Kirjoittaja Aihe: Valittuja paloja Raamatusta  (Luettu 1084 kertaa)

Poissa Tarck Aili J.A.

  • Viestejä: 146
Valittuja paloja Raamatusta
« : 23.05.14 - klo:01:34 »
"Raamatunlauseketju", olkaatte hyvät!

Job 33:13-14   
Miksi olet riidellyt häntä vastaan,
jos hän ei vastaa kaikkiin ihmisen sanoihin?
Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella,
sitä vain ei huomata.


Arvelisin, että Jumala enimmäkseen puhuukin aika hiljaisella tavalla.


Poissa Tarck Aili J.A.

  • Viestejä: 146
Vs: Valittuja paloja Raamatusta
« Vastaus #1 : 23.05.14 - klo:01:51 »
Jesaja 44:2
Näin sanoo Herra, sinun Luojasi,
joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta,
joka sinua auttaa:
Älä pelkää, minun palvelijani Jaakob,
sinä Jesurun, jonka minä olen valinnut.


Jeremia 1:4-5
Minulle tuli tämä Herran sana:
"Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa,
minä sinut tunsin,

ja ennenkuin sinä äidistä synnyit,
minä sinut pyhitin,
minä asetin sinut kansojen profeetaksi."

tikli

  • Vieras
Vs: Valittuja paloja Raamatusta
« Vastaus #2 : 23.05.14 - klo:06:39 »
Jesaja 49
15. Unhottaako vaimo rintalapsensa,
niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa?
Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua
unhota.

16. Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt,
sinun muurisi ovat aina minun edessäni.


Hebr. 13
13:5 .....tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä hän itse
on sanonut: "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä";
13:6 niin että me turvallisin mielin sanomme: "Herra
on minun auttajani, en minä pelkää
; mitä voi ihminen
minulle tehdä?"

1 Tim. 6
6. Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä
tyytyväisyyden kanssa.

7. Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet,
emme myös voi täältä mitään viedä;
8. mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin
tyytykäämme niihin.

tikli

  • Vieras
Vs: Valittuja paloja Raamatusta
« Vastaus #3 : 29.05.14 - klo:08:23 »
Hebrealaiskirje:
4:1 Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa
vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä
jääneen taipaleelle.

1 Tess. 5
 11 Rohkaiskaa ja vahvistakaa siis toinen toistanne, ja niinhän te teettekin.
« Viimeksi muokattu: 29.05.14 - klo:08:27 kirjoittanut tikli »

Poissa NanoK

  • Viestejä: 201
Vs: Valittuja paloja Raamatusta
« Vastaus #4 : 27.03.17 - klo:14:03 »
Valitusvirret 3: 22 Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen laupeutensa ei lopu koskaan. 23 Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa.

22 Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:23 se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa. (vanhempi käännös)

Kaikki on lahjaa ja lainaa tässä elämässä, kaikki saatua. Jopa elämän henkäys. Kaikesta joutuu luopumaan lopulta.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5336
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Valittuja paloja Raamatusta
« Vastaus #5 : 27.03.17 - klo:14:56 »
Kaikki on lahjaa ja lainaa tässä elämässä, kaikki saatua. Jopa elämän henkäys. Kaikesta joutuu luopumaan lopulta.

Tämän kun alati muistaisi. Ihminen on kummallinen otus. Toisaalta elää niin kuin elämä olisi loputonta. Itse kullekin annetaan kuitenkin muistutuksia siitä, että olo täällä on väliaikaista ja joku meidänkin jäljet lopulta siivoaa. Tätä olen nyt joutunut ajattelemaan, kun läheisen jälkiä siivoilen. Siinä on se opetus, että turhaa keräilemistä olisi hyvä välttää, jos vain järki vähänkin pelaa.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Valittuja paloja Raamatusta
« Vastaus #6 : 27.03.17 - klo:23:42 »

Tämän kun alati muistaisi. Ihminen on kummallinen otus. Toisaalta elää niin kuin elämä olisi loputonta. Itse kullekin annetaan kuitenkin muistutuksia siitä, että olo täällä on väliaikaista ja joku meidänkin jäljet lopulta siivoaa. Tätä olen nyt joutunut ajattelemaan, kun läheisen jälkiä siivoilen. Siinä on se opetus, että turhaa keräilemistä olisi hyvä välttää, jos vain järki vähänkin pelaa.

Tuosta nousi mieleeni eräs tunnustusta saanut sisar, joka oli innokas todistaja ja jakoi traktaatteja ja lehtiä ihmisille luettavaksi. Ahkerasti kävi kokouksissa ja kuukausittain otti mukaansa uutta materiaalia uskosta osattomille jaettavaksi. Hän oli palava, innokas ja seurakunnassa tunnustettu Jumalan valtakunnan työntekijä.

Sitten hän yllättäen kuoli. Hän oli asunut omakotitalossa ja hautajaisten jälkeen omaiset alkoivat taloa siivoamaan (ehkä myymistä ajatellen, en muista). Silloin talon vintilta löytyi suuri määrä niitä traktaatteja ja lehtiä. Ei hän ollut jakanut niitä eteenpäin, mutta eläessään oli hankkinut esimerkillisen ahkeran todistajan ja Jumalan valtakunnan työntekijän maineen.

Kuinkas se Lauri Pohjanpään Harakka-runo nyt menikään? Lupasi keväällä rakentaa metsän komeimman kartanon, jota jokaisen kelpasi ihailla. Vaan miten kävi:

Mut ennenkuin harakka huomaskaan,
jo putos syksyn lehti,
ja kesken hurskaita aikeitaan
se itse kuolla ehti.

Älä hymyile! Tarina totta on!
Pian ohi on päivät kesän.
Moni aikoi ja aikoi kartanon –
sai valmiiksi harakanpesän