Puimatanner > Laki ja evankeliumi

Valtava ahdistus kalvinismista

(1/63) > >>

Etsivä:
Olen hiljattain uskon asioista kiinnostunut nuori ihminen. Viime yönä rukoillessani mieleeni tuli selviä ajatuksia siitä, etten saa syntejäni anteeksi ja minun on turha rukoilla ja roikkua Jeesuksessa. Tuntui siltä, ettei minua ole alkujaan kirjattu "elämän kirjaan" ja minulla ei ole mitään mahdollisuuksia pelastumiseen. Ahdistuin välittömästi. Mietin ensin, ovatko ajatukseni peräisin pahasta, jonka yrityksenä on erottaa minut uskosta. Tänään olen kuitenkin tutustunut kalvinismiin, jonka mukaan osa ihmisistä ovat todellakin valittuja. Näkemyksen mukaan valinnan ulkopuolelle jäävät henkilöt eivät saa osakseen pelastusta, uskoivat tai eivät. Olen ollut ahdistunut viime aikoina ja tämä "löydös" on järkyttävä. Mietin, että ateisteilla on varmaankin helpompaa tältä osin: kuolema on heidän silmissään tasavertainen. Onko kukaan kohdannut vastaavaa ahdistusta tai miettinyt kalvinismiin liittyviä asioita?

Adina:
Alla olevat Sananpaikat todistavat että valinta on jokaisen oma. 

Room. 3:22
   
se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.

1. Kor. 1:21
   
Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat

Paulus:

--- Lainaus käyttäjältä: Etsivä - 18.11.15 - klo:21:10 ---Olen hiljattain uskon asioista kiinnostunut nuori ihminen. Viime yönä rukoillessani mieleeni tuli selviä ajatuksia siitä, etten saa syntejäni anteeksi ja minun on turha rukoilla ja roikkua Jeesuksessa.
--- Lainaus päättyy ---

Mikä on niin suuri synti, että sitä ei saa anteeksi? Syntikysymys hoidettiin jo 2000 v. sitten. Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. (2. Kor. 5:19)

Ja jae 20 jatkaa: Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

Anteeksiantamus ei siis perustu mihinkään, minkä me saisimme aikaan, ei rukoukseen, ei Raamatun lukemiseen, ei ylistykseen eikä mihinkään hengelliseen suoritukseen. Varmaan mielelläsi annat sovittaa itsesi, koska et itse voi tehdä asialle mitään. Heitä yli laidan kaikki kalvinismit ja muut ismit, jotka perustuvat johonkin omaan suoritukseen. Pelastusvarmuus on turvallisisissa käsissä. Jeesus on tullut syntisiä pelastamaan ja sen mitan täytämme mennen tullen.

Jopo:

--- Lainaus käyttäjältä: Etsivä - 18.11.15 - klo:21:10 ---..eivät saa osakseen pelastusta, uskoivat tai eivät..

--- Lainaus päättyy ---
Se, että olet kiinnostunut uskon asioista ja syntien anteeksiantamus nousee tärkeänä mieleen on hyvä merkki. Jumala kutsuu. Hän tahtoo pelastaa, armahtaa, antaa anteeksi Jeesuksen tähden. Ei nuo asiat surutonta vaivaa.

Uskoisin, että Raamatun äärellä monet joutuvat joskus pohtimaan Jumalan valinnasta kertovien kohtian äärellä, että mitenkähän minun laitani mahtaa olla. Minusta tuo kysymys valinnasta on yksi kaikkein vaikeimpia asioita Raamatussa. Siitä opetetaan niin monella eri tavalla kokonaisissa kirkkokunnissa. Jos löydät jostain (vaikka kirjastosta) Novumin, siellä on mielestäni esitelty asiaa monipuolisesti Roomalaiskirjeen loppuun liitetyssä selityksessä.

Tuon kysymyksen äärellä voi käydä helposti se, mistä Jeesus kiitti Jumalaa:"Isä kiitos, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväsiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Sillä Isä, niin sinä olet hyväksi nähnyt" (vapaa lainaus)

Mielestäni etsiminen kannattaisi alkaa ennemmin yksinkertaisemmista perusasioista.

Mm. Luther oli aikoinaan syvästi ahdistunut kysymyksen äärellä. Viisas vanhempi sielunhoitaja Staupits (mitenkähän se edes korjoitettaneen) kehoitti häntä katsomaan valintaa Jeesuksen ristiltä käsin. Siellä syntimme sovitettiin. Raamatun mukaan koko maailman synti. Kaikkien, sinunkin. Siihen on lupa turvata.

Muutamia Jeesuksen sanoja yo. lainaukseen liittyen:

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä"
"Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita"
"Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi"
"Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä"

Paulus laittoikin tuolla sellaista tekstiä, jota on hyvä pohtia!

Mice:
On juuri niin, että jo se ahdistus on merkki siitä, että Jumalalla on sormensa pelissä. Pahin tila on välinpitämättömyys. Usko on lahja ja valinta on aina Jumalan. Tosin Jumala on valinnut koko maailman antamalla Poikansa Jeesuksen syntiemme edestä. Raamattu on Jumalan sanaa ja se lohduttaa sinua hädässäsi.

"Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".
Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."

Eikä mikään muu luotu... ei edes kalvinismi tai muut ismit. Se on varma.


"Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi; minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä."

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu