Olen huomannut, että tieteiden palvonta, siis tieteellisten saavutusten ihastelu,
on väistymässä ja luonnon palvonta lisääntymässä.
Esim. tv:ssä esitettävissä luontoaiheisissa dokumenteissa on lähes aina lähtökohta,
että ilma, maaperä, vesistöt, eläimet ja kasvit ovat ensisijaisesti oikeutettuja
(sattumalta syntyneeseen) olemassaoloonsa,
ja että ihmisen on tehtävä kaikkensa,
jotta ei häiritsisi niitä.
Luonto esitetään ikään kuin pyhänä ja viattomana neitsyenä,
joka olisi saanut säilyttää puhtautensa, ellei paha ihminen olisi tunkeutunut siihen.
Olen nähnyt monta luonto-ohjelmaa, joiden mukaan evoluutio on kehittänyt
jotkin eläinlajit ihmisen yläpuolelle.
Esim. delfiinien, elefanttien ja naarasleijonien älykkyyttä, sosiaalisia taitoja ja
elämisen viisautta ihaillaan ja esitetään, että ihmisen tulee pitää
niitä esikuvinaan omassa lajinkehityksessään.
Ilmastonmuutokset esitetään ihmisen vääryyden seurauksena, jonka vuoksi
muukin luonto on tuhoutumassa.
Ihmisen pahuutta ja syyllisyyttä julistetaan taukoamattomasti.
Luontoaiheiset ohjelmat ja lukemattomat muut ympäristöjen muutosta kuvaavat dokumentit ovat useimmiten kansainvälisiä, joten sadat miljoonat ihmiset tuijottavat niitä pikkulapsista alkaen.
Evoluutio-oppi ja ihmisen määrittäminen yhdeksi eläinlajiksi toisten joukossa ovat aina näiden ohjelmien itsestään selvä perusoletus.
Tässä on selvästi kysymys luonnonpalvonnasta.
Luojaa ei mainita, koska vallalla oleva maailmanselitys ei sellaista tarvitse.
Raamattu opettaa, millaista on, kun totuus on vääryyden vallassa ja luotua palvellaan, mutta ei Luojaa:
"Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan,
maailman luomisesta asti nähtävinä,
niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan,
eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet,
vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet
ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.
Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa,
nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja
kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa,
joka on ylistetty iankaikkisesti, amen."
(Room. 1: 20-25)
Em. luvussa kerrotaan vielä esimerkki siitä, mitä tästä jumalattomuudesta seuraa.
Kuvaus on erittäin ajankohtainen nykypäivänäkin.
"Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin;
sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen;
samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa,
ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet,
miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.
Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta,
niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia."
(Room. 1: 26-28)