Kirjoittaja Aihe: Kiva todistus ja kutsu pelastukseen.  (Luettu 5751 kertaa)

Poissa TJ

  • Viestejä: 198
Vs: Kiva todistus ja kutsu pelastukseen.
« Vastaus #60 : 03.07.20 - klo:22:38 »
Minä olen samastunut noihin uuspietistisiin sääntöihin. Mutta en anna minkään ryhmän määritellä itseäni. Siten ei tarvii pelätä mitään ryhmää ja tiedän missä itse seison. Ei myöskään tarvii olla mitään ryhmää vastaankaan. Minunkin nuoruuteni ryhmän jäsenet alkoivat kapinoimaan niitä normeja vastaan. Itse löysin oman tieni ilman ihan sellaista kapinaa. Tietyissä asioissa kuten ammatinvalinnasa varmaan rikoin heidän normejaan. Mutta mulle oli yksi lysti mitä ajattelivat minusta.
Pietismi on 1600-luvun lopussa Saksassa syntynyt luterilaisen kirkon sisällä toiminut herätysliike.  Sen ympärille syntyi hyvin erilaisia, ja eri tavoin opettavia pietistisiä liikkeitä, joista monia nimitetään herätysliikkeiksi. 

Suomessa viidesläisyyttä sanotaan uuspietismiksi. Se on ymmärretty pietismin uudeksi tulemiseksi 1960-luvulla, joka  edustaa epäluterilaista ratkaisukristillisyyttä uskoontulotodistuksineen ”ensin oli kurjaa, sitten valitsin Jeesuksen ja nyt kaikki on paljon parempaa”.

Puhdasoppinen luterilaisuus on Suomessa kansanuskonto, eikä suurin osa suomalaisista edes harkitse mitään muuta uskontoa. Suomalaiset uskovat, koska vanhemmat, isovanhemmat, naapurit, presidentti ja julkkiksetkin uskovat. Luterilaisuus on asettunut yhteiskuntaamme, kuten muut uskonnot ovat asettuneet muihin kulttuureihin. Herätysliikkeitä sikiää aika ajoin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Vaikeata kuvitella, että juuri jossakin pienessä piirissä olisi nyt vihdoin ymmärretty se ainut tietty oikea tapa toteuttaa uskoa, joka mahdollistaa taivaan portin aukeamisen.

Luterilainen usko Suomessa on sen verran valju, että sen seuraaminen ei vaadi mitään konkreettisia tekoja. Riittää, että on kastettu, käy rippikoulun ja ottaa hatun pois päästä kirkossa messussa. Luterilaisuus ei pakota jatkuvasti ajattelemaan Jumalaa, ja punnitsemaan tekojamme Jumalan edessä. Jeesus kuoli jo syntiemme tähden, se riittää, että mielessämme pyydämme Häneltä armahdusta. Pelastus on alussa, keskellä ja lopussa yksinomaan Jumalan varassa.

Missähän sitä "puhdasoppista" luterilaisuutta esiintyy ja miten se määritellään?
Aika kaukana ilmeisesti ollaan Lutherin opetuksista ainakin.Lutherilla jos kellä oli kuvailemasi 
 ”ensin oli kurjaa, sitten valitsin Jeesuksen ja nyt kaikki on paljon parempaa” -kokemus

Kaikki on Jumalan tekoa, eikä siinä ihmisellä ole mitään osuutta eikä ansiota. Niin Luther itse, luterilainen kirkko kuin myös katolinen kirkko on hylännyt ja tuominnut harhaopiksi pelagiolaisuuden ja semipelagiolaisuuden, joka näkee pelastumisen Jumalan ja ihmisen yhteistyönä. Eikö herätyshenkinen todistaminen ja kutsu pelastukseen haasta ihmistä tekemään uskonratkaisun? Eikö viidesläisyys ja USA:sta tuotu ratkaisukristillisyys kaikkine elkeineen uskonratkaisun tekemisessä ole nykyisen ajan semipelagiolaisuutta?
« Viimeksi muokattu: 03.07.20 - klo:22:43 kirjoittanut TJ »

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Kiva todistus ja kutsu pelastukseen.
« Vastaus #61 : 04.07.20 - klo:00:26 »
Laten uusi todistus heinäkuun ekalta päivältä.
Itse en ajattele että hänen tilanteensa on helppo, mutta Jumala voi pitää huolen kustakin, joka antaa Hänelle mahdollisuuden.

https://www.youtube.com/watch?v=Y44kocJs-dM
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi suursyntisiä ihmisiä nostetaan jalustalle, sillä Jumalan edessä olemme kaikki samanlaisia suursyntisiä.

Itse olen itse asiassa samaa mieltä. Ja ajattelen että vankilassa rikosten takia kauan olleella välttämättä tulee vapaus olemaan ajoittain haasteellista, ja siksikään ei ole mielestäni tehdä sitä vieläkin haastellisemmaksi luoda hänestä jokin romantisoitu kuva, että nyt menee hienosti. Elämä on kaikille tarpeeksi haastellista ilmankin tuollaista jalustaa.

Mutta hänen suora kerrontansa tuossa oli siitäkin huolimatta kiva kuunnella. Ja hieno, että Jeesus on voinut hänet(kin) pelastaa. :)

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2462
Vs: Kiva todistus ja kutsu pelastukseen.
« Vastaus #62 : 04.07.20 - klo:14:23 »
Kun pahoja julkisyntejä tehnyt ihminen kääntyy Jumalan puoleen,
katuu tekojaan ja vastaanottaa uskon ja armon,
hän ei varmaan koe asiassa mitään romanttista.
Hänhän ei ole sankari, vaan edustaa ihmisyyden surkeimpia puolia.
Näyttävimmätkään synnit eivät ole urotekoja,
eikä uskoontulokaan ei ole ihmisen ylevä suoritus.

Suursyntinen on erityisen heikko yksilö,
usein monella tavalla kieroutunut ja epäluotettava.
Nämä ominaisuudet eivät aina katoa yhtäkkiä uskoontulonkaan yhteydessä,
vaan tarvitaan kasvua ihmisenä ja uskovana.

Tässä eheytymisessä voi olla jonkun kohdalla avuksi se,
että hänen menneisyytensä ja uusi elämänsä saavat julkisuutta.
Silloin ihmisen on opeteltava vastaamaan sanoistaan ja teoistaan,
ettei olisi häpeäksi Herralle.

Nöyryyden pitää myös lisääntyä, jotta ei unohda, mistä on tullut ja millaiseksi on muuttunut.
Tuo muutos perustuu kokonaan Jumalan laupeuteen Jeesuksen uhrityön kautta.
Syntisestä ei ole tullut uskon sankaria, vaan hän on paljon pahaa tehnyt yksilö,
joka ei ole saanut ansionsa mukaan.
Hän ei ole muuttunut ihmisenä kelvolliseksi Jumalan silmissä,
vaan vain Jeesuksen veri on hänet vanhurskauttanut.

Tämä koskee tietysti kaikkia ihmisiä, myös vain
"pienehköjä piilosyntejä" tehneitä, jotka ovat jossain vaiheessa uudestisyntyneet.
Ihmisen syntisyys Jumalan edessä on yhtä suuri,
olipa hän tappaja, alkoholisti, raiskaaja tai lapsesta lähtien Jumalaan turvannut, kilttiä ja siistiä elämää elänyt.
Hän on joka tapauksessa ansainnut kadotustuomion,
ellei ota elämänsä aikana vastaan Herran tarjoamaa lunastusta.

"Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,
se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen
tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat;
sillä ei ole yhtään erotusta.
Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan
sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa."
(Room. 3: 21-24)








Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Kiva todistus ja kutsu pelastukseen.
« Vastaus #63 : 04.07.20 - klo:17:52 »
Taas samoilla aaltopituuksilla Solteron kanssa. Tuossa tulee ikäänkuin esille asioita, miksi tykkään tehdä töitä rikollisten parissa. Pohjimmaltaan olemme samassa junassa tän elämän kanssa. Olenko rehellinen Jumalalle, itselleni, muille ja otanko vastuun itsestäni vai pyrinkö selittämään omaa pahuuttani jollain muulla. Tuollaisena se on tosi aitoa, siis mun työni.

Olen huomaavina Laten puheesta tuolla videolla, että hän on todella ottanut vastuuta omasta itsestään, siksi juuri pidin siitä.

Onhan rikollisia, jotka juuri käyttävät uskonnollisuutta luomaan kuvaa luotettavuudesta ja että nyt kaikkien pitää luottaa minuun, koska Jumala on pelastanut minut tai jotain. Sellaisenaan se on osa rikollista ajattelua, missä ajatellaan että ihmiset ovat tavallaan velkaa mulle sen, että luottavat minuun ja uskovat että mulla pyyhkii hyvi ja mitää ongelmia ei enää ole eikä tule.
« Viimeksi muokattu: 04.07.20 - klo:17:58 kirjoittanut sandia »

Poissa TJ

  • Viestejä: 198
Vs: Kiva todistus ja kutsu pelastukseen.
« Vastaus #64 : 04.07.20 - klo:21:40 »
Taas samoilla aaltopituuksilla Solteron kanssa. Tuossa tulee ikäänkuin esille asioita, miksi tykkään tehdä töitä rikollisten parissa. Pohjimmaltaan olemme samassa junassa tän elämän kanssa. Olenko rehellinen Jumalalle, itselleni, muille ja otanko vastuun itsestäni vai pyrinkö selittämään omaa pahuuttani jollain muulla. Tuollaisena se on tosi aitoa, siis mun työni.

Olen huomaavina Laten puheesta tuolla videolla, että hän on todella ottanut vastuuta omasta itsestään, siksi juuri pidin siitä.

Onhan rikollisia, jotka juuri käyttävät uskonnollisuutta luomaan kuvaa luotettavuudesta ja että nyt kaikkien pitää luottaa minuun, koska Jumala on pelastanut minut tai jotain. Sellaisenaan se on osa rikollista ajattelua, missä ajatellaan että ihmiset ovat tavallaan velkaa mulle sen, että luottavat minuun ja uskovat että mulla pyyhkii hyvi ja mitää ongelmia ei enää ole eikä tule.
Laten todistus korostaa omavoimaisuutta. Perisynnin turmelemalla ihmisellä on taipumus hengelliseen ylpeyteen.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Kiva todistus ja kutsu pelastukseen.
« Vastaus #65 : 05.07.20 - klo:17:59 »
Taas samoilla aaltopituuksilla Solteron kanssa. Tuossa tulee ikäänkuin esille asioita, miksi tykkään tehdä töitä rikollisten parissa. Pohjimmaltaan olemme samassa junassa tän elämän kanssa. Olenko rehellinen Jumalalle, itselleni, muille ja otanko vastuun itsestäni vai pyrinkö selittämään omaa pahuuttani jollain muulla. Tuollaisena se on tosi aitoa, siis mun työni.

Olen huomaavina Laten puheesta tuolla videolla, että hän on todella ottanut vastuuta omasta itsestään, siksi juuri pidin siitä.

Onhan rikollisia, jotka juuri käyttävät uskonnollisuutta luomaan kuvaa luotettavuudesta ja että nyt kaikkien pitää luottaa minuun, koska Jumala on pelastanut minut tai jotain. Sellaisenaan se on osa rikollista ajattelua, missä ajatellaan että ihmiset ovat tavallaan velkaa mulle sen, että luottavat minuun ja uskovat että mulla pyyhkii hyvi ja mitää ongelmia ei enää ole eikä tule.
Laten todistus korostaa omavoimaisuutta. Perisynnin turmelemalla ihmisellä on taipumus hengelliseen ylpeyteen.

Siis meillä kaikilla.

Poissa TJ

  • Viestejä: 198
Vs: Kiva todistus ja kutsu pelastukseen.
« Vastaus #66 : 27.08.20 - klo:14:30 »
Minä olen samastunut noihin uuspietistisiin sääntöihin. Mutta en anna minkään ryhmän määritellä itseäni. Siten ei tarvii pelätä mitään ryhmää ja tiedän missä itse seison. Ei myöskään tarvii olla mitään ryhmää vastaankaan. Minunkin nuoruuteni ryhmän jäsenet alkoivat kapinoimaan niitä normeja vastaan. Itse löysin oman tieni ilman ihan sellaista kapinaa. Tietyissä asioissa kuten ammatinvalinnasa varmaan rikoin heidän normejaan. Mutta mulle oli yksi lysti mitä ajattelivat minusta.
Pietismi on 1600-luvun lopussa Saksassa syntynyt luterilaisen kirkon sisällä toiminut herätysliike.  Sen ympärille syntyi hyvin erilaisia, ja eri tavoin opettavia pietistisiä liikkeitä, joista monia nimitetään herätysliikkeiksi. 

Suomessa viidesläisyyttä sanotaan uuspietismiksi. Se on ymmärretty pietismin uudeksi tulemiseksi 1960-luvulla, joka  edustaa epäluterilaista ratkaisukristillisyyttä uskoontulotodistuksineen ”ensin oli kurjaa, sitten valitsin Jeesuksen ja nyt kaikki on paljon parempaa”.

Puhdasoppinen luterilaisuus on Suomessa kansanuskonto, eikä suurin osa suomalaisista edes harkitse mitään muuta uskontoa. Suomalaiset uskovat, koska vanhemmat, isovanhemmat, naapurit, presidentti ja julkkiksetkin uskovat. Luterilaisuus on asettunut yhteiskuntaamme, kuten muut uskonnot ovat asettuneet muihin kulttuureihin. Herätysliikkeitä sikiää aika ajoin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Vaikeata kuvitella, että juuri jossakin pienessä piirissä olisi nyt vihdoin ymmärretty se ainut tietty oikea tapa toteuttaa uskoa, joka mahdollistaa taivaan portin aukeamisen.

Luterilainen usko Suomessa on sen verran valju, että sen seuraaminen ei vaadi mitään konkreettisia tekoja. Riittää, että on kastettu, käy rippikoulun ja ottaa hatun pois päästä kirkossa messussa. Luterilaisuus ei pakota jatkuvasti ajattelemaan Jumalaa, ja punnitsemaan tekojamme Jumalan edessä. Jeesus kuoli jo syntiemme tähden, se riittää, että mielessämme pyydämme Häneltä armahdusta. Pelastus on alussa, keskellä ja lopussa yksinomaan Jumalan varassa.

Missähän sitä "puhdasoppista" luterilaisuutta esiintyy ja miten se määritellään?
"Luterilainen puhdasoppisuus syntyi noin 1580 luterilaisten tunnustuskirjojen valmistuessa. Ominaista tälle suuntaukselle oli oikean luterilaisen opin määritteleminen ja vakiinnuttaminen, sanainspiraatio-oppi ja vankka luottamus siihen, että luterilaisessa tunnustuksessa ilmaistu oppi on raamatullinen ja sisältää kristinuskon totuuden."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luterilainen_puhdasoppisuus

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Kiva todistus ja kutsu pelastukseen.
« Vastaus #67 : 27.08.20 - klo:16:08 »
Tuo ei oikein näyttäisi vastaavaan kysymykseeni. Siis kommenttisi ei oikein vastaa lainaamaasi viestin sisältöä.Kysyin, että missä sitä esiintyy. Vastauksesi antaa ikäänkuin vastauksen että sitä esiintyi noin 1580.
« Viimeksi muokattu: 27.08.20 - klo:16:13 kirjoittanut sandia »

Poissa TJ

  • Viestejä: 198
Vs: Kiva todistus ja kutsu pelastukseen.
« Vastaus #68 : 27.08.20 - klo:18:24 »
Tuo ei oikein näyttäisi vastaavaan kysymykseeni. Siis kommenttisi ei oikein vastaa lainaamaasi viestin sisältöä.Kysyin, että missä sitä esiintyy. Vastauksesi antaa ikäänkuin vastauksen että sitä esiintyi noin 1580.
Kato tonne:

http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=39

http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=19

Tosin osaathan sä googlata ihan itsekin, jos asia kiinnostaa.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Kiva todistus ja kutsu pelastukseen.
« Vastaus #69 : 27.08.20 - klo:18:49 »
Mielestani Suomen Ev. Lut. kirkko ei edusta puhdasoppista luterilaisuutta. Siksi mietin mista sita mahtaisi loytya.

Poissa TJ

  • Viestejä: 198
Vs: Kiva todistus ja kutsu pelastukseen.
« Vastaus #70 : 27.08.20 - klo:21:35 »
Mielestani Suomen Ev. Lut. kirkko ei edusta puhdasoppista luterilaisuutta. Siksi mietin mista sita mahtaisi loytya.
Kelpaisiko sulle puhdasoppisen luterilaisuuden määritelmäksi luterilaisen kirkon tunnustuskirjat, jotka määrittelevät luterilaisen kirkon opin? Nehän ovat Lutherin ja Melanchthon kirjoittamia, paitsi Yksimielisyyden ohje, jonka kirjoittivat teologit Andreae, Chemnitz, Selnecker ja Chytraeus Lutherin ja Melanchtonin kuoltua. Se laadittiin, koska Lutherin ja Melanchtonin kuoltua luterilainen kirkko alkoi hajaantua opillisesti.

http://tunnustuskirjat.fi/tunnustuskirjat.html

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Kiva todistus ja kutsu pelastukseen.
« Vastaus #71 : 27.08.20 - klo:21:50 »
Kylla. Sitten pitaisi kohtaan srk joka tunnustaa sen sellaisenaan. Sisalloltaan.

Poissa TJ

  • Viestejä: 198
Vs: Kiva todistus ja kutsu pelastukseen.
« Vastaus #72 : 27.08.20 - klo:23:01 »
Kylla. Sitten pitaisi kohtaan srk joka tunnustaa sen sellaisenaan. Sisalloltaan.
Nykyisin maamme evankelis-luterilaisen kirkon tunnustus on valjua, mutta toista se oli vielä pari sataa vuotta sitten. Kirkonkirjoista voimme tänään lukea muun muassa aviottomien äitien ripittämisestä salavuoteudesta, synnyttäneiden naisten kirkottamisesta, aviollisista riidoista, salavuoteudesta, häpeärangaistuksista tai karjataikojen tekemisestä. Synnyttäneiden naisten kirkottaminen eli kirkkoonotto oli yleistä vielä 1800-luvun lopulla.

Kirkottamisen tarkoituksena on lapsivuoteesta toipuneen naisen puhdistaminen synnytyksen aiheuttamasta saastaisuudesta, siunauksen antaminen ja kiitosrukouksen esittäminen. Kirkottaminen suoritettiin noin kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen kirkossa, pappilassa tai kotona. Kirkottamisesta luovuttiin vuonna 1963, kun kirkolliskokous hyväksyi uuden kirkkolain ja käsikirjan.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Kiva todistus ja kutsu pelastukseen.
« Vastaus #73 : 28.08.20 - klo:02:40 »
Kylla. Sitten pitaisi kohtaan srk joka tunnustaa sen sellaisenaan. Sisalloltaan.
Nykyisin maamme evankelis-luterilaisen kirkon tunnustus on valjua, mutta toista se oli vielä pari sataa vuotta sitten. Kirkonkirjoista voimme tänään lukea muun muassa aviottomien äitien ripittämisestä salavuoteudesta, synnyttäneiden naisten kirkottamisesta, aviollisista riidoista, salavuoteudesta, häpeärangaistuksista tai karjataikojen tekemisestä. Synnyttäneiden naisten kirkottaminen eli kirkkoonotto oli yleistä vielä 1800-luvun lopulla.

Kirkottamisen tarkoituksena on lapsivuoteesta toipuneen naisen puhdistaminen synnytyksen aiheuttamasta saastaisuudesta, siunauksen antaminen ja kiitosrukouksen esittäminen. Kirkottaminen suoritettiin noin kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen kirkossa, pappilassa tai kotona. Kirkottamisesta luovuttiin vuonna 1963, kun kirkolliskokous hyväksyi uuden kirkkolain ja käsikirjan.

Missä kohtaa Tunnustuskirjoja on tuollaista?

Poissa TJ

  • Viestejä: 198
Vs: Kiva todistus ja kutsu pelastukseen.
« Vastaus #74 : 28.08.20 - klo:11:53 »
Kylla. Sitten pitaisi kohtaan srk joka tunnustaa sen sellaisenaan. Sisalloltaan.
Nykyisin maamme evankelis-luterilaisen kirkon tunnustus on valjua, mutta toista se oli vielä pari sataa vuotta sitten. Kirkonkirjoista voimme tänään lukea muun muassa aviottomien äitien ripittämisestä salavuoteudesta, synnyttäneiden naisten kirkottamisesta, aviollisista riidoista, salavuoteudesta, häpeärangaistuksista tai karjataikojen tekemisestä. Synnyttäneiden naisten kirkottaminen eli kirkkoonotto oli yleistä vielä 1800-luvun lopulla.

Kirkottamisen tarkoituksena on lapsivuoteesta toipuneen naisen puhdistaminen synnytyksen aiheuttamasta saastaisuudesta, siunauksen antaminen ja kiitosrukouksen esittäminen. Kirkottaminen suoritettiin noin kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen kirkossa, pappilassa tai kotona. Kirkottamisesta luovuttiin vuonna 1963, kun kirkolliskokous hyväksyi uuden kirkkolain ja käsikirjan.

Missä kohtaa Tunnustuskirjoja on tuollaista?
Maamme evankelis-luterilaisen kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan, muun muassa kirkkokuria ja uppiniskaisen, sivistymättömän ja taikauskoisen kirkkorahvaan ripittämistä Augsburgin tunnustuksen puolustuksessa XII uskonkohdassa Parannus. Rippi ja hyvitysteot. "Näistä olemme edellä sanoneet, että kirkkokurin säädökset on laadittu varoitukseksi".

Tämän päivän tunnustuskirjojen tulkinnat rakentuvat aikaisempien tulkintojen pohjalle hakien niistä tukea puhdasoppiseen luterilaisuuteen, mutta myös kritisoiden Lutherin aikasidonnaista ajattelua. Luterilainen teologiahan löytyy tunnustuskirjoista ja Lutherin teksteistä. Eihän kirkossa enää noudateta Lutherin avioliittoa koskevaa ajatteluakaan, koska niitä pidetään hänen omaan aikaansa sidottuina.
« Viimeksi muokattu: 28.08.20 - klo:12:01 kirjoittanut TJ »