Raamattu kansalle- käännöksessä (jota käytän) sanotaan:
"...samoin on taivaassa suurempi ilo yhdestä syntisestä, joka kääntyy, kuin 99 vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse." (Luuk. 15:7)
En tiedä, kumpi on alkutekstiä vastaavampi käännös, "kääntyä" vai "tehdä parannus".
Espanjankielisessä on verbi "arrepentirse", siis "katua".
Kääntymiseen ja parannuksen tekoon liittyy tietysti ihmisen oma tahto ja toiminta.
Jeesuksen kutsu pitää itse ottaa vastaan ja päättää alkaa seurata Häntä.
Tietoinen kääntyminen on siis välttämätöntä, mutta sen jälkeen uskossa kasvaminen eli pyhityselämä alkaa.
Siihen liittyy mm. kilvoitus ja taistelu syntiä vastaan:
"Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,
silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.
Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan,
ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille niinkuin lapsille: "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee."
(Hepr. 12: 1-5)