Puimatanner > Yleinen keskustelu

Uskovana työpaikalla

(1/3) > >>

Patrik:
Mites te uskovat tulette toimeen työpaikalla, jossa ei ole muita uskovia? Eikös se aiheuta hirveää kitkaa? Itse en pysty työskentelemään ei uskovien kanssa, jos heistä huokuu hengettömyys tai semmonen henki, joka pilkkaa Jumalaa jollain tavalla. Ne myös hyökkää ennemmin tai myöhemmin uskovia kohtaan. Sen hengen voi jo aistia kaukaa, vaikka ei olisi puhunut sanaakaan toisen kanssa. Työhaastattelussakin sen voi jo aistia, että kannattaako hommaa edes ottaa vastaan, jos pomon kanssa ei olla samalla tasolla. Pitäisi olla uskova työnjohtaja, mutta eipä semmosia firmoja taida ollakaan, joten seurakuntaan töihin vaan.

Paulus:

--- Lainaus käyttäjältä: Patrik - 11.07.18 - klo:22:41 ---Mites te uskovat tulette toimeen työpaikalla, jossa ei ole muita uskovia? Eikös se aiheuta hirveää kitkaa?
--- Lainaus päättyy ---

On kokemusta työpaikoista, joissa ei ole uskovia. Ja myös työpaikasta, jossa on useita uskovia. Jälkimmäisessä olin esimiesasemassa. Se oli kuitenkin elämäni raskain vaihe monestakin eri syystä.

Tietysti oli vaikeaa olla semmoisessa työssä, jossa työn luonne oli selkeästi ei-kristillinen. Mutta työtä oli kuitenkin tehtävä, koska siitä palkkakin maksettiin. Mutta kummassakin minulla oli koko ajan sisimmässä tunne, että Jumalalla on jotain muuta suunnitelmissa elämääni varten, kuten sittemmin olikin.

En mielestäni kätkenyt kuitenkaan uskoani, vaikka en saarnannut enkä pyrkinyt ketään käännyttämään. Koetin vain elää arvojeni mukaisesti ja olla oma itseni. Jälkeenpäinkin ajatellen se oli viisasta.

Neuvoni on, että ole oma itsesi, epäaitous huomataan kyllä heti.

Pökkelö:
Komppaan Paulusta.
Oma itsensä esittämättä yhtään mitään. Epäaito hurskastelu ei ainakaan onnistu.

Kokemusta on: Lestadiolainen työnantaja, jossa heikäläisiä / ei uskovia.
Paras työpaikka missä olen ollut. Palkat maksettiin niin kuin piti. Yhteishenki hyvä.
Helluntalainen isäntä. Molempia työporukassa. Kireä sisäänlämpivä ilmapiiri. Palkanmaksussa tulkinta lievästi kotiinpäin.
Kirkkoon kuulumattoman isännän hommissa ainoana renkinä.
Rento ja reilu isäntä. Kitkatonta kaikin puolin.

Nyt ison seurakuntayhtymän hommissa maallisessa työssä edelleen.
Valtaosa kirkkoon / uskoon negatiivisesti suhtautuvia. Uskovat joutuvat pitämään vakkansa piilossa.
Mitään puhetta uskon asioista ei suvaita, koska ne ahdistavat ihmisiä.

Natanael:
Olen toiminut esimiesasemassa hieman yli kolmekymmentä vuotta useassa eri yrityksessä. En enää muista kaikkia alaisia nimeltä, lähemmäs sata kai heitä on ollut.
Alaisina on ollut ei-uskovia ja uskovia. Samoin kollegoina. Uskovia tietysti vähemmän. Hyvin lyhyen aikaa minulla oli uskova esimies.

En osaa jaotella alaisiani uskovaisuuden mukaan.
Jotkut ovat olleet ammatillisesti huipputyyppejä, joitakin en ottaisi koskaan enää töihin.
Tuo koskee kumpaakin ryhmää.
Myös johtoryhmän jäsenenä olen joskus joutunut selvittämään erilaisia ihmisten välisiä sotkuja. Jotkut niistä ovat olleet sellaisia, joissa työpisteen vaihtaminen on ollut välttämätöntä. Tuokin on koskenut sekä ei-uskovia että uskovia.

Paulus:

--- Lainaus käyttäjältä: Natanael - 13.07.18 - klo:22:51 ---Olen toiminut esimiesasemassa hieman yli kolmekymmentä vuotta useassa eri yrityksessä. En enää muista kaikkia alaisia nimeltä, lähemmäs sata kai heitä on ollut.
Alaisina on ollut ei-uskovia ja uskovia. Samoin kollegoina. Uskovia tietysti vähemmän. Hyvin lyhyen aikaa minulla oli uskova esimies.

En osaa jaotella alaisiani uskovaisuuden mukaan.
Jotkut ovat olleet ammatillisesti huipputyyppejä, joitakin en ottaisi koskaan enää töihin.
Tuo koskee kumpaakin ryhmää.
Myös johtoryhmän jäsenenä olen joskus joutunut selvittämään erilaisia ihmisten välisiä sotkuja. Jotkut niistä ovat olleet sellaisia, joissa työpisteen vaihtaminen on ollut välttämätöntä. Tuokin on koskenut sekä ei-uskovia että uskovia.
--- Lainaus päättyy ---

Harvinaisen paljon samoja kokemuksia. Olin esimiesasemassa kahdessa eri yrityksessä yhteenä 11 vuotta. Toisessa oli alaisia "pahimpaan" aikaan lähes sata. Alaisista viisi oli osastojensa työnjohtajia. Näiden vaiheiden jälkeen olin 31 vuotta yksityisyrittäjänä. Työelämää on tullut nähtyä siis useammalta kantilta.

Kokemusta on myös ihmisten välisten sotkujen selvittämisestä. Yksi uskisrouva heitti minua kerran kengällä…  Olimme olleet perheystäviä, mutta tuo episodi ei yhteyttä ainakaan parantanut. Näistä kokemuksista olisi aineistoa vaikka kirjaan.  ???

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu