Kirjoittaja Aihe: Mitä karismaattisuuden jälkeen?  (Luettu 3759 kertaa)

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Mitä karismaattisuuden jälkeen?
« : 09.06.14 - klo:22:31 »
Täällä on aika monta, jotka ovat lähteneet karismaattisista seurakunnista tai jotka ovat saaneet ns. alkuvauhtia sieltä. Miten olette rakentaneet elämänne ja uskonkäsityksenne sen jälkeen? Jotkut keräilevät ehkä vieläkin uskonrippeitä ja ihmettelevät mitä oikein tapahtui. Menneeseen verrattuna ero on suuri pelkästään siinä, että aikaa jokailtaisen kokous- ja toimintarumban poistuttua on erittäin paljon. Monen kohdalla ehkä koko ystäväpiiri on vaihtunut tai ainakin poistunut.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Mitä karismaattisuuden jälkeen?
« Vastaus #1 : 09.06.14 - klo:22:34 »
Tässä ketjussa ajatukseni ei ole kirjoitella niinkään siitä mitä tapahtui, vaan lähtökohta on se, että lähtö tuli ja edessä on/oli erilainen elämänvaihe.

Taisto

  • Vieras
Vs: Mitä karismaattisuuden jälkeen?
« Vastaus #2 : 09.06.14 - klo:22:56 »
Täällä on aika monta, jotka ovat lähteneet karismaattisista seurakunnista tai jotka ovat saaneet ns. alkuvauhtia sieltä. Miten olette rakentaneet elämänne ja uskonkäsityksenne sen jälkeen? Jotkut keräilevät ehkä vieläkin uskonrippeitä ja ihmettelevät mitä oikein tapahtui. Menneeseen verrattuna ero on suuri pelkästään siinä, että aikaa jokailtaisen kokous- ja toimintarumban poistuttua on erittäin paljon. Monen kohdalla ehkä koko ystäväpiiri on vaihtunut tai ainakin poistunut.
Hitaasti, kovin hitaasti on rakenneltu jotakin uskon rakennelmaa lähdön jälkeen.

Jossakin vaiheessa oli suht. usein yhteyksiä uskoviin, jotka myös olivat irtaantuneet seurakunnista,
mutta nyt on sekin harventunut.

Itsetunnon rippeistä voi ehkä jotakin vielä rakentua. Uskon rippeistäkin jotakin voi kasvaa.
Sanan siemeniä kannattaa varmaankin kylvää omaan maaperäänsä, vaikka se aika
kuivahtaneelta ja karulta välillä vaikuttaa. Toivon, että Jumala antaa sadetta ja
kasvua siemenille.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Mitä karismaattisuuden jälkeen?
« Vastaus #3 : 09.06.14 - klo:23:10 »
Täällä on aika monta, jotka ovat lähteneet karismaattisista seurakunnista tai jotka ovat saaneet ns. alkuvauhtia sieltä. Miten olette rakentaneet elämänne ja uskonkäsityksenne sen jälkeen? Jotkut keräilevät ehkä vieläkin uskonrippeitä ja ihmettelevät mitä oikein tapahtui. Menneeseen verrattuna ero on suuri pelkästään siinä, että aikaa jokailtaisen kokous- ja toimintarumban poistuttua on erittäin paljon. Monen kohdalla ehkä koko ystäväpiiri on vaihtunut tai ainakin poistunut.
Hitaasti, kovin hitaasti on rakenneltu jotakin uskon rakennelmaa lähdön jälkeen.
Jossain vaiheessa tuli eteen sellainen tilanne, ettei enää tiennyt mihin voi uskoa ja mihin ei. Oli palattava ihan alkeisiin ja tutkittava mikä opittu kestää tarkemman tarkastelun ja mikä ei. Sillä tiellä ollaan.
Lainaus
Jossakin vaiheessa oli suht. usein yhteyksiä uskoviin, jotka myös olivat irtaantuneet seurakunnista,
mutta nyt on sekin harventunut.
En ole kovin aktiivisesti yhteyksissä uskovien kanssa muutoin kuin työ- ja sukukuvioiden kautta. Yksinäisyyttä on piisannut. Muutama yritys löytää uusi srk on ollut ja sitä kautta on tullut uusia tuttavuuksia. Sitten karismatia-allergia on iskenyt rajusti ja on tullut uusi lähtö.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Mitä karismaattisuuden jälkeen?
« Vastaus #4 : 09.06.14 - klo:23:11 »
Tässä ketjussa ajatukseni ei ole kirjoitella niinkään siitä mitä tapahtui, vaan lähtökohta on se, että lähtö tuli ja edessä on/oli erilainen elämänvaihe.

Omalla kohdalla kävi niin, etten mennyt mukaan lainkaan, koska jokin sisimmässä sanoi, ettei tämä ole tervettä. Sitten pakon sanelemana irtauduin entisistä kuvioista. Siunaus on kuitenkin ollut matkassa, ja pitkähkön juurien etsimisen jälkeen armon evankeliumi on löytynyt entistä kirkkaampana. Merkittävänä tekijänä siinä on ollut hengellinen kirjallisuus, joka on syntynyt (vastaavissa tilanteissa?) menneinä vuosikymmeninä ja jopa sitä ennen.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Mitä karismaattisuuden jälkeen?
« Vastaus #5 : 10.06.14 - klo:16:10 »
Kun sidokset katkesivat entiseen, eräs merkittävä havainto on ollut, että niidenkin uskonsuuntien edustajilla, joita ennen pidin omituisina tai toisen tahi kolmannen luokan uskovina, on ollutkin paljon annettavaa.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Mitä karismaattisuuden jälkeen?
« Vastaus #6 : 12.06.14 - klo:14:57 »
Kun sidokset katkesivat entiseen, eräs merkittävä havainto on ollut, että niidenkin uskonsuuntien edustajilla, joita ennen pidin omituisina tai toisen tahi kolmannen luokan uskovina, on ollutkin paljon annettavaa.

Samat kokemukset. Ja etenkin niiden aikaisemman käsitykseni mukaisten harhaoppisten kirjoista on ollut suuri apu. Muu kirjallisuus on suurimmaksi osaksi osoittautunut köykäiseksi kertalukemistoksi.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Mitä karismaattisuuden jälkeen?
« Vastaus #7 : 11.11.14 - klo:18:57 »
Voisi olla uudenkin ketjun paikka, mutta laitan tähän entisen perään ja kysyn millaista on terve karismaattisuus. Alustuksena toimikoon tämä kirjoitus: http://www.teologinenopisto.fi/?x118281=175657

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Mitä karismaattisuuden jälkeen?
« Vastaus #8 : 11.11.14 - klo:19:16 »
Tuo Janiksen taustayhteisö ei juuri vakuuta. Sama porukka masinoi tänne ns. toronton herätyksen. Ja yhteisön kirjakustantamo tuottaa epäraittiita kirjoja, joista täälläkin on kirjoiteltu. Homma ei tunnu olevan kenenkään kontrollissa.

Voin olla itsekin täysin harhassa, mutta nykyistä uskonelämääni kuvaisin niin, että se on aktiivista passiivisuutta.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Mitä karismaattisuuden jälkeen?
« Vastaus #9 : 16.11.14 - klo:12:29 »
Minua askarruttaa tuo jumalallisen ja inhimillisen suhde. Olen käynyt hyvin erityyppisissä seurakunnissa. Kyselen itseltäni onko toisissa enemmän jumalallista kuin toisissa vai ovatko ne vain keskenään erilaisia ja korostavat kukin erilaisia inhimillisiä painotuksia.

Poissa Johannes

  • Viestejä: 12
Vs: Mitä karismaattisuuden jälkeen?
« Vastaus #10 : 17.11.14 - klo:20:40 »
35 v uskossa, seurakuntayhteisössäni (evlut-taustainen) armolahjat toimivat ja painotukset ovat balanssissa, elämässä on välillä megaluokankin kriisejä (kuten juuri nyt), mutta seurakunnan keskellä on hyvä olla ja ylistää Jumalaa - pitäisikö täältä lähteä johonkin?

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Mitä karismaattisuuden jälkeen?
« Vastaus #11 : 17.11.14 - klo:21:17 »
35 v uskossa, seurakuntayhteisössäni (evlut-taustainen) armolahjat toimivat ja painotukset ovat balanssissa, elämässä on välillä megaluokankin kriisejä (kuten juuri nyt), mutta seurakunnan keskellä on hyvä olla ja ylistää Jumalaa - pitäisikö täältä lähteä johonkin?

Toivottavasti et pidä pahana, että kysyn seurakuntasi tulkintaa tuosta Jumalan ylistämisestä. Seurakuntahan on aina ylistänyt Jumalaa, mutta kieltämättä ylistyksestä on viime vuosina  paikoitellen tullut jonkinasteinen suorite.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Johannes

  • Viestejä: 12
Vs: Mitä karismaattisuuden jälkeen?
« Vastaus #12 : 18.11.14 - klo:00:01 »

Toivottavasti et pidä pahana, että kysyn seurakuntasi tulkintaa tuosta Jumalan ylistämisestä. Seurakuntahan on aina ylistänyt Jumalaa, mutta kieltämättä ylistyksestä on viime vuosina  paikoitellen tullut jonkinasteinen suorite.

Paulus, en todellakaan pidä pahana, kiitos kysymyksestäsi.

Mielestäni seurakunnallani ei ole mitään erityistä statementtia ylistyksestä. Näen sen käytännössä ilmenevän esim. suun todistusten, rukousten, laulun, kehon liikkeen ja maalaustaiteen kautta. En voi puhua muiden puolesta, mutta omalla kohdallani Jumalan ylistäminen tuli "lihaksi" ensimmäisen kerran 5 vuotta sitten tilanteessa, jossa omassa uskottomuudessani Jumalaa kohtaan sain kokea Jumalan ihmeellisen uskollisuuden. Se toi kyyneleet silmiin ja syvän kiitollisuuden. Ylistäminen tuli kuin itsestään.

Ymmärrän, että liikkeellä on epäterveitä juttuja. Itse yritän pitää sen, mikä on hyvää ja ignoorata loput. Se ei aina ole helppoa ja joskus asioihin pitää ottaa suoraan kantaa, mutta tuo on joka tapauksessa lähtökohtani.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Mitä karismaattisuuden jälkeen?
« Vastaus #13 : 18.11.14 - klo:04:07 »
Kiitos vastauksesta. Mielestäni seurakunta on aina ylistänyt Jumalaa. Kun uudet ylistysopit rantautuivat meillekin (jo 1980-luvulla tai ehkä jo ennen sitä), niin jouduin tutkimaan, mitä UT puhuu ylistyksestä. Tein sen havainnon, että Jumala toimi aina ensin, sitten ihmiset kiittivät ja ylistivät Jumalaa. Luin juuri Matti Pyykkösen kirjasen "Ylistys ja palvonta harhateillä". Joka kohdassa olin samaa mieltä hänen kanssaan.

Käsitykseni mukaan uskovan koko elämän tulisi olla Jumalan ylistystä. Mutta siinä ei välttämättä tarvita musiikkia lainkaan.
« Viimeksi muokattu: 18.11.14 - klo:13:01 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell