Valtava ahdistus kalvinismista

[Taisto]

Yhdessä hotellihuoneessa oli tuo Kristityn vaellus. Luin sen silloin, olisiko pari vuotta sitten.
Joku kohta tökki, en muista mikä, mutta jäi sellainen mielikuva, että se oli lukemisen arvoinen kirja.

Kyllä se minunkin mielestäni lukemisen arvoinen on, vaikka jotkut asiat häiritsevätkin. Kirjassa kuvataan hienosti kristityn vaelluksen koetuksia.

[garibaldi]

Tuo teologia.fi -artikkeli oli hyvä. Tukee käsitystäni siitä, että reformoidusta ajattelusta luterilaisuuden ulkopuolella ei Suomessa ole kovinkaan hyvää ymmärrystä. Sensuurikin oli mainittu.

Suomessa on eräänlainen sensuuri vieläkin siinä mielessä, että suuret kustantajat ja kirjojen kääntäjät tuovat ne epäterveimmät vaikutteet suomen kielellä kärsittäväksemme. Toki on mahdollista julkaista kirjoja itsenäisesti, mutta jakelukanavien löytäminen on vaikeaa. Tosin nykyään kaikki on netissä.

[Natanael]

Mielelläni lukisin tai kuulisin kalvinistien opeista ja opetuksia.
Jos puhutaan vain TULIPeista tehdään samanlainen vääryys kuin jos sanotaan luterilaisuuden olevan vain vettä valellen vauvan päähän, rippikoulu ja ehtoollinen.

[Natanael]

Kuuntelin opetusta Raamattu puhuu -seurakunnasta.
Noin 25 min eteenpäin kuulee ihan jotain muuta kuin Tulip-oppia ja vaikkapa äänitteen pari viimeistä minuuttia on hyvin puhdasoppista luterilaisuutta.
Tulkkaus ei ole ihan täysin onnistunutta.

http://www.raamattupuhuu.fi/helsinki/wp-content/uploads/2017/07/HIBI2017-Toll-6a.mp3

Aiemmassa jaksossa puhutaan liittoteologian ja dispensationalismin eroista. Tuo linkattu puhe jatkaa osin sitä.
Puhuja tekee eroa liittoteologiaan jota ainakin helluntaiseurakunnissa opetetaan, kunnes kohta tiet menevät yhteen lopunaikakäsityksessä erotakseen taas tavallisessa ja progressiivisessa dispensationalisminsä kuitenkin niin, että helluntailaisuus tulee taas samoille linjoille, kun erotetaan kansojen tuomio ja palkkatuomioistuin.

Hämmentävää..En vain ole varma mikä: helluntaiteologia vai joku muu.
Huomaan putoavani aina jossain kohtaa kaikkien oppien ulkopuolelle (luterilaisuus, kalvinismi, arminiolaisuus)

[JPK]

JPK, valinta on armosta. Jumala ei näe valituissa mitään syytä pelastukseen, vaan he ovat yhtä kurjia syntisiä kuin kaikki muutkin. Jos päätelmät ovat tätä tasoa, niin köykäistä on.

Raamatussa Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä, ja tämä on syy ihmisen pelastukseen. Lähtökohta pelastukselle tulee siis Jumalan omasta rakkaudesta ihmistä kohtaan, kaikkia ihmisiä kohtaan. Pelastuksen armossa valitut ovat tulleet Jumalan edeltäkäsin määrätystä pelastuksesta osalliseksi, uskomalla Jeesukseen.

Raamatussa, kaikki ihmiset ovat syntiä tehneet, ja ilman Jumalan kirkkautta - ja KAIKKI ihmiset saavat Jumalan vanhurskauden uskossa Jeesukseen. Tässä ei ole erotusta (ns. ennalta määrättyjä pelastukseen/kadotukseen).

