Onko siis niin, että vasta erityisen jälkeenpäin tapahtuneen Pyhällä Hengellä täyttymisen jälkeen ihminen on kokonaan Herran oma?
Uudestisyntymässä ihmisestä tulee kokonaan Herran oma. Mutta se ei tarkoita sitä, että hänen elämässään kaikki alueet olisivat kokonaan Herran . Ihminen on kokonaan Herran hallinnassa vasta silloin kun koittaa se hetki, jolloin sanotaan: "Kantajat, olkaa hyvät."
Paavali kirjoittaa tästä:
"Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan.
Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla,
niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.
Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla;
heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta.
Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta,
hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä,
ja rauhan tietä he eivät tunne.
Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä." (Room. 3: 9-18)
Vaikka olisi kuinka kokonaan Jeesukselle jättäytynyt, on silti kelvoton.
Vain Jeesuksessa me olemme kokonaan vanhurskaita Jumalan silmissä, koska Hän katsoo Poikaansa, eikä meidän liha-henki-yhdistelmiimme.
Emme saavuta korkeaa vanhurskauden astetta kuuliaisesti tottelemalla, kilvoittautumalla ja puristautumalla pyhiksi, eheiksi ja jaloiksi saviastioiksi.
Kaikki on jo tehty meidän puolestamme.