Kirjoittaja Aihe: Musiikin merkitys srk:n kokouksissa  (Luettu 2084 kertaa)

Poissa Tarck Aili J.A.

  • Viestejä: 146
Musiikin merkitys srk:n kokouksissa
« : 03.04.14 - klo:11:24 »
Oliko peräti Jumalan tahto, että temppelissä laulettiin?
Tästä raamatunkohdasta saa sen käsityksen.

1.Aikakirja 6:31-32
Ja nämä ovat ne, jotka Daavid asetti
pitämään huolta laulusta Herran temppelissä,
senjälkeen kuin arkki oli saanut leposijan.
He palvelivat veisaajina ilmestysmajan asumuksen edessä,
kunnes Salomo rakensi Herran temppelin Jerusalemiin,
he toimittivat virkaansa, niinkuin heille oli säädetty.


Eli onko ihan peräti Jumalan tahto, että kokouksissa on musiikkia?
Mikä merkitys mahtaa olla esim. yhteislauluilla erilaisissa srk:n kokoontumisissa?

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5107
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Musiikin merkitys srk:n kokouksissa
« Vastaus #1 : 03.04.14 - klo:11:31 »
Oliko peräti Jumalan tahto, että temppelissä laulettiin?
Tästä raamatunkohdasta saa sen käsityksen.

1.Aikakirja 6:31-32
Ja nämä ovat ne, jotka Daavid asetti
pitämään huolta laulusta Herran temppelissä,
senjälkeen kuin arkki oli saanut leposijan.
He palvelivat veisaajina ilmestysmajan asumuksen edessä,
kunnes Salomo rakensi Herran temppelin Jerusalemiin,
he toimittivat virkaansa, niinkuin heille oli säädetty.


Eli onko ihan peräti Jumalan tahto, että kokouksissa on musiikkia?
Mikä merkitys mahtaa olla esim. yhteislauluilla erilaisissa srk:n kokoontumisissa?

Siirsin tämän musiikkiketjusta. Anteeksi toisto.

Mihin musiikki hävisi Uudessa liitossa? En löydä yhtään kohtaa UT:ssa, että evankeliumia olisi viety pakanoille musiikin avulla. Tähän täytyy mielestäni olla jokin selitys.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Tarck Aili J.A.

  • Viestejä: 146
Vs: Musiikin merkitys srk:n kokouksissa
« Vastaus #2 : 03.04.14 - klo:11:42 »
Jeesuskin lauloi yhteislauluja hengellisissä kokoontumisissa.

Markus 14: 23-26
Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille; ja he kaikki joivat siitä.
Ja hän sanoi heille:
"Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monen edestä.
Totisesti minä sanon teille: minä en juo enää viinipuun antia,
ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena Jumalan valtakunnassa."
Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5107
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Musiikin merkitys srk:n kokouksissa
« Vastaus #3 : 03.04.14 - klo:11:53 »
Jeesuskin lauloi yhteislauluja hengellisissä kokoontumisissa.

Markus 14: 23-26
Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille; ja he kaikki joivat siitä.
Ja hän sanoi heille:
"Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monen edestä.
Totisesti minä sanon teille: minä en juo enää viinipuun antia,
ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena Jumalan valtakunnassa."
Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.

Piti laittaa tuo virren veisuu jossakin tilanteessa. Mutta muuta musiikkia ei sitten taida löytyäkään. Soittimia varmaan oli silloinkin, koska niitä käytettiin Vanhan Liiton temppelijumalanpalveluksissakin.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Soltero

  • Viestejä: 1522
Vs: Musiikin merkitys srk:n kokouksissa
« Vastaus #4 : 03.04.14 - klo:12:09 »
Pitää myös muistaa, että vain osa ihmisistä on taiteellisesti lahjakkaita.
Uskovaisistakin.
Tämä koskee myös musiikkitaidetta.

Minulta ja aivan ilmeisesti suurella joukolta muitakin aktiiviseurakuntalaisia
(seurakunnista riippumatta) puuttuu sävelkorva ja laulamiskyky.

Voimme kuunnella lauluja ja osallistua laulun sanoitukseen eli hengelliseen runoon,
varsinkin jos se on rukousmuodossa kirjoitettu.
Mutta soitannollinen osuus on musiikittomalle neutraalia, usein loitontavaa,
koska kyseinen taidelaji ei anna itselle mitään.

Epäilen yhä enemmän, että yksi Sielunvihollisen metkuista on ollut saada aikaan
harhakäsitys, että kaikista uskoontulleista tulee musikaalisia,
ja että he alkavat heti soittaa ja laulaa kirkkailla, raikuvilla ja puhtailla äänillään
ylistyslauluja Herralle.
 
He saavat muka halun ja kyvyn nimenomaan laulaa kovaa ja korkealta.
Jotkut musiikkitaidottomat tosin saavat armolahjanomaisesti kyvyn laulaa ja soittaa Pyhässä Hengessä,
mutta tietääkseni hyvin harvat.
Tiedän yhden sellaisen tapauksen.

Menin virran mukanan tähän luulotteluun jo -60-luvulla mukaan ja häpesin vuosikymmeniä
musiikittomuuttani.
Vasta n. 15 vuotta sitten aloin tajuta, että minulla on muiden taiteenalojen
lahjoja, vaikka musiikki puuttuu.
Toisaalta voi myös kysyä, miksi kaikkien uskovien yleensä pitäisi olla taiteellisia?

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5107
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Musiikin merkitys srk:n kokouksissa
« Vastaus #5 : 03.04.14 - klo:12:22 »
"Pyhästä Hengestä tuleva voima ei koskaan ole ulkonaisten tekijöiden vaikuttamaa."

Watchman Nee, Sielun piilevä voima

Hän varoitti jo 1930-luvulla liiallisesta laulamisesta. Hän sanoi, että siitä seuraa sielun voimien keskittyminen ja moninkertaistuminen. Se ei ole Pyhän Hengen voimaa, vaan sielun voimaa.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5107
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Musiikin merkitys srk:n kokouksissa
« Vastaus #6 : 14.05.14 - klo:18:57 »
Samalla kun seurakunnissa lisätään kaikenlaisen musiikin osuutta, niin toisaalla kuuluu ääniä siitä, että musiikkia on liikaa. Yllättävää tässä on, että asialla ovat musiikin ammattilaiset:

http://www.muusikkojenliitto.fi/muusikko/muusikko_2006/Muusikko3-06_3.pdf

Koska linkki ei avaudu, niin katso vastaus nro 13
« Viimeksi muokattu: 27.04.18 - klo:20:26 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Hilema

  • Viestejä: 266
Vs: Musiikin merkitys srk:n kokouksissa
« Vastaus #7 : 15.05.14 - klo:21:10 »
http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/4557/urut_ja_liturgia_karkottavat_kirkosta

Tuore artikkeli aiheesta. Uskova pappi ei ymmärrä virsien päälle mitään, ja Laaksonen valittaa ettei liturgian sävelmissä ole tunnetta ja intohimoa.

Charlotte

  • Vieras
Vs: Musiikin merkitys srk:n kokouksissa
« Vastaus #8 : 07.06.14 - klo:10:31 »
Itse pidän taas juuri hyvänä sitä, jos musiikki on seurakunnassa/kirkossa sellaista, että siinä ei ole intohimoa eikä tunnetta.

Minua inhottaa sielullisten tunteiden ja olojen nostatus/pumppaus musiikin avulla.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5107
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Musiikin merkitys srk:n kokouksissa
« Vastaus #9 : 21.06.14 - klo:18:21 »
Musiikin runsasta osuutta seurakunnissa selitetään sillä, että sitä käytettiin paljon Vanhan Liiton temppelijumalanpalveluksessa. Sitten tuli uusi liitto ja uusi temppeli, joka on ihmissydän. Jerusalemin temppelikin hävitettiin, mikä saattaa liittyä kuvaannollisesti tähän.

"Älkää juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä, puhuen keskenänne psalmeilla js hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle…" (Ef. 5:18, 19).
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Soltero

  • Viestejä: 1522
Vs: Musiikin merkitys srk:n kokouksissa
« Vastaus #10 : 21.06.14 - klo:19:25 »
"Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä,
 apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus,

 jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa;
 ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä."
(Ef. 2: 19-22)

Uusi temppeli on siis uskovista koostuva Kristuksen seurakunta.




Poissa Paulus

  • Viestejä: 5107
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Musiikin merkitys srk:n kokouksissa
« Vastaus #11 : 21.06.14 - klo:19:52 »
"Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?" (1. Kor. 3:16)
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Soltero

  • Viestejä: 1522
Vs: Musiikin merkitys srk:n kokouksissa
« Vastaus #12 : 21.06.14 - klo:19:55 »
Olen oppinut hiukan tajuamaan ns. ylistyslaulujen ideaa tämänkin seurakunnan kokoontumisissa.
Niissähän ei ole tarkoituskaan, että "yleisö" vain istuu ja kuuntelee, kun laulajat ja soittajat esittävät musiikkia.
Ylistyslauluissa kukin nimenomaan ylistää Herraa sydämessään ja sydämestään,
ja siksi ylistykseen voivat kaikki osallistua.

Olen seurannut, että suuri, joskus suurin, osa seurakuntalaisista tosiaan ylistää edessä olevan mukana Jumalaa.
Täällä on myös tapana heijastaa laulujen sanat kaikkien näkyville, joka on hyvin tärkeä asia.

Minulla ongelma on vain se, että koska olen täysin laulutaidoton, ainoa mahdollisuuteni on osallistua ylistykseen vain äänettömästi.
Koska en myöskään jähmeänä suomalaisena milloinkaan ns. tempaudu fyysisesti mukaan minkään rytmin tms. mukaan, istun tai seison liikkumatta.
Olen siis mukana vain sydämessäni.

Viime kokouksessa vieressäni oli nuori neekeriperhe pikkupoikansa kanssa.
Seurasin syrjäsilmällä heidän liikehdintäänsä ja muutakin osallistumistaan.
Rotunsa mukaisesti he silminnähden tempautuivat mukaan kappaleisiin, ja mies ylisti pitkän aikaa myös kielillä.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5107
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Musiikin merkitys srk:n kokouksissa
« Vastaus #13 : 25.03.18 - klo:21:53 »
Samalla kun seurakunnissa lisätään kaikenlaisen musiikin osuutta, niin toisaalla kuuluu ääniä siitä, että musiikkia on liikaa. Yllättävää tässä on, että asialla ovat musiikin ammattilaiset:

http://www.muusikkojenliitto.fi/muusikko/muusikko_2006/Muusikko3-06_3.pdf

Koska ylläoleva linkki ei enää avaudu, niin siirrän arkistossani olevan tekstin tähän:

LIIKA ON LIIKAA

Musiikkia on liikaa. Sitä on kaikkialla koko ajan, halusimme sitä tai emme. Kauppakeskukset,
hotellit, viestimet, Internet – kaikki ne tuuppaavat korvillemme musiikkia,
ikään kuin varmuuden vuoksi.

Myös musiikkiperäistä äänenpainetta on liikaa. Musiikkia soitetaan useimmiten liian
kovaa. Volyymi liittyy tavallisesti huomion herättämiseen tai vaikuttavuuteen. Pohjalla
on jonkinlainen alkukantainen vaisto siitä, että kovempaa on parempi, jotenkin
enemmän elossa.

Musiikki taipuu ja alistuu kaikkiin kuviteltavissa oleviin käyttötapoihin ja mieltymyksiin.
Sitä voi käyttää melkein mihin tahansa. Sillä voi viestiä ja viehättää, innostaa
ja villitä, pelotella ja ärsyttää.

Vaikka musiikittomilla ravintoloilla tuntuisi olevan entistä enemmän kysyntää, valtaosa
meistä ei kuitenkaan jaksa erityisemmin ponnistella voidakseen valita ääniympäristönsä
tai altistustasonsa. Siksi yhä paheneva musiikin tuputtamisen kulttuuri on
mahdollinen. Kun yleisö ei valita, sietäminen tulkitaan kysynnäksi.

Ipodit ja MP3-soittimet, nuo tuhansien laulujen laitteet mahdollistavat käsityskyvyn
ylittävän musiikkivaraston mukana pitämisen ja käyttämisen koska ja missä tahansa.
Kukaan ei edes muista niin montaa kappaletta nimeltä, ainakaan hyviä kappaleita.

Kuunneltavaksi päätyvä musiikki valikoituukin yhä useammin valikkoja selaamalla,
eli itse asiassa hylkäämällä. Ei tätä, ei tätäkään, no tätä nyt ei ainakaan, no ehkä tämä,
tai ei sittenkään, tätä voisi ehkä kuunnella kertosäkeen verran... Yhä enemmän musiikkia
pitää hylätä, että löytyy se, mitä voisi vähän aikaa ... sietää. Eikö tässä ole jotain
oireellista? Kyse ei voi olla pelkästään nykyihmisen kiireestä ja lyhenneestä pinnasta.

Se että muusikkojen työtilaisuudet eivät ole lisääntyneet, vaikka soivan musiikin
käyttö kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa yhteyksissä on massiivisesti lisääntynyt,
tarkoittaa viimeistään nyt sitä, että äänitteet ovat syrjäyttäneet elävän esityksen
kaikkialla, missä elävä esitys ei jostain syystä ole ehdottoman välttämätön. Noita syitä
tuntuu löytyvän entistä vähemmän.

90-luvun loppupuoliskolla musiikkitaiteilijat visioivat netin mahdollisuuksia, kuinka
päästäisiin suoraan kontaktiin yleisön kanssa ilman turhia välikäsiä. Ainakin toistaiseksi
näyttää kuitenkin siltä, että arvoketjut ovat netti- ja mobiilimusiikissa pikemminkin
pitenemässä. Kakun jakajia on tarjolla lisää, ja musiikin yksikköhinta on pohjalukemissa,
eikä vähiten laittoman nettitarjonnan ansiosta. Ostajia ei kuitenkaan ole
tulossa lisää, vaan uustarjonta syrjäyttää ensisijaisesti olemassaolevaa tarjontaa.

Ei siis ole ihme, että taiteilijoiden siivu teollisuuden kokonaispotista on entisestään
ohenemassa, jopa niin, että siivusta alkaa näkyä läpi. Tällaista läpinäkyvyyttä muusikot
eivät kuitenkaan erityisemmin kaipaa.

Radiokanavat käyttävät yhä enemmän musiikkia, vaikka samalla valittavat Gramexkorvausten
korkeaa tasoa. Miten “liian kalliin” hyödykkeen käyttöä kannattaisi liiketoiminnassa
koko ajan lisätä? Terveillä markkinoilla alettaisiin käyttää jotain muuta
hyödykettä, ehkä suorastaan ryhdyttäisiin tuottamaan omaa ohjelmasisältöä. Kun
musiikki on niin halpaa, juuri mitään muuta – esimerkiksi omatuotantoisia musiikkiohjelmia
– ei kuitenkaan kannata tuottaa.

Musiikkia on liikaa ja se on liian halpaa. Kumpi on muna ja kumpi kana?


« Viimeksi muokattu: 26.03.18 - klo:10:02 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa ElCaro

  • Viestejä: 122
Vs: Musiikin merkitys srk:n kokouksissa
« Vastaus #14 : 01.07.18 - klo:08:25 »
Musiikin runsasta osuutta seurakunnissa selitetään sillä, että sitä käytettiin paljon Vanhan Liiton temppelijumalanpalveluksessa. Sitten tuli uusi liitto ja uusi temppeli, joka on ihmissydän. Jerusalemin temppelikin hävitettiin, mikä saattaa liittyä kuvaannollisesti tähän.

"Älkää juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä, puhuen keskenänne psalmeilla js hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle…" (Ef. 5:18, 19).

Miten tuota UT:n ohjetta sitten tulisi soveltaa? Saa tehdä hengellisiä lauluja mutta esitys tapahtuu "keskenään puhuen" ?
Voisikohan olla niin että "veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle" tarkoittaa sitä että laulaminen ei ole "esittämistä" vaan että sekin tehdään Jumalalle kuten rukous tai puhe? Formaatti vain on erilainen.