Jumalan armovalinta Jeesuksessa koskee kaikkia ihmisiä, ja siksi kalvinismi on väärä evankeliumi. Predestinaatio, eli pelastuksen ennalta määrääminen perustuu Herran Jeesuksen asettamiseen ainoaksi pelastajaksi - ja tämä pelastava armo Jeesuksessa koskee KAIKKIA ihmisiä.

Pelastuminen ei ole ihmisen tahdonvastainen valinta tai hänelle täysin vastenmielinen pakko, vaan ihmisen tahto vastaa Jumalan pelastavaan rakkauteen - kun Jumala herättää ihmisen omantunnon, sydämen ja tahdon etsikkoajassa/puoleensa-vetämisessä parannukseen, ja uskoon.

Pelastava valinta tapahtuu ihmisen sydämessä, Jumalan vaikutuksesta - jota on edeltänyt Jumalan asettama valinta, osoittaa Herra Jeesus ainoaksi pelastajaksi.

[garibaldi]

Ei kukaan kalvinisti usko, että ihminen pelastetaan vastoin tämän tahtoa vastenmielisellä pakolla.

Lue nyt oikeasti niitä kalvinistien argumentteja, että saisit edes käsityksen siitä, mitä kalvinismi on.

Aloita Lutherin Sidotusta ratkaisuvallasta.

[JPK]

MITÄ RAAMATTU PUHUU PELASTETTUJEN EDELTÄ MÄÄRÄÄMISESTÄ?

Room.8:29 "Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;"

Kreikassa "edeltämäärätä" on "pro'orizo" [προορίζω]. Sana merkitsee edeltä asetetun rajan asettamista.

UT puhuu pelastettujen edeltä määräämisestä:

(1) Room.8:29 - edeltä määrätty Jeesuksen kuvan kaltaisiksi
(2) Room.8:30 - edeltä määrätty loppuun saatetun pelastuksen osallisuuteen
(3) 1Kor.2:7 - edeltä määrätty Jumalan kirkkauden osallisuuteen - eli salatun Jumalan viisauden, eli Herran Jeesuksen tuntemiseen
(4) Efe.1:5 - edeltä määrätty Jumalan lapseuteen, Isän Jumalan yhteyteen Jeesuksen kautta
(5) Efe.1:11 - edeltä määrätty Herrassa Jeesuksessa osoitettuun perintöosaan - Jumalan aivoituksen mukaisesti, Hänen oman tahtonsa päättämän mukaan

Kalvinisti helposti ajattelee, että edeltä määrääminen tarkoittaa ihmisen tahdon ulkopuolella tehtyä Jumalan suvereenia päätöstä siitä, kuka pelastuu kuka ei. Missään Raamattu ei kuitenkaan tällaista opeta. Ihminen kykenee hylkäämään pelastuksen (1Tim.1:19; 1Tim.5:12; 1Piet.2:4), sekä vastaan ottamaan pelastuksen (1Tess.1:6; 1Tess.2:13). Täten raamatullinen oppi Jumalan tekemän pelastuksen edeltä määräävästä merkityksestä, ei sulje pois ihmisen vastuuta - joko ottaa vastaan pelastuksen sana, tai hyljätä se.

Mitä sitten edeltä määrääminen tarkoittaa? Mielestäni Apt.3:19-20 antaa siihen vastauksen:

Ap.t.3:19-20 "Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen."

Vaikka kohdassa on sana προκηρύσσω ("edeltä-julistettu") - viitaten VT:n profeettojen ilmoitukseen tulevasta Messias Jeesuksesta (Room.1:1-3), on teksti edeltä määräämiseen liittyvä. Jumalan edeltä määrätty pelastus on ilmoitettu VT:n profeetoissa, koskemaan Herraa Jeesusta, jossa yksin ja ainoastaan on pelastus. Herra Jeesus on siis Jumalan edeltä määräämisen kohde, ei edeltä erotelluksi tulleet ihmiset (toinen pelastukseen/toinen kadotukseen).

Myös Ef.1:4-5 osoittaa, että valinta - ennen maailman perustamista - on tapahtunut Isän ja Pojan välillä, ei Jumalan ja pelastuvien/kadotuksen edeltä määrättyjen välillä. Täten edeltäpäin määrääminen on Herran Jeesuksen aseman asettamista, ainoana pelastajana, ja tienä Jumalan lapseuteen. Tätä tukee samoin Ef.1:11 jossa pelastetut, uskoessaan Jeesukseen - saavat perintöosan Hänessä, eli Jeesuksessa. Valinnan kohde ennalta määräämisessä on Jeesus, ei edeltä käsin - vastoin tahtoaan - eroteltavat ihmiset.

Ap.t.4:27-28 osoittaa, että Jeesuksen kuolema ristillä oli jo edeltämäärättyä, Jumalan oman suvereenin päätöksen kautta. Tämäkin osoittaa, että edeltä määrääminen ei kohdistu ihmisten edeltä jakamiseen eri ryhmiin, vaan Jumalan rakkauden suvereeniin päätökseen Isän ja Pojan välillä, jossa Jeesus antaa henkensä vapaaehtoisesti - Isän tahdon tehden, kuolemaan ristillä maailman synnin tähden.

Pelastettujen valinta on siis siinä että Herra Jeesus on Jumalan oman päätöksen nojalla ainoa pelastus, ainoa välimies ihmisen ja Jumalan välillä. Kaikki muu edeltä määrätty osa pelastetuille, perustuu yksin tähän Jumalan valintaan, joka Efe.1 mukaan tapahtui ennen maailman perustamista.

Room.8:29 liittää edeltä määräämiseen, edeltä tuntemiseen. Jumala tuntee jokaisen ihmisen luomistyönsä pohjalta, sillä Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Herra Jeesus on Jumalan kuva, ennen maailman luomista (Kol.1:15). Täten Jumalan pelastava rakkaus kohtaa kaikkia ihmisiä, koska kaikki ihmiset ovat Jumalan kuvassa luotuja. Edeltä määrääminen on tässä nyt pelastuksen asettamista yksin Herraan Jeesukseen.

Kun näin yhdistämme Jumalan Sanan kohtia, menee opetus kokonaisvaltaisesti kohdalleen. Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä Pojassaan Jeesuksessa, ja pelastus on avoin kaikille ihmisille. Valinta on tapahtunut Jumalassa itsessään - vain Herra Jeesus on tie Jumalan lapseuteen. Ihmisen sydän kohtaa tämän valinnan, Jumalan Sanassa ja Pyhän Hengen työn alla, ja ihmisellä on siinä tilanteessa mahdollisuus valita, tai hyljätä.

Edellä jo osoitin Raamatusta, että ihminen voi hyljätä pelastuksen sanan.

[JPK]

John Calvin opettaa seuraavaa

5. The predestination by which God adopts some to the hope of life, and adjudges others to eternal death, no man who would be thought pious ventures simply to deny; but it is greatly caviled at, especially by those who make prescience its cause. We, indeed, ascribe both prescience and predestination to God; but we say, that it is absurd to make the latter subordinate to the former (see chap. 22 sec. 1). When we attribute prescience to God, we mean that all things always were, and ever continue, under his eye; that to his knowledge there is no past or future, but all things are present, and indeed so present, that it is not merely the idea of them that is before him (as those objects are which we retain in our memory), but that he truly sees and contemplates them as actually under his immediate inspection. This prescience extends to the whole circuit of the world, and to all creatures. By predestination we mean the eternal decree of God, by which he determined with himself whatever he wished to happen with regard to every man. All are not created on equal terms, but some are preordained to eternal life, others to eternal damnation; and, accordingly, as each has been created for one or other of these ends, we say that he has been predestinated to life or to death.

Calvin, J. (1997). Institutes of the Christian religion. Translation of: Institutio Christianae religionis.; Reprint, with new introd. Originally published: Edinburgh : Calvin Translation Society, 1845-1846. (III, xxi, 5).

Calvinin opetus on ehdotonta edeltämääräämisoppia, jossa ihmiset erotellaan ennen luomista - pelastukseen ja kadotukseen meneviin. Kalvinistinen oppi on siis kieroutunut tulkinta predestinaatiosta, eli ennalta määräämisestä. Tämän seurauksena ihminen saa väärän kuvan Jumalasta, sekä Jumalan tarkoitusperästä luoda ihminen omaksi kuvakseen. John Calvinin mukaan "jumala" luo jo alussa, hyviä ja pahoja ihmisiä, jotka erotellaan ennaltamääräämisopissa pelastettuihin ja tuomittuihin.

Raamattu kumoaa tämän eksyttävän opin. Jumala luo ihmisen omaksi kuvakseen, siunaten ihmistä. Ihminen ei ole "jaettu" hyviin/pahoihin luomisessa, vaan Aadam ja Eeva ovat Jumalan siunaamia, Jumalan täydellisessä luomistyössä.

1Moos.1:27 Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. 1Moos.1:28 Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet".

Syntiinlankeemus ei ole Jumalan määräämää. Jumala ei "suunnittele" ihmisen lankeamista, vaan syntiinlankeemus on ihmiseen kohdistuvan viettelyksen, käärmeen (saatana) ja tottelemattomuuden tapahtuminen. Ihmisellä oli kyky valita, sillä muuten Jumalan antama käsky: "älä syö siitä puusta" olisi perusteeton, ja kuin pelkkää "teatteria".

Kalvinistinen oppi kuvaa Jumalan mielipuolisena tyrannina, joka tuomitsee ihmisen kadotukseen, ilman että hän olisi tehnyt mitään syntiä siihen liittyen. Sama kuin sanoisimme, että poliisi tulee kotiisi ja vangitsee sinut. Kysyt: "mistä syystä?" He vastaavat: "Koska toinen jo edeltä määräsi sinut vangituksi". Tällainen tuomioperiaate on mieletön, ja raamatullisessa opissa myös perusteeton. Jumala tuomitsee ihmisen tekojensa mukaan, eikä edeltä määrää ihmistä kadotukseen tai pelastukseen, vastoin tahtoansa. Tuomio synnin teon tähden tulee vasta syntiinlankeemuksessa, ei sitä ennen.

Raamattu opettaa että isä ei kanna poikansa syntivelkaa, eikä poika isänsä syntivelkaa, vaan jokainen ihminen on itse vastuussa teoistaan Jumalan edessä. Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kääntyä Jumalan puoleen, ilman että hänen vanhempiensa synnit olisivat tuominneet jo hänet peruttamattomasti kadotukseen. Jumala kutsuu jokaista ihmistä, omakohtaisesti rakkaudessaan - pelastaakseen ihmisen yhteyteensä, Pojassaan Jeesuksessa.

Kalvinistinen oppi kaatuu tässä. Jos Jumala ei edeltä määrää ketään kadotukseen, ei Hän edeltä määrää ketään pelastukseenkaan. Ilman toista ei ole toista. Kalvinismi antaa väärän kuvan Jumalasta - ja Jumalan luomistyöstä, ja samoin antaa väärän kuvan Jumalan vanhurskaasta oikeudenmukaisuudesta, sekä tuomioperiaatteesta.

Jumala ei tuomitse ihmistä, ennen syntiinlankeemusta.

Hes.18:23 Olisiko minulle mieleen jumalattoman kuolema, sanoo Herra, Herra; eikö se, että hän kääntyy pois teiltänsä ja elää?

Jumalan mieleen ei ole edeltä määrätä ketään kadotukseen, vaan kutsua kaikkia ihmisiä pelastukseen. Pelastuskutsu, kutsuu ihmisen sydäntä ja omaatuntoa - Jumalan armosta käsin - parannukseen, eli synnin hylkäämiseen ja yksin uskossa Herraan Jeesukseen pelastuksen asettamiseen. Valinta tapahtuu ihmisen sydämessä.

Kalvinisteille on mieleen, että Jumala ennalta määräisi ihmisiä kadotukseen, ilman heidän omaa tahtoaan - niin että ihmisellä ei ole mitään mahdollisuutta itsessään päättää pelastuksesta. Tämä vääristää koko jumalakuvan, jota Raamattu opettaa Jumalasta kaikkia ihmisiä rakastavana, ja kaikkia pelastukseen kutsuvana.

Olennaisinta on nyt julistaa Herran Jeesuksen evankeliumia, jossa Jumala on sovittanut koko maailman synnin - ja jossa jokaisella ihmisellä on mahdollisuus pelastua. Kysymyksessä ei ole "lottoarvonta" (kuka on ennalta valittu, kuka ei), vaan kaikille ihmisille osoitettu rakkaudellinen kutsu, jossa Jumala vetää ihmistä luokseen - kutsuen häntä pelastukseen.

Kalvinismi on harhaoppi ja ihmismielen kiero väännös, joka pahalla tavalla vääristää Raamatun selkeän ilmoituksen.

[JPK]

Ei kukaan kalvinisti usko, että ihminen pelastetaan vastoin tämän tahtoa vastenmielisellä pakolla.

John Calvin opetti "kaksinkertaista-predestinaatiota", ja tämä johtaa ihmisen tahdon ulkopuolella olevaan pelastussäätämykseen. Tällöin pelastus tapahtuu vastoin ihmisen omaa tahto, ehdottomassa ennalta määräämisessä. Lue edellinen kommenttini, siinä on lainaus Calvinin teoksesta.

Lue nyt oikeasti niitä kalvinistien argumentteja, että saisit edes käsityksen siitä, mitä kalvinismi on.

Aloita Lutherin Sidotusta ratkaisuvallasta.

Raamattu opettaa:

2Tim.3:14 Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut, 2Tim.3:15 ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. 2Tim.3:16 Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, 2Tim.3:17 että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.

Pyhät kirjoitukset, eli Jumalan sana - Raamattu - on tie Jumalan viisauteen, niin että ihminen löytää pelastuksen uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Tämä siksi, koska Raamattu on Jumalan Hengen vaikutuksesta syntynyttä.

Teologinen kirjallisuus on ihmisen omaa selitystä, eikä se ole auktoriteetiltaan koskaan Jumalan Sanan vertaista. Siksi ensin tulee lähteä Jumalan Sanasta, eli Raamatusta - eikä teologisfilosofisista selityksistä, jotka usein johtavat ihmisen harhaan, ja vääristävät raamatullisen uskon, ihmisen omien ajatusten kuvaelmaksi.

[garibaldi]

No jos tavoitteenasi on argumentoida kalvinismia vastaan, niin olisi edes hyvä tietää, että mistä on kyse. Se tapa, millä käsittelet kalvinismia osoittaa lähinnä köykäisen popularisoidun kalvinismin kritiikin omaksumista. Käytännössä tartut joihinkin kalvinismin oppeihin täysin vailla ymmärrystä siitä kontekstista, josta ne nousevat.

En pidä Petri Paavolaa minään kalvinismin asiantuntijana. Kaikki kalvinismin opit ovat tietyssä kontekstissa ja suhteessa toisiinsa. Eikä kalvinismi edes alkanut Calvinista, vaan Raamatusta.

Room 3

9. Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla,
10. niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
11. ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
12. kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.


Eikö ole suurta armoa, että Jumala antaa kapinalliselle syntiselle uudestisyntymisen lahjan ja uuden tahdon, joka haluaa suuntautua kohti Jumalaa? Täysin ilman tämän omaa osuutta ja ansiota.

[JPK]

No jos tavoitteenasi on argumentoida kalvinismia vastaan, niin olisi edes hyvä tietää, että mistä on kyse. Se tapa, millä käsittelet kalvinismia osoittaa lähinnä köykäisen popularisoidun kalvinismin kritiikin omaksumista. Käytännössä tartut joihinkin kalvinismin oppeihin täysin vailla ymmärrystä siitä kontekstista, josta ne nousevat.

En pidä Petri Paavolaa minään kalvinismin asiantuntijana. Kaikki kalvinismin opit ovat tietyssä kontekstissa ja suhteessa toisiinsa.

Koska on tärkeää koetella kalvinistinen oppi Jumalan Sanalla, siksi tulee ensin lähteä John Calvinin opetuksen arvioimisesta. Edellä oleva lainaus englanninkielellä kertoo, mitä Calvin opetti.

Edellä olevassa kommentissa arvioin tämän Calvinin opetuksen Raamatulla, ja Raamattu asettui sitä vastaan. Jumala ei ole tuominnut ihmistä ennen syntiinlankeemusta, eikä siten ole myöskään valinnut ketään muiden ihmisten joukosta pelastukseen. Pelastuksen lupaus tulee syntiinlankeemuksen jälkeen (vaimon siemen - Herra Jeesus joka murskaa käärmeen pään), ja se koskee kaikkia ihmisiä. Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä, ja kutsuu kaikkia pelastukseen.

Eikä kalvinismi edes alkanut Calvinista, vaan Raamatusta

Olet tässä väärässä. Kalvinismi on vastoin Raamattua. Edellä jo perustelin, että John Calvinin ymmärrys predestinaatiosta on vastoin Raamattua.

[JPK]

No jos tavoitteenasi on argumentoida kalvinismia vastaan, niin olisi edes hyvä tietää, että mistä on kyse. Se tapa, millä käsittelet kalvinismia osoittaa lähinnä köykäisen popularisoidun kalvinismin kritiikin omaksumista. Käytännössä tartut joihinkin kalvinismin oppeihin täysin vailla ymmärrystä siitä kontekstista, josta ne nousevat.

En pidä Petri Paavolaa minään kalvinismin asiantuntijana. Kaikki kalvinismin opit ovat tietyssä kontekstissa ja suhteessa toisiinsa. Eikä kalvinismi edes alkanut Calvinista, vaan Raamatusta.

Room 3

9. Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla,
10. niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
11. ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
12. kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.


Eikö ole suurta armoa, että Jumala antaa kapinalliselle syntiselle uudestisyntymisen lahjan ja uuden tahdon, joka haluaa suuntautua kohti Jumalaa? Täysin ilman tämän omaa osuutta ja ansiota.

Lainaat täysin kontekstista ulos revittyjä Raamatun jakeita. Se että ihminen on kuollut synteihinsä, eikä kukaan etsi Jumalaa - ei merkitse sitä etteikö Jumala etsisi kaikkia ihmisiä.

Jumalan kutsu ja rakkaus kohtaa kaikkia, kun Jumala kutsuu ihmistä pelastukseen.

Aadam ja Eeva pakenivat Jumalaa - mutta Jumala kutsui Aadamia. Jumala samoin etsii kaikkia ihmisiä, ja kutsuu kaikkia. Mitään edeltä määrämistä ei ole - muuta kuin siinä, että Herra Jeesus yksin on pelastus, kaikille ihmisille.

[garibaldi]

Kyllä ihmisen syntiinlangenut tila liittyy olennaisesti siihen, että miten Jumala pelastaa syntisen ihmisen. Tarvitseeko ihminen vain hieman apua vai onko hän kuollut synteihin ja rikkomuksiin.

Room 8

5. Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.
6. Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha;
7. sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.
8. Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.

Jos nyt lähdetään ihan Raamatusta eikä teologisfilosofisista päätelmistä, niin mitä ihmisen kääntymykseen tulee

"ihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan".

Tällainen ihminen tarvitsee uuden mielen ja tahdon. Kääntyminen pois synneistä kohti Jumalaa olisi juuri Jumalan lain alle alistumista.

Ihmisellä on joko lihan mieli tai sitten Hengen mieli. Näin pelastuksen on pakko tapahtua "vastoin ihmisen tahtoa", koska ihmisen tahto on luonnostaan suuntautunut pois Jumalasta. Jumala antaa ihmiselle uudestisyntymisen lahjan ja uuden tahdon. Tämä on suuri ihme.

[JPK]

Kyllä ihmisen syntiinlangenut tila liittyy olennaisesti siihen, että miten Jumala pelastaa syntisen ihmisen. Tarvitseeko ihminen vain hieman apua vai onko hän kuollut synteihin ja rikkomuksiin.

Room 8

5. Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.
6. Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha;
7. sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.
8. Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.

Jos nyt lähdetään ihan Raamatusta eikä teologisfilosofisista päätelmistä, niin mitä ihmisen kääntymykseen tulee

"ihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan".

Tällainen ihminen tarvitsee uuden mielen ja tahdon. Kääntyminen pois synneistä kohti Jumalaa olisi juuri Jumalan lain alle alistumista.

Ihmisellä on joko lihan mieli tai sitten Hengen mieli. Näin pelastuksen on pakko tapahtua "vastoin ihmisen tahtoa", koska ihmisen tahto on luonnostaan suuntautunut pois Jumalasta. Jumala antaa ihmiselle uudestisyntymisen lahjan ja uuden tahdon. Tämä on suuri ihme.

Pelastus tapahtuu Jumalan armosta, jossa Pyhä Henki näyttää ihmiselle todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion. Tämä pelastus tapahtuu ihmisen sydämessä, kun Jumala kutsuu jokaista ihmistä pelastukseen, eli uskomaan Herraan Jeesukseen, niinkuin Raamattu opettaa. Pelastus tapahtuu ihmisen sydämessä ja tahdossa, Jumalan vaikutuksesta.

Joh.16:7 Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän. Joh.16:8 Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion:

Kalvinistinen "pelastus" olisi tapahtunut ennalta määräämisessä, täysin ihmisen tahdon ulkopuolella - ja tämän Raamattu selvästi kumoaa. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja siunasi ihmisen. Tuomio tuli vasta syntiinlankeemuksen jälkeen, ei sitä ennen. Lupaus pelastuksesta Jeesuksessa seuraa syntiinlankeemusta, ja se kuuluu kaikille ihmisille.

Raamattu ei siis opeta kalvinistista predestinaatio oppia, vaan Jumalan armon ja rakkauden kohtaamista kaikille ihmisille, joiden tahtoelämä on kuollut hengellisesti synnin tähden. Ihminen pakenee Jumalaa, ja vihaa Jumalaa - mutta Jumala rakastaessaan ihmistä kutsuu ihmistä, ja antaa ihmisen omalletunnolle, sydämelle ja tahdolle rakkaudenkutsun pelastukseen.

Ketään ei siis ole edeltä määrätty kadotukseen eikä pelastukseen, vaan kaikkia kutsutaan yhdenvertaisesti Jumalan armossa pelastukseen.

[garibaldi]

Mutta miten synteihinsä kuollut ihminen vastaa kutsuun? Kaikkia kutsutaan, mutta kukaan ei voi tulla. Ellei Isä vedä. Vedetty herätetään. Tässähän puhuu kalvinisti. Ei kalvinismin perustelu Raamatulla ole mitenkään vaikeaa. Näitä jakeita on kontekstissaan mahdotonta ymmärtää väärin.

Joh 6

35. Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.
36. Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko.
37. Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.
38. Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.
39. Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.
40. Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."
41. Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta";
42. ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: 'Minä olen tullut alas taivaasta'?"
43. Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää nurisko keskenänne.
44. Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.