Mielestäni jo pelkkä sana "armonkerjäläinen" on hirvittävä loukkaus Pyhää Jumalaa kohtaan. Ajatellaanpa tätä asiaa johdonmukaisesti hieman pitemmälle.
Eräänä päivänä rikkaan miehen ovelle tulee ryysyissään kerjäläinen. Rikas mies näkee köyhän miehen puutteen, ja koska rikkaalla miehellä on hyvä sydän, niin hän käskee kerjäläisen mennä kauppaan ostamaan uudet vaatteet itselleen rikkaan miehen laskuun, hankkii tälle asunnon ja ruokaa jääkaappiin. Avaapa hänelle vielä tilin, että mies voi jatkossakin elää ihmisarvoista elämää.
Mutta mitä tapahtuukaan? Tämä kerjäläinen tulee jälleen seuraavana päivänä ryysyissään hänen ovelleen pyytämään "almua".
Tällä tavalla käyttäytyy armon kerjäläinen. Voiko suurempaa loukkausta ajatella?
- - -
Sanotaan, että ahtaan portin edusta on maailman tallatuin paikka. Miksi? Siksi, että se on täynnä armonkerjäläisiä, jotka eivät mene sisälle, eivätkä sallisi muidenkaan mennä. Armonkerjäläiset ovat malliesimerkkejä siitä, mitä epäusko armahtavaa Jumalaa kohtaan saa aikaan.
Armon kerjäläisyys on mielestäni puhdasta omavanhurskautta ts. farisealaisuutta. Armoa tarjotaan hopealautasella, mutta armonkerjäläiselle se ei kelpaa, koska hän tulisi sen vastaanottamisesta ansiolliseksi.