Paulukselle: Tämä "uskossa olo" syntyi, kun lukiossa olo aikana luin rovasti Muroman hartauskirjoja. Kävin uskonnollisia keskusteluja uskonnon opettajani kanssa. Luulin, että Jumala kuulee ja auttaa, kun rukouksissa purkauduin hänelle kertoen vaikeuksistani mm. vanhempieni kanssa. Kaiken aikaa minulla oli kuitenkin tunne, että näissä uskonnon jutuissa ei kaikki ole ihan kohdallaan.
Edellistä lukiessa minulle tuli mieleen Paavo Ruotsalaisen jalkapatikka Nilsiästä Jyväskylään seppä Högmanin puheille. Jotain tuommoista Paavokin lienee sepälle puhunut, johon seppä sanoi: Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunteminen.
Evankeliumin ydin ei ole tiedollinen ongelma. Pelastava usko on lahja, jota kaikki eivät tahdo ottaa vastaan, ja siihen on monia syitä. Ihmisellä on sen suhteen vain kaksi mahdollisuutta, joko hylätä koko juttu tai sitten ottaa se vastaan. Jälkimmäinen vaihtoehto merkitsee uudestisyntymistä. Muutos merkitsee vallankumousta, jota ei voi toisen ymmärrykselle tyhjentävästi selittää, se pitää itse kokea.
Albert. Kun luen kirjoituksiasi, niin jostain syystä tulee aina mieleen tämä Paavo Ruotsalaisen ja seppä Högmanin tapaaminen. Sinulla on mielestäni sama ongelma kuin Paavolla. Käännät kaikki kivet ja kannot, päästäksesi erilaisten uskontojen ja uskomusten avulla
torjumaan kaikkein tärkeimmän. Sillä tiellä et Jumalan rauhaa milloinkaan saavuta.
Olemme kutakuinkin samanikäisiä "vaareja" ja meillä on parhaassakin tapauksessa elämää jäljellä vain muutama lyhyt vuosi, ja se aika tulisi osata käyttää oikein. Neuvoni on, että nöyrästi ja totisella sydämellä pyydät Jeesusta tulemaan sydämeesi. Rukous voi olla hyvinkin epämuodollinen, ja voit siinä tuoda epäuskosikin Hänelle. Sinulla ei ole uskoa, mutta pelastava uskokin annetaan lahjana, ei ihminen voi puristaa sitä itsestään.
"Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta -
se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi" (Ef. 2:8, 9).
"Kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan,
Hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä" (Joh. 1:12).
Evankeliumi on hyvin yksinkertainen. Mutta viisaille ei ole annettu eri tietä kuin tyhmille, kaikki ovat samassa asemassa. Nöyrtymistä se kuitenkin edellyttää ja sen voi kukin päättää itse sanomalla: "Minä tahdon".
Kokemukseni olen kertonut täällä (vastaus 19):
http://puimatanner.net/index.php?topic=576.msg30777#msg30777