…monilukuinen joukko palvelee Herraa ilmeisesti sen vuoksi, että voivat hyötyä siitä jotenkin — itsekkäästi, siunauksen toivossa.”

“Purkaukset eivät välttämättä merkitse syvää iloa. Röyhkeät henget tallaavat Jeesuksen lempeän hengen jalkojensa alle. Ehkä 90 % alkuseurakunnan tuhoutumisen jälkeisistä uskonnollisista ilmiöitä on ollut ihmisestä.”

“Jotkut johtajat haluavat pitää seurakunnan kokonaan hallinnassaan. He muuttavat kokousjärjestystä oman erinomaisen tahtonsa mukaisesti.”

“Työstä on tullut liian ammattimaista, etsijöitä läheteään liukuhihnalla eteenpäin kuin puoskarin vastaanotolla. Siitä syntyy valehelluntai, jossa ‘kielet’ ovat teeskentelyä. Myös ‘kielillä laulamista’ matkitaan.”

“On yritetty tuottaa korvikkeita sille, mikä on hylätty.”

“Meillä on liikaa ‘johtajuuden henkeä’. Sellainen jakaa ‘ruumiin’, erottaa veljet toisistaan!”
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Oloneuvos - 26.04.16 - klo:22:28
Epäilen suuresti, ettei tuollaisia tekstejä meidän päivinämme suvaita enää helluntaiseurakuntien kokouksissa luettavan, opetukseksi ja varoitukseksi seurakunnan nykytilasta. Tuon kirjoituksen siirrän kotisivulleni luettavaksi kuten tänään siirsin jo Malkin raamattutunnin sinne kuultavaksi. Täältähän saan hyvää materiaalia sivuilleni.

Kiitos Paulus tuosta kirjakoonnistasi. Siinä on todella kallisarvoisia totuuden helmiä.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 26.04.16 - klo:22:46
“Purkaukset eivät välttämättä merkitse syvää iloa. Röyhkeät henget tallaavat Jeesuksen lempeän hengen jalkojensa alle. Ehkä 90 % alkuseurakunnan tuhoutumisen jälkeisistä uskonnollisista ilmiöitä on ollut ihmisestä.

Tuo prosenttiluku on tietenkin vain arvio, mutta kuitenkin mielenkiintoinen sikäli, että se on lähes 100 vuotta vanha. Muutama vuosi sitten rohkenin arvioida epäterveen kristillisyyden määräksi n. 95%, johon eräs karismaatikkoystäväni sanoi, että en olisi niin optimistinen.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Jees-mies - 07.05.16 - klo:21:44
Lueskelin joskus aikoinaan tuota RV:n kustantamaa Bartlemanin kirjaa. Pitäisi hommata se itselle jostain.

 Yritin etsiä sitä netistä käytettynä, mutta eipä sattunut kohdalle.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 30.09.16 - klo:11:35
Lueskelin joskus aikoinaan tuota RV:n kustantamaa Bartlemanin kirjaa. Pitäisi hommata se itselle jostain.

 Yritin etsiä sitä netistä käytettynä, mutta eipä sattunut kohdalle.

Oletko saanut kirjan jo jostain? Täällä näkyy olevan:
http://www.postimyynti-kivioja.net/tuotteet/tuote/63117/1.html?1475224493

Kiviojalla on toinenkin kirja, joka kannattaa hankkia kirjastoonsa. Se on saksalainen teologin E. Pfennigsdorfin Kristus ja nykyaika. Olen siitä jossain maininnut aikaisemmin (http://puimatanner.net/index.php?topic=77.msg24286#msg24286)

Tämä mun kirja on painettu 1906.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Jees-mies - 09.11.16 - klo:14:13
Huomasin myös noita varastossa aikanaan, mutta tilasin kirjan vasta nyt hiljattain.

Tämä jo edellä osin siteerattu kohta varsinkin alkoi mietityttää kirjaa lukiessani:

Lainaus
Oikea helluntai tuo raskaan synnintunnon ja käännyttää Jumalan puoleen. Väärät merkkitapahtumat synnyttävät vain kiihkoa ja ihmettelyä. Eikä synti sen paremmin kuin itsekäs elämäkään kärsi näistä lainkaan. Meidän on toteutettava sitä, mihin vakaumuksemme meitä kutsuu. Usko siihen, mitöäsydämesi halajaa, ja vaella eteenpäin Jumalaa seuraten. Älä anna paholaisen ryöstää sinulta todellista helluntaita. Toiminta, joka ylentää Pyhän Hengen tai armolahjat Jeesuksen yläpuolelle, päätyy aina lopulta kiihkoiluun. Kaikki mikä saa meidät ylistämään ja rakastamaan Jeesusta, on oikein ja vaaratonta. Päinvastainen tuhoaa kaiken. Pyhä Henki on kirkas valo, mutta se suuntautuu aina Jeesukseen ja Hänen ilmestymiseensä.
(s. 134)
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 13.03.17 - klo:18:39
Löysinpä hyllystäni toisenkin Bartlemanin kirjan, "Minä uskon Pyhään Henkeen". Olen sen joskus lukenut, pitänee lukea uudestaan.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: fisher - 01.05.17 - klo:23:15
Onkohan kukaan formumin väestä lukenut v. 2011 KKJMK Oy:n kustantamaa Tom Welchel :in kirjaa Azusa-kadun siunaus?
Siinä mukana olleet Azusa-kadun nuoret ja lapset ovat kertoneet tarinansa.
Lukijan arvioitavaksi jää ovatko kirjan kertomukset vain hämäriä muistikuvia menneistä tapahtumista joita mielikuvitus on  muokannut, vai onko kyse jostain todellisesta.
Pari kolme asiaa toistuu läpi koko kirjan: Laatikko Seymorin päässä, shekina-kirkkaus tai savuntapainen ilmiö ja ihmeparantumiset.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Oloneuvos - 02.05.17 - klo:03:41
Onkohan kukaan formumin väestä lukenut v. 2011 KKJMK Oy:n kustantamaa Tom Welchel :in kirjaa Azusa-kadun siunaus?
Siinä mukana olleet Azusa-kadun nuoret ja lapset ovat kertoneet tarinansa.
Lukijan arvioitavaksi jää ovatko kirjan kertomukset vain hämäriä muistikuvia menneistä tapahtumista joita mielikuvitus on  muokannut, vai onko kyse jostain todellisesta.
Pari kolme asiaa toistuu läpi koko kirjan: Laatikko Seymorin päässä, shekina-kirkkaus tai savuntapainen ilmiö ja ihmeparantumiset.

Oletko siis itse lukenut? Minä en ole tuota kirjaa lukenut, joitakin muita kyllä. Osaatko kertoa mitä kirjassa tarkoitetaan shekina-kirkkaudella (tarkoitetaanko sillä Herran pyhää kabod-kirkkautta)? Entä liittyivätkö savuntapaiset ilmiöt shekinaan vai parantumiseen vaiko johonkin muuhun?
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: fisher - 03.05.17 - klo:23:25
Pitkiä taukoja tulee kirjoitteluun - kevätsää innoittaa ulkotöihin!

Kirjassa kerrotaan (varasto) kokousrakennuksessa olleen usvantapaista sumua niin paljon, että välillä ei nähnyt lattiaa. Sumussa oli helppo hengittää ja juuri silloin, kun sumua oli eniten tapahtui runsaasti (ihme)parantumisia??? Joskus ulkopuolella rakennuksen katolla näkyi tulentapainen hehku.
Tuolloin rukouksen seurauksena uusi jalka ilmestyi katkenneen tilalle, uusi  käsi olkapäästä revenneen tilalle, menetetyt sormet kasvoivat täydellisiksi, umpisokeat saivat näkönsä jne. Mitä näille parantuneille tapahtui myöhemmin? Se jäi minulle epäselväksi.
Kirjassa kertojina esiintyvät henkilöt olivat (ihme)tapahtumiin osallistuessaan poikkeuksetta nuoria, murrosikäisiä tyttöjä ja poikia, joita haastateltiin 60v. tapahtumien jälkeen.

Seymorilla oli laatikko päässään ennen kokousten alkua. Joskun lyhyemmän joskus pidemmän aikaa. Kokoustilanteessa hän otti sen pois. Kukaan toinen ei uskaltanut koskea laatikkoon tai koettaa sitä päähänsä. Myöhemmin hän luopui laatikkoleikistä sillä seurauksella, että myös ihmeet vähitellen loppuivat.
Omituinen juttu.

Asuzan jälkimainingit ulottuvat monin tavoin aikaamme. Esim. mukana olleen
John G. Laken aloittama helaling rooms toiminta, joka on levinnyt ympäri maailman, on nykyään keskustelun aiheena Suomessakin.
Oheisessa linkissä kerrotaan HR- toiminnan alkuajoista. Toiminnan juuria tulisi selvittää tarkoin.
Jokaisen merkittävän Asuzan toiminnassa mukana olleen henkilön myöhemmistä elämän vaiheista pitäisi saada tietoa myös muista lähteistä, kuin lukemastani kirjasta. Kirjan antama näkökulma valittujen henkilöiden kertomana on kovin yksipuolinen, myötäkarvaan silitelty. 
Kirjan kokonaisvaikutelma on jotensakin sekava.

Linkin mukaan Parham näyttää syyllistyneen seksuaalirikokseen.
Siitä en ollut aiemmin tietoinen.
Esim. Aimee McPerson mainitaan kirjassa useita kertoja. Hän on myös tuon ajan kuuluisuuksia,  eikä vähiten seksiseikkailujensa vuoksi. Eikös sama vitsaus vaivaa nykyisinkin, erityisesti äärikarismaatikkoja?
Olisikohan K-Foorumilla käsitelty aihetta?
Perästä kuuluu, sanoi torventekijä - kunhan ehdin perehtyä enemmän asiaan.

(Lisään tähän omana kantanani, etten ensinkään pois sulje Jumalan ihmeitätekevää voimaa. Jeesuksen mukaan Hän voi muuttaa kivet leiviksi tai ylistäviksi lapsiksi! Kokonaan toinen asia on sitten se, uskooko ihminen Jeesuksen ihmeen nähtyään.)

https://en.wikipedia.org/wiki/John_G._Lake
 


Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 04.05.17 - klo:04:04
Pitkiä taukoja tulee kirjoitteluun - kevätsää innoittaa ulkotöihin!

Sama vika rahikaisella. Naapuri kaatoi puita ja lupasi ne minulle, jos korjailen niitä pois. No, aikaahan siinä kuluu. Mutta vähän päivässä…


Linkin mukaan Parham näyttää syyllistyneen seksuaalirikokseen.
Siitä en ollut aiemmin tietoinen.
Esim. Aimee McPerson mainitaan kirjassa useita kertoja. Hän on myös tuon ajan kuuluisuuksia,  eikä vähiten seksiseikkailujensa vuoksi. Eikös sama vitsaus vaivaa nykyisinkin, erityisesti äärikarismaatikkoja?
Olisikohan K-Foorumilla käsitelty aihetta?

Kokeilin googlella haulla: "parham kristityfoorumi", niin tuli runsaasti viitteitä. En niitä ehtinyt tarkemmin tutkia.

Perästä kuuluu, sanoi torventekijä - kunhan ehdin perehtyä enemmän asiaan

Hyvä, että joku ehtii näihin paneutua. Torontolaisuuden aikaan korostettiin, että pitää nähdä se hedelmä. Nyt hedelmää on nähty, suurelta osin huonoa. Mutta tunnen henkilöitä, jotka tänäkin päivänä pitävät torontolaisuuden hedelmää hyvänä. On kuitenkin muistettava, että evankeliumi itsessään tuottaa hyvää hedelmää, vaikka sitä julistaisi itse p-le.

(Lisään tähän omana kantanani, etten ensinkään pois sulje Jumalan ihmeitätekevää voimaa. Jeesuksen mukaan Hän voi muuttaa kivet leiviksi tai ylistäviksi lapsiksi! Kokonaan toinen asia on sitten se, uskooko ihminen Jeesuksen ihmeen nähtyään.)

Tuohon voin myös yhtyä.

Täällä(kin) väitettiin aikoinaan, että torontolaisuuden (ja karismaattisuuden) tutkimisen motiivi on katkeruus (http://puimatanner.net/index.php?topic=395.msg14162#msg14162).
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Oloneuvos - 04.05.17 - klo:05:35
Pitkiä taukoja tulee kirjoitteluun - kevätsää innoittaa ulkotöihin!

Kirjassa kerrotaan (varasto) kokousrakennuksessa olleen usvantapaista sumua niin paljon, että välillä ei nähnyt lattiaa. Sumussa oli helppo hengittää ja juuri silloin, kun sumua oli eniten tapahtui runsaasti (ihme)parantumisia??? Joskus ulkopuolella rakennuksen katolla näkyi tulentapainen hehku.
Tuolloin rukouksen seurauksena uusi jalka ilmestyi katkenneen tilalle, uusi  käsi olkapäästä revenneen tilalle, menetetyt sormet kasvoivat täydellisiksi, umpisokeat saivat näkönsä jne. Mitä näille parantuneille tapahtui myöhemmin? Se jäi minulle epäselväksi.
Kirjassa kertojina esiintyvät henkilöt olivat (ihme)tapahtumiin osallistuessaan poikkeuksetta nuoria, murrosikäisiä tyttöjä ja poikia, joita haastateltiin 60v. tapahtumien jälkeen.

Seymorilla oli laatikko päässään ennen kokousten alkua. Joskun lyhyemmän joskus pidemmän aikaa. Kokoustilanteessa hän otti sen pois. Kukaan toinen ei uskaltanut koskea laatikkoon tai koettaa sitä päähänsä. Myöhemmin hän luopui laatikkoleikistä sillä seurauksella, että myös ihmeet vähitellen loppuivat.
Omituinen juttu.

Asuzan jälkimainingit ulottuvat monin tavoin aikaamme. Esim. mukana olleen
John G. Laken aloittama helaling rooms toiminta, joka on levinnyt ympäri maailman, on nykyään keskustelun aiheena Suomessakin.
Oheisessa linkissä kerrotaan HR- toiminnan alkuajoista. Toiminnan juuria tulisi selvittää tarkoin.
Jokaisen merkittävän Asuzan toiminnassa mukana olleen henkilön myöhemmistä elämän vaiheista pitäisi saada tietoa myös muista lähteistä, kuin lukemastani kirjasta. Kirjan antama näkökulma valittujen henkilöiden kertomana on kovin yksipuolinen, myötäkarvaan silitelty. 
Kirjan kokonaisvaikutelma on jotensakin sekava.

Linkin mukaan Parham näyttää syyllistyneen seksuaalirikokseen.
Siitä en ollut aiemmin tietoinen.
Esim. Aimee McPerson mainitaan kirjassa useita kertoja. Hän on myös tuon ajan kuuluisuuksia,  eikä vähiten seksiseikkailujensa vuoksi. Eikös sama vitsaus vaivaa nykyisinkin, erityisesti äärikarismaatikkoja?
Olisikohan K-Foorumilla käsitelty aihetta?
Perästä kuuluu, sanoi torventekijä - kunhan ehdin perehtyä enemmän asiaan.

(Lisään tähän omana kantanani, etten ensinkään pois sulje Jumalan ihmeitätekevää voimaa. Jeesuksen mukaan Hän voi muuttaa kivet leiviksi tai ylistäviksi lapsiksi! Kokonaan toinen asia on sitten se, uskooko ihminen Jeesuksen ihmeen nähtyään.)

https://en.wikipedia.org/wiki/John_G._Lake

Kiitos vastauksesta. Luulen, että on parempi minun jättää kirja lukematta. Kiinnostukseni siihen johtui tästä: Minua on jäänyt hämmentämään Azusa-kadun tapahtumat, sillä niin sisällöltään toisistaan poikkeavia kirjoja herätyksen syntyvaiheista on kirjoitettu. Monikin asia askarruttaa ja näyttää epäraittiilta, mutta herätyksissä ylilyöntejä tapahtuu tai niitä seuraa pian perästä.

Ajassamme nyt vaikuttavia uuskarismaattisia ilmiöitä ei mielestäni voida yhdistää "yksi yhteen" helluntaiherätyksen alun tapahtumiin 1900-luvun vaihteessa, vaikka pyrkimystä sellaiseenkin näyttää ajassamme olevan. Kyllä 1900-luvun alun herätys tuotti hyvää ja kauaskantoista hedelmää eri puolilla maailmaa. Lienee minun parasta kuolla tässä uskossa  :)
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 04.05.17 - klo:09:23
Kyllä 1900-luvun alun herätys tuotti hyvää ja kauaskantoista hedelmää eri puolilla maailmaa. Lienee minun parasta kuolla tässä uskossa  :)

Pelastuksemme ei ole kiinni uskosta siihen, mitä Azusassa tapahtui, vaan siitä, mitä tapahtui Golgatalla.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 04.05.17 - klo:10:08
Kaikkiin "oikeisiin" herätyksiin liittyy myös epätervettä, ja se tulisi jo heti alussa erottaa ja hylätä. Rikkaruoho kasvaa yleensä paremmin, eikä sitä tarvitse hoitaa. Terveys ei koskaan leviä "tarttumalla".

Azusassakin oli sekä raitista, että epäraitista. Kannattaa lukaista vielä kerran, mitä allaolevassa linkissä kerrotaan:
http://puimatanner.net/index.php?topic=492.105 (vastaus 113)

Telppäsniityn tapahtumissa se epäterve osuus jäi ilman suurta painoarvoa.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 19.11.17 - klo:22:32
Tässä McArthurin kritiikkiä karismaattisesta liikkeestä.

https://youtu.be/oxSYtDPOvM0

Videon keskustelu on oikeastaan esipuhe myöhemmin järjestetylle Strange Fire-konferenssille.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 14.01.18 - klo:20:42
Löytyipä merkillistä historiaa:

Brother George A. Smith arose and began to prophesy, when a noise was heard like the sound of a rushing mighty wind, which filled the Temple, and all the congregation simultaneously arose, being moved upon by an invisible power; many began to speak in tongues and prophesy; others saw glorious visions; and I beheld the Temple was filled with angels, which fact I declared to the congregation. The people of the neighborhood came running together (hearing an unusual sound within, and seeing a bright light like a pillar of fire resting upon the Temple), and were astonished at what was taking place. This continued until the meeting closed at eleven p. m.

https://archive.org/details/HistoryOfTheChurchhcVolumes1-7original1902EditionPdf
sivu 1109

Tuo suomeksi noin suurin piirtein huonolla enkullani käännettynä:

Veli George  A. Smith  nousi ylös ja alkoi profetoida, kun kuului kuin mahtava tuulen ääni, joka täytti temppelin, ja koko seurakunta nousi yhtäaikaa ylös kuin näkymättömän voiman vaikutuksesta; monet alkoivat puhua kielillä ja profetoida; jotkut näkivät upeita näkyjä; ja minä näin, että temppeli täyttyi enkeleistä, kerroin sen asian seurakunnalle.
Naapuruston ihmiset juoksivat koolle (kuullessaan epätavallisen äänen ja nähdessään kirkkaan valon kuin tulipilarin temppelin yllä) ja hämmästyneitä siitä mitä tapahtui. ..



Mikä tuossa sitten on merkillistä?
Ensinnäkin tuo tapahtui jo vuonna 1836 eli paljon ennen Azusa-katua.
Toisekseen tuo tapahtui Kirtlandin temppelin vihkijäisissä. Temppeli oli mormonitemppeli.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 04.09.19 - klo:10:30
Luin hiljattain toiseen kertaan Ingerlise Provstgaardin kirjan Kauko-ohjattu. Hän pääsi "ufojen" kanssa yhteyteen automaattikirjoituksella. Sieltä tuli suuria lupauksia ja paljon kaunista. Luvattiin voimaa, jolla hän voi auttaa ihmisiä ja parantaa heitä. Omasta mielestään hän oli koko ajan kristitty ja uskoi Jumalaan.

Joillekin petos räätälöidään paljon hienovaraisemmin, etteivät epäilykset heräisi. Kun kaikki kääritään ylenpalttiseen rakkauteen, niin sanoma menee paremmin perille ilman, että kukaan osaa epäillä mitään.

Hyllystä osui käteeni jälleen tuo kirja, jonka olen lukenut jo kahteen kertaan. En muista sisällöstä paljoakaan yksityiskohtia, joten taidan lukaista kirjan kolmanteen kertaan. Onko tuo mielenkiintoinen kirja kenellekään tuttu?
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: sandia - 04.09.19 - klo:15:45
Löytyipä merkillistä historiaa:

Brother George A. Smith arose and began to prophesy, when a noise was heard like the sound of a rushing mighty wind, which filled the Temple, and all the congregation simultaneously arose, being moved upon by an invisible power; many began to speak in tongues and prophesy; others saw glorious visions; and I beheld the Temple was filled with angels, which fact I declared to the congregation. The people of the neighborhood came running together (hearing an unusual sound within, and seeing a bright light like a pillar of fire resting upon the Temple), and were astonished at what was taking place. This continued until the meeting closed at eleven p. m.

https://archive.org/details/HistoryOfTheChurchhcVolumes1-7original1902EditionPdf
sivu 1109

Tuo suomeksi noin suurin piirtein huonolla enkullani käännettynä:

Veli George  A. Smith  nousi ylös ja alkoi profetoida, kun kuului kuin mahtava tuulen ääni, joka täytti temppelin, ja koko seurakunta nousi yhtäaikaa ylös kuin näkymättömän voiman vaikutuksesta; monet alkoivat puhua kielillä ja profetoida; jotkut näkivät upeita näkyjä; ja minä näin, että temppeli täyttyi enkeleistä, kerroin sen asian seurakunnalle.
Naapuruston ihmiset juoksivat koolle (kuullessaan epätavallisen äänen ja nähdessään kirkkaan valon kuin tulipilarin temppelin yllä) ja hämmästyneitä siitä mitä tapahtui. ..



Mikä tuossa sitten on merkillistä?
Ensinnäkin tuo tapahtui jo vuonna 1836 eli paljon ennen Azusa-katua.
Toisekseen tuo tapahtui Kirtlandin temppelin vihkijäisissä. Temppeli oli mormonitemppeli.

Niin tuo linkki nayttaa olevan mormonikirkon historiaa.
Tässä tietoja tuosta linkistä, siis löysin sen sieltä:
History of the Church (original 1902 B.H. Roberts edition). This was compiled from texts found here: http://www.boap.org/LDS/History/History_of_the_Church/
For more info about the history of the (LDS/Mormon) (Corporation of the President of the) Church of Jesus Christ of Latter-day Saints:
http://en.wikipedia.org/wiki/Documentary_History_of_the_Church
Mormonikirkon perustajan juuret ovat kristillisessa heratyksessa.

Tässä wikistä mikä käsittelee mormonismin perustajaa John Smithia
he region was a hotbed of religious enthusiasm during the Second Great Awakening.[19][20][21][22][23] Between 1817 and 1825, there were several camp meetings and revivals in the Palmyra area.[24][25] His parents disagreed about religion, but the family was caught up in this excitement.[26] Smith said that he became interested in religion by age 12. As a teenager, he may have been sympathetic to Methodism.[27] With other family members, Smith also engaged in religious folk magic, which was a relatively common practice in that time and place.[28] Both his parents and his maternal grandfather reportedly had visions or dreams that they believed communicated messages from God.[29] Smith said that, although he had become concerned about the welfare of his soul, he was confused by the claims of competing religious denominations.[30]

Tuossa kerrotaan että John Smith oli hämmentynyt ympärillään näkemästään Toisen Suuren Herätyksen mukanatuomasta hurmoksellisuudesta, mihin hänen vanhempansa ottivat aktiivisesti osaa.
 
Jatkoa:The same year he organized the Church of Christ, calling it a restoration of the early Christian church. Members of the church were later called "Latter Day Saints" or "Mormons", and Smith announced a revelation in 1838 which renamed the church as the Church of Jesus Christ of Latter Day Saints.

Hän siis näki itsensä että hänet oltiin kutsuttu palauttamaan seurakunta siihen, mitä se oli alkunperin ollut apostolisen aikana.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: sandia - 04.09.19 - klo:16:15
Huomaan, että vastasin Pauluksen, eikun sekin meni väärin, NATANELIN vanhaan viestiin, mutta ei kai se mitään.

Siinä tulee esiin, ja juuri itsekin tajusin, että ne suuret herätykset USAssa olivat siis lähinnä täällä itärannikolla. Se lienee syynä, että helluntailaisuus ei täällä ole se ensisijainen herätyskristillinen seurakunta vaan juu mm. baptistit.
Tuo Azuda kadun juttu oli lännessä ja siksi siellä kai on enemmän helluntailaisuutta.

Mutta noita ns Suuria Herätyksiä näytti olevan kaksi, ja se toinen niistä näytti tuottavan hyvin sekalaista hedelmää, kuten mormonit, adventistit ja kuulumma sieltä lähti se dispensationalismi.


Laajemmin se suuntaus on ns. Restoration liike. Eli kristikunnan palauttaminen aitoon apostoliseen uskoon.
Tässä wikilinkki ns. Toisesta Suuresta Herätyksestä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Second_Great_Awakening


Todella mielenkiintoista, auttaa minua hahmottamaan USAn uskonnollista historiaa

Selvyyden vuoksi vielä mainitsen, että Pauluksen kirkon historiaa koskeva linkki johtaa mormonien kirjoittamaan historiaan itsestään.

Wiki mistä minä lainasin on yleinen wiki linkki mikä käsittelee John Smith'iä, mormonikirkon perustajaa.

Mormonit siis pitävät itseään ainoina oikeina KRISTITTYINÄ.

En tiedä kuka tuo Pauluksen linkeissä mainittu George Smith on. Olen yrittänyt saada selvää...

Tuon ns. Toisen Suuren Herätyksen satoa siis oli liikkeitä, minkä ideana oli palauttaa  aitoon alkuperäiseen apostoliseen kristillisyyteen. Se on kai virallisesti Restoration Movement.

Mormonit, adventistit ovat mm. sellaisia.

Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: sandia - 04.09.19 - klo:17:14
Jatkan hieman vielä. Koskapa USAssa on siis historiallisesti nää kaksi toisistaan erillään olevaan herätystä, idässä laaja herätys 1700 luvulla ja sen vaikutus herätyskristillisyyteen täällä ja sitten toisaalta helluntailaisuuden vakiintuminen lännessä ja siitä lähteneet erilaiset muunnoksen, niin on helppo nähdä se tosiasia että mm torontolaisuus EI ole millään tavalla vaikuttamassa eihelluntailaisperäisissä herätyskristillisissä seurakunnissa.


Tätä yritin sanoa jossain muualla, mutta sitä jotenkin ei otettu vastaan. Se on silti tosiasia, ja nyt näen sen syyn miksi näin on. Täällä idässä on siksi paljonkin herätyskristillisyyttä, mutta se ei ollenkaan edusta sellaista kristillisyyttä mitä tuodaan mm. Suomeen täältä.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 04.09.19 - klo:17:24
Taisipa olla minun laittama linkki..

Halusin tuolla lainauksella osoittaa, ettei Azusa-katu ollut alku kielilläpuhumiselle.
Minusta on edelleenkin aivan omituista, että helluntailaiset ja monet katsovat juuriensa olevan Azusa-kadulla. Barrat ei käynyt koskaan siellä.
Samalla jostain syystä unohdetaan azusalaisten todella oudot taustat.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 04.09.19 - klo:17:27
Suomen helluntaikirkolla on jotain yhteyksiä näihin

- Pentecostal European Fellowship (PEF)
- Pentecostal World Fellowship (PWF)
- World Assemblies of God Fellowship (WAGF)
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: sandia - 04.09.19 - klo:17:36
Juu huomasin, ja korjasin ainakin yhdessä kohdassa että oli sinun linkkisi.
Itse mulle tuossa aukeni tuo Suuri Herätys tai kaksi niitä täällä idässä ja sen vaikutus hengellisyyteen, ja sitten ns. restoration liike. Ja miten kristillisestä herätyksestä juontui jopa mormonismi!!
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 04.09.19 - klo:18:02
Oliko siellä lännessä herätys?
Jos oli, mikä se oli?

Jotkut kirjalliset lähteet antavat sellaisia vihjeitä, että olisi joku terveempi uoma, joka erkaantui Azusasta. Kun niitä tutkii, loppuu joko jäljet tai sitten tulee uutta sekoilua vastaan.

Suomessa helluntailasuudella on juuria baptisteissa ja Lähetysseurassa eli täkäläinen helluntailaisuus oli alkujaan jotain muutakin kuin kielillä puhumista.

60-luvulla soppaan tuli aiempaa enemmän muita aineksia.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: sandia - 04.09.19 - klo:19:49
Oliko siellä lännessä herätys?
Jos oli, mikä se oli?

Jotkut kirjalliset lähteet antavat sellaisia vihjeitä, että olisi joku terveempi uoma, joka erkaantui Azusasta. Kun niitä tutkii, loppuu joko jäljet tai sitten tulee uutta sekoilua vastaan.

Suomessa helluntailasuudella on juuria baptisteissa ja Lähetysseurassa eli täkäläinen helluntailaisuus oli alkujaan jotain muutakin kuin kielillä puhumista.

60-luvulla soppaan tuli aiempaa enemmän muita aineksia.

Siis ajattelin juuri että lännessä oli tuo Azusa kadun herätys ja miten siitä kehittyi hengellistä elämää.
Kun taas idässä oli ne kaksi Suurta Herätystä.

Eli laajemmin oliko se ilmiö nimelta Holiness Movement.... Ei ihan varmaan niin. Holiness movement oli kyllä idässäkin.

Mutta siis selvästi "pentecostalism" on iso vaikuttaja USAn länsiosissa.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Natanael - 04.09.19 - klo:20:35
Tarkoitan sitä, että oliko olemassa herätys, mikä vääristyi azusaksi vai tuliko ensin Azusa ja siitä raitistui joku haara vai onko se ollut iät ajat vinksallaan.
Se, että jotkut sanovat herätyksen alkaneen sieltä, ei välttämättä tarkoita mitään muuta kuin, että vuosikymmenet on toistettu samaa vääristeltyä historiaa.

Tuo mormonien opus (linkki) kertoo, että kielillä puhumista oli jo kauan ennen azusaa ja Topekan raamattukoulua.
Kuitenkin helluntailainen historiankirjoitus väittää, et sitä olisi alkanut esiintyä vasta Topekassa.
Ja se ei ole totta.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: sandia - 04.09.19 - klo:21:27
Tarkoitan sitä, että oliko olemassa herätys, mikä vääristyi azusaksi vai tuliko ensin Azusa ja siitä raitistui joku haara vai onko se ollut iät ajat vinksallaan.
Se, että jotkut sanovat herätyksen alkaneen sieltä, ei välttämättä tarkoita mitään muuta kuin, että vuosikymmenet on toistettu samaa vääristeltyä historiaa.

Tuo mormonien opus (linkki) kertoo, että kielillä puhumista oli jo kauan ennen azusaa ja Topekan raamattukoulua.
Kuitenkin helluntailainen historiankirjoitus väittää, et sitä olisi alkanut esiintyä vasta Topekassa.
Ja se ei ole totta.

Olen katsellut artikkeleita helluntailaisuuden historiasta. Kyllä se lähtee siinä ns. Holiness Movement'sta. Siinä siis korostetaan että "toisen" Pyhän Hengen kokemuksen jälkeen (baptism in Spirit kai) tulee pyhittyminen mahdolliseksi.
Kaksi artikkelia mainitsee, että ennen Azusa kadun juttua, liike oli jo alkanut Kansasissa. Siellä oli Bethel Bible College missä kaveri nimeltä Parham alkoi odottaa Pyhän Hengen ilmentymiä ja opettaa niistä

Varmaan epätervettäkin esiintyi mutta varmaan ihan oikea herätystäkin laajasti. Ei se muuten olisi sillai levinnyt. Se Azusa kadun juttu oli mikä sitten tuli myös kansainväliseen tietoisuuteenkin.

https://www.britannica.com/place/Topeka

https://en.wikipedia.org/wiki/Pentecostalism

Juu täällä idässä sen ns. Toisen Suuren Herätyksen yhteydessä varsinkin oli ilmeisesti vaikka mitä ilmiöitä, varmaan kielilläpuhumistakin. Ja se siis oli aikaisemmin kuin tuo pentecostalismin alku.
Otsikko: Vs: Azusa-kadun herätys
Kirjoitti: Paulus - 25.09.19 - klo:10:53
Luin hiljattain toiseen kertaan Ingerlise Provstgaardin kirjan Kauko-ohjattu. Hän pääsi "ufojen" kanssa yhteyteen automaattikirjoituksella. Sieltä tuli suuria lupauksia ja paljon kaunista. Luvattiin voimaa, jolla hän voi auttaa ihmisiä ja parantaa heitä. Omasta mielestään hän oli koko ajan kristitty ja uskoi Jumalaan.

Joillekin petos räätälöidään paljon hienovaraisemmin, etteivät epäilykset heräisi. Kun kaikki kääritään ylenpalttiseen rakkauteen, niin sanoma menee paremmin perille ilman, että kukaan osaa epäillä mitään.

Hyllystä osui käteeni jälleen tuo kirja, jonka olen lukenut jo kahteen kertaan. En muista sisällöstä paljoakaan yksityiskohtia, joten taidan lukaista kirjan kolmanteen kertaan. Onko tuo mielenkiintoinen kirja kenellekään tuttu?

Nostan tämän pintaan, koska ufoista keskustellaan radiossakin. Suosittelen tuo kirjan (Kauko-ohjattu) lukemista.