Puimatanner > Raamattupiiri

Joosuan kirja

(1/3) > >>

sandia:
Aloin lukea Joosuan kirjaa jokin päivä sitten. Herra ilmestyy Joosualle hyvin selvästi ja rohkaisevasti. Itsekin koin samanlaista ehkä rankimassa hengellisessä taistelussa mitä olen tähän asti kokenut. Kyse oli siitä että jäänkö sille paikalle, mihin Herra oli minut laittanut, vai pakenenko siitä. Jäin sille paikalle.
Eli tilanne oli siinä suhteessa sama kuin Joosuan. Herra oli antanut Joosualle selvän tehtävän. Ja Herra rohkaisi häntä hyvin selvästi.

Miten te ymmärrätte sen, että Joosua kävi selvää valloitussotaa ja tappoi paljon kansoja ja kuninkaita?

Minäkin tavallaan kävi omassa elämässäni valloitussotaa. Oli kyse siitä että luotanko Jumalan lupauksiin vai pakenenko siltä paikalta. Se oli rankkaa, mutta Herra antoi voiton. Ensin pitää olla selvästi sydän Jumalan edessä avoin eikä yrittää olla kahdella tiellä yhtä aikaa. Se ei koskaan toimi.

Jumalan todellisuus voi ikäänkuin leikata ihmiselämää ja Jumalan väliintulo tulee hyvin todelliseksi.
MInun taistelun seurauksena minä tein omassa elämässä parannusta epäuskosta ja maailmaan katsomisesta ja avioliittoni parantui ja sen tulevaisuus tuli mahdolliseksi.

Joosua Jumalan toimesta valloitti alueita Israelille sen lupauksen mukaan minkä Herra oli antanut jo sukupolvia aikaisemmin.

Kuitenkin ihmettelen sitä, että Herra salli niin paljon ihmisten kuolevan siinä prosessissa. Siis moni kansa täysin tuhoutui. Tai ehkä heimo. Jumalan toiminta tässä syntiinlangenneessa maailmassa on joskus hämmentävää. Kaikki kuitenkin on hänen hallinassaan. Niin uskon.

sandia:
Herra toistuvasti sanoin Joosualle: 'Ole rohkea ja luja, älä pelkää äläkä lannistu. Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi kaikilla teilläsi.'"

Harmittaa kun en merkannut kaikki niitä kohtia missä Herra sanallisesti rohkaisi Joosuaa.

Toinen jännä tapa oli se ilmestys minkä Hän antoi Joosualle luvussa 5:

Jerikon lähellä ollessaan Joosua näki eräänä päivänä edessään miehen, jolla oli paljastettu miekka kädessään. Joosua meni miehen luo ja kysyi häneltä: "Oletko meikäläisiä vai vihollisiamme?" 14 Mies vastasi: "En kumpaakaan. Olen Herran sotajoukon päällikkö ja olen juuri saapunut tänne." Silloin Joosua lankesi polvilleen, kumartui maahan saakka ja sanoi: "Herrani, mitä tahdot minun tekevän?" 15 Herran sotajoukon päällikkö sanoi Joosualle: "Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä." Ja Joosua teki niin.


Itse asiassa koin itsekin vastaavanlaisen jutun niinä tosi raskaina aikoina, jolloin en voinut muuta kuin rukouksessa pyytää että Herra armahtaisi ja pelastaisi minut siinä tilanteessa. Tää oli joskus 90 luvun alkupuolella. Se jotos kesti jotain puolitoista vuotta. Mutta Herra antoi ihmeellisiä voittoja enkä minä eikä avioliittoni tuhoutunnut, vaan molemmat tulivat mahdollisiksi.

Se mun vastaava juttu oli, että olin edellisenä iltana lukenut Efesolaiskirjeen ekaa ja tokaa lukua ja muistan tulleeni hyvin siunatuksi ja iloiseksi sen avautuessa. Ikäänkuin Herra vahvisti minua sen kautta tosi paljon. Menin sitten nukkumaan ja heräsin yöllä kuten usein muulloinkin. Nousin sängystä mennäkseni vessaan, mutta kun olin nousta, tajusin että näin kaksi korkeaa hyvin kirkasta olemusta. Niiden valo oli niinkuin elävää, eli läpeensä ne ikäänkuin olivat elossa joka kohdalta. Vaikea selittää.

Tyrmistyneenä tipahdin istumaan sängyn laidalle ja kurkkasin ulos pimeään metsään, että oliko ulkona jokin valolähde. Ei siellä mitään ollut. Koin itseni hyvin pieneksi enkä osannut muuta kuin painautua takaisin sänkyyn pelon sekaisen ihmettelyn myötä. Sitten koin, että mulle sanottiin hengessä: "tahdomme sinun tietävän, että olet rakastettu" Se kosketti minua paljon ja antoi ikäänkuin rauhan tai jotenkin aloin hahmottaa missä mennään. Ilmeisesti Jumala halusi todella hyvin selvästi vahvistaa minua.

Olin hiljaa sängyssä uskaltamatta katsahtaa oliko ne valot vieläkin niinkuin siellä. Ei ollut. Sitten päätin uskaltaa mennä sinne vessaan.

Natanael:
Joosuan aikana kanaanilaisten syntivelka oli tullut täyteen.

1. Moos. 15:16
Ja neljännessä polvessa sinun jälkeläisesi palaavat tänne takaisin; sillä amorilaisten syntivelka ei ole vielä täysi."


Ymmärrän, että Joosuan kirjan alkupuoli kuvaa pyhitystä.
Luvatusta maasta piti hävittää seitsemän kansaa.
Joosuan kirjan loppupuoli kertoo mm. maanjakamisesta ja omistamisesta. Noillakin on hengellinen ulottuvaisuus.

Sitten on vielä sekin näkökulma, että uskovat asettuvat eri puolille Jordania.
Lain edustajana Mooses jakoi itäpuoliset alueet.
Jumalan lupaus kohdistui alunperin länsipuolisiin alueisiin.
Länsipuolellakin oli monenlaista porukkaa.
Oma hengellinen sukukuntani taitaa olla minulta edelleen löytymättä.

Natanael:
Ottamatta mitään pois toisenlaisista tulkinnoista, tuo viidennen luvun kohta kuvaa sitä, että Jeesus tulee sydämeen asumaan.
Juuri tuota ennen kansa on ympärileikattu.

Vrt. Room.2
29 vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.

sandia:
Tosin Joosuallahan oli jo yhteys Jumalan kanssa. Itse oletan että Herra todella yksinkertaisesti vahvisti hänen uskoaan siinä vaativassa tehtävässä, kun hänellä ei ollut muuta kuin Herra ja Hänen sanansa mihin turvautua.

Tui mieleen tilanne missä enkeli meni ja vahvisti Jeesustakin.

Jumala ilmestyi myös mm. Jeremialle ja Hesekielille tosi selvästi.

Ikäänkuin vahvistaen sitä että hengellinen todellisuus todella on tärkein. IHminen on sille hyvin sokea itsessään.

Ja epäusko voi tulla päälle siltikin vaikka kuinka paljon on nähnyt Jumalan toimivat aikaisemmin omassa elämässä.
Koko VT on täynnä tätä dynamiikkaa

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu