Puimatanner > Yleinen keskustelu

Omatunto

(1/4) > >>

Paulus:
Kävin tutustumassa Vapaa-ajattelijoiden lehteen: http://vapaa-ajattelijat.fi/wp-content/uploads/2018/04/vapaa_ajattelija__080318f.pdf

Huomioni kiinnittyi Tellervo Koiviston kirjoitukseen, jossa hän tunnustaa olevansa pakana (toisin kuin edesmennyt miehensä Mauno). Lainaus artikkelista:


”Minusta voi sanoa, että olen pakana. En ole uskovainen, mutta
Mauno oli sitä omalla hiljaisella tavallaan.”
”Hän piti luonnollisena sitä, että on olemassa jokin voima, joka
on saattanut tämän kaiken alkuun ja joka vaikuttaa yhä. Minä
en osaa ajatella niin.”
Entä mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?
”Olen ajatellut, että kun elää omantuntonsa mukaan, siitä ei
tarvitse murehtia. Elämästä pitää nauttia ja yrittää samalla jättää
hyvä muisto itsestään.”

Telle kirjoittaa tuossa omastatunnosta. Mikä on omatunto, jos Jumalaa ei ole? Mistä se omatunto tulee, jos Jumalaa ei ole? Mistä voi ylipäätään tietää, mikä on oikein ja mikä väärin, jos kaikki on vain sokeaa sattumaa ja jos ei ole vastuussa kenellekään?

albert1:
Paulus: Telle kirjoittaa tuossa omastatunnosta. Mikä on omatunto, jos Jumalaa ei ole? Mistä se omatunto tulee, jos Jumalaa ei ole? Mistä voi ylipäätään tietää, mikä on oikein ja mikä väärin, jos kaikki on vain sokeaa sattumaa ja jos ei ole vastuussa kenellekään?


Voisitko ajatella, että on olemassa sellainen asia kuin lähimmäisiin liittyvä vastuuntunto ja välittäminen täysin ilman uskonnollista kuorrutusta?

Paulus:

--- Lainaus käyttäjältä: albert1 - 19.04.18 - klo:17:25 ---Paulus: Telle kirjoittaa tuossa omastatunnosta. Mikä on omatunto, jos Jumalaa ei ole? Mistä se omatunto tulee, jos Jumalaa ei ole? Mistä voi ylipäätään tietää, mikä on oikein ja mikä väärin, jos kaikki on vain sokeaa sattumaa ja jos ei ole vastuussa kenellekään?


Voisitko ajatella, että on olemassa sellainen asia kuin lähimmäisiin liittyvä vastuuntunto ja välittäminen täysin ilman uskonnollista kuorrutusta?
--- Lainaus päättyy ---

Entä muut "eläimet"? Miksi niiltä puuttuu lähimmäisiin liittyvä vastuuntunto? En tietenkään tarkoita poikasten hoivaamisviettiä. Omia koiria on ollut tilaisuus seurata. Meillä oli sekarotuinen oikein upea koira, joka oli hyvin ovela. Sen teki mieli naapurin koiran mehevää luuta ja se keksi keinon, millä saada se itselleen. Se juoksi naapurin pihaan niin, että sai naapurin koiran peräänsä. Sitten se juoksi talon ympäri ja kävi nappaamassa tämän luun ja toi sen meidän pihaan. Ihmisen tekemänä kyseessä olisi ollut anastus tai peräti ryöstö. Mutta ei koiran "omatunto" näyttänyt siitä yhtään kärsivän.

Paulus:

--- Lainaus käyttäjältä: albert1 - 19.04.18 - klo:17:25 ---Voisitko ajatella, että on olemassa sellainen asia kuin lähimmäisiin liittyvä vastuuntunto ja välittäminen täysin ilman uskonnollista kuorrutusta?
--- Lainaus päättyy ---

Eiköhän sen ihan järjelläkin voi käsittää, millainen yhteiskunta meillä olisi ilman "uskonnollista kuorrutusta"? Voi hyvin kuvitella, millaista elämä olisi, jos jokainen toimisi esim. ilman lainsäädäntöä, joka on pitkälle johdettu näistä ajattomista ohjeista:

albert1:
Paulus: " Mikä on omatunto, jos Jumalaa ei ole? Mistä se omatunto tulee, jos Jumalaa ei ole? Mistä voi ylipäätään tietää, mikä on oikein ja mikä väärin, jos kaikki on vain sokeaa sattumaa ja jos ei ole vastuussa kenellekään? "


Omatunto käsitteenä ei ole kristinuskon luoma. Se on kotoisin kreikkalaisten ja roomalaisten maailmasta eli oli tunnettu jo paljon ennen kristinuskon tuloa. Ei pidä unohtaa sitä, että Raamattu myöntää myös sen, että pakanoillakin - siis vääräuskoisilla - on omatunto (Room. 2:15).

Kristillinen käsitys on, että omatunto on jumalan ääni meidän sydämissämme. Freud käytti omastatunnosta nimeä "yliminä", jolla hän tarkoitti mielessämme vaikuttavaa sisäistä tuomaria. Hän oletti sen olevan vanhempien ääni meidän mielissämme, olimme sitten minkä ikäisiä tahansa.

Ylikireä omatunto saattaa johtaa ihmisen psyykkiseen sairastumiseen. Toisaalta ilman omantunnon säätelemiä yhteisiä arvoja ja pelisääntöjä ei yhteiskunta voisi toimia, ajautuisimme kaaokseen. Se on siis yhteiskunnallisesti ajatellen ihan välttämätön asia.

Omantunnon käyttöase ihmisen taltuttamiseksi on syyllisyyden tunne, josta uskonto ammentaa elinvoimansa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu