Kirjoittaja Aihe: Jumalan läsnäolo  (Luettu 36954 kertaa)

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jumalan läsnäolo
« Vastaus #150 : 12.09.18 - klo:09:28 »
Viime yönä ajattelin tätä aihetta ja siksi nostan tämän pintaan, vaikka mitään lisättävää ei tällä hetkellä olekaan. Mielenkiintoinen ja ajattelemisen arvoinen asia sinänsä.   :)
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2462
Vs: Jumalan läsnäolo
« Vastaus #151 : 12.09.18 - klo:16:00 »
Usein sanotaan, että Jumala on aivan erityisesti läsnä uskovien kokoontumisissa.
En tiedä, pitääkö se paikkaansa, vai onko kyse enemmän "pyhistä tunteista".

Tietysti on tämä lupaus:
"Jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa.
 Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä."
(Matt. 18: 19-20)

Mutta tuossa kai puhutaan enemmänkin täsmärukouksesta jonkin erityiskysymyksen suhteen.

Voi jopa muodostua harha-ajatus, että Jumala olisi läsnä vain seurakunnankokouksissa,
tai ainakin jotenkin enemmän kuin niiden ulkopuolella.
Silloin Jumalan toimintaa ja voimaa yritetään rajoittaa ja ehdollistaa se vain tilanteisiin, joissa on sopiva musiikki ja esiiintyvät puhujat yms.

Kuitenkin Pyhä Henki on aina valvomassa ja vaikuttamassa uskovan elämässä.
Epäilen, että kun ihmiset menevät tietyllä tavalla lataantuneisiin kokoontumisiin saadakseen "enemmän Jumalan läsnäoloa", mukana on paljon sielullisuutta.
Ehkä se on tarpeenkin niiden tapauksessa, jotka ovat hyvin sosiaalisia, ulospäin suuntautuneita ja yleensäkin ihmiskeskeisiä.

Yritän joskus saavuttaa kiihkeän "läsnäolon" kokemuksen jossain kokoontumisessa, ja hetkellisesti se voi onnistua.
Mutta sekin perustuu siihen, että häivytän ensin ympärillä olevat naamat mielestäni ja keskityn henkilökohtaiseen rukoukseen.

Koska en ole musikaalinen, minkäänlainen soitto tai laulu ei tuo Jumalaa minua lähemmäksi.
Tiedän asian olevan päin vastoin musikaalisten kohdalla, joilla on taiteellisen kykynsä vuoksi mahdollisuus osallistua itse raikuvalla äänellä yhteislauluun.
Mutta meikäläinen vain kuulee ääniä, kauniita tai hermostuttavia.

Joskus Jumala tosin puhuu jonkin laulun sanojen kautta, mutta sekään ei edellytä olemista missään kokouksessa.
Samoin Herra saattaa lähestyä voimakkaasti jonkin hengellisen puheen kautta.
Mutta se voi tapahtua yhtä hyvin netin kuin kokouksenkin välityksellä.
Jumala ei siis katso aikaa eikä paikkaa läsnäololleen, koska Hän ei välillä katoa minnekään.




Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Jumalan läsnäolo
« Vastaus #152 : 12.09.18 - klo:16:03 »
Minä uskon että VT:n kertomukset siitä kun temppeliin tuli Jumalan kirkkaus silloin kun Hänen kansansa kokoontui sinne Hänen tahtonsa mukaan, ovat kuvaa siitä mitä tapahtuu hengen maailmoissa kun tulemme yhteen ”temppeliin” - eli Jeesuksen nimessä.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Jumalan läsnäolo
« Vastaus #153 : 12.09.18 - klo:16:16 »
Jatkaen tavallaan Solteron viestin ajatteluketjua mikäli ymmärsin sen oikein: Apt:ssa on myös, että Jumala ei ole kaukana yhdestäkään ihmisestä.

Mutta tuli mieleen oma kokemus. Asuttuani jotain 7 vuotta USAssa olin aikamoisessa umpikujassa oman elämäni suhteen. Onneksi siinä vaiheessa aloin kääntyä enemmän Jumalan sanan puoleen ja rukoilemaan. Herra johdatti minut sitten erääseen seurakuntaan. Tai siis kotimme lähelle tuli uusi seurakunta, koska tarvitsivat uuden kokoontumispaikan ja sitten minä satuin huomaamaan sen ja menemään sinne.

Kun menin sinne eka kerran, pastori piti saarnan missä hän luki Mooseksen kirjaa. En muista mitä kohtaa...ai jo Herra tavallaan nuhteli Moosesta että tämä marmatti Jumalalle että miksi hän joutuu kaitsemaan niin vikuroivaa kansaa. Se puhutteli niin voimakkaasti, että laitoin kädet kasvoilleni ja huomasin kumartuneeni istuessa niin alas kuin voi. Se puhui minulle niin suoraan. Ja siitä alkoi ikäänkuin hengellinen toipuminen omassa elämässä.

Herra sitten käytti sitä uskovien ryhmää elämässäni nostamaan minut jaloilleni. Sitten se häipyi täysin tältä alueelta, siis se uskovien ryhmä. Olen kiitollinen siitäkin elämäni vaiheesta miten Herra auttoi minua niin voimakkaasti.

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2462
Vs: Jumalan läsnäolo
« Vastaus #154 : 12.09.18 - klo:16:32 »
Minä uskon että VT:n kertomukset siitä kun temppeliin tuli Jumalan kirkkaus silloin kun Hänen kansansa kokoontui sinne Hänen tahtonsa mukaan, ovat kuvaa siitä mitä tapahtuu hengen maailmoissa kun tulemme yhteen ”temppeliin” - eli Jeesuksen nimessä.
Olisiko tästä asiasta viittauksia Uudessa Testamentissa,
siis yhteydestä Vanhan liiton temppelin ja Uuden liiton Jeesukseen uskovien kokoontumisten välillä?

Uudessa Testamentissa tosin mainitaan useamman kerran, että uskova on elävän Jumalan temppeli.
Mutta sillä tarkoitetaan, että uskovan ruumis on Pyhän hengen temppeli, esim. 1. Kor. 6:19.
Kohdassa 2. Kor. 6:16 lukee: "Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: "Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani".
Tuossakaan ei kai tarkoiteta uskovien kokouksia, vaan yksilöistä muodostuvaa Kristuksen hengellistä seurakuntaa.

Myös Jeesus käytti Jerusalemin temppeliä vertauksena oman ruumiinsa kuolemisesta ja ylösnousemisesta.  (Joh. 2: 20-21).
Hän tosiaan rakensi oman seurakuntansa kolmessa vuorokaudessa.

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2462
Vs: Jumalan läsnäolo
« Vastaus #155 : 12.09.18 - klo:17:25 »
Jatkaen tavallaan Solteron viestin ajatteluketjua mikäli ymmärsin sen oikein: Apt:ssa on myös, että Jumala ei ole kaukana yhdestäkään ihmisestä.

Mutta tuli mieleen oma kokemus. Asuttuani jotain 7 vuotta USAssa olin aikamoisessa umpikujassa oman elämäni suhteen. Onneksi siinä vaiheessa aloin kääntyä enemmän Jumalan sanan puoleen ja rukoilemaan. Herra johdatti minut sitten erääseen seurakuntaan. Tai siis kotimme lähelle tuli uusi seurakunta, koska tarvitsivat uuden kokoontumispaikan ja sitten minä satuin huomaamaan sen ja menemään sinne.

Kun menin sinne eka kerran, pastori piti saarnan missä hän luki Mooseksen kirjaa. En muista mitä kohtaa...ai jo Herra tavallaan nuhteli Moosesta että tämä marmatti Jumalalle että miksi hän joutuu kaitsemaan niin vikuroivaa kansaa. Se puhutteli niin voimakkaasti, että laitoin kädet kasvoilleni ja huomasin kumartuneeni istuessa niin alas kuin voi. Se puhui minulle niin suoraan. Ja siitä alkoi ikäänkuin hengellinen toipuminen omassa elämässä.

Herra sitten käytti sitä uskovien ryhmää elämässäni nostamaan minut jaloilleni. Sitten se häipyi täysin tältä alueelta, siis se uskovien ryhmä. Olen kiitollinen siitäkin elämäni vaiheesta miten Herra auttoi minua niin voimakkaasti.
Ilman muuta seurakunnat ja muut uskovien ryhmittymät ovat tärkeitä.
Asiastahan opetetaan paljon Raamatussa.
Minäkin olen saanut monta siunausta kokoontumisissa.

Tarkoitinkin Jumalan suurempaa läsnäoloa (tämän keskustelun aihe) kokouksissa kuin yksinäisyydessä.
Siihen en oikein usko.
Jumala puhuu, vaikuttaa ja valvoo joka paikassa koko ajan.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jumalan läsnäolo
« Vastaus #156 : 12.09.18 - klo:18:52 »
Voi jopa muodostua harha-ajatus, että Jumala olisi läsnä vain seurakunnankokouksissa, tai ainakin jotenkin enemmän kuin niiden ulkopuolella. Silloin Jumalan toimintaa ja voimaa yritetään rajoittaa ja ehdollistaa se vain tilanteisiin, joissa on sopiva musiikki ja esiiintyvät puhujat yms.

Kuitenkin Pyhä Henki on aina valvomassa ja vaikuttamassa uskovan elämässä. Epäilen, että kun ihmiset menevät tietyllä tavalla lataantuneisiin kokoontumisiin saadakseen "enemmän Jumalan läsnäoloa", mukana on paljon sielullisuutta.

Olen pitkälti samaa mieltä Solteron kanssa. Tuli mieleen Paavalin puhe Ateenassa, Ap. t. 17. luvussa. Otan siitä vain lyhyen lainauksen, Jae 26:
"…sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme…

Ja Jeesus itse sanoo Pyhästä Hengestä Joh. 14:17, 18:
"…sillä hän pysyy teidän luonanne ja on teissä oleva. En minä jätä teitä orvoiksi, minä tulen teidän tykönne."

Joskus tuntuu siltä, että seurakunnissa on tyystin unohdettu nämä päivänselvät asiat, kun on alettu keksiä kaikenlaisia konsteja ja menetelmiä jonkinlaisen ekstrakokemuksen saavuttamiseksi. Voihan olla, että sillä tavalla saadaankin jokin henki tulemaan…
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Jumalan läsnäolo
« Vastaus #157 : 12.09.18 - klo:19:18 »
Soltero, jossain kirjeessä (Pietarin?) puhutaan siitä että me rakennutaan elävinä kivinä Jumalan temppeliksi. Ja Kristus puhui omasta ruumiistaan temppelinä, ja seurakunta on Kristuksen ruumis. Nämä nyt ensin tulivat mieleen, voin tutkia ja jakaa enemmän ajatuksia kun pääsen kotiin. Hyvä aihe :)

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Jumalan läsnäolo
« Vastaus #158 : 12.09.18 - klo:21:13 »
Jatkaen tavallaan Solteron viestin ajatteluketjua mikäli ymmärsin sen oikein: Apt:ssa on myös, että Jumala ei ole kaukana yhdestäkään ihmisestä.

Mutta tuli mieleen oma kokemus. Asuttuani jotain 7 vuotta USAssa olin aikamoisessa umpikujassa oman elämäni suhteen. Onneksi siinä vaiheessa aloin kääntyä enemmän Jumalan sanan puoleen ja rukoilemaan. Herra johdatti minut sitten erääseen seurakuntaan. Tai siis kotimme lähelle tuli uusi seurakunta, koska tarvitsivat uuden kokoontumispaikan ja sitten minä satuin huomaamaan sen ja menemään sinne.

Kun menin sinne eka kerran, pastori piti saarnan missä hän luki Mooseksen kirjaa. En muista mitä kohtaa...ai jo Herra tavallaan nuhteli Moosesta että tämä marmatti Jumalalle että miksi hän joutuu kaitsemaan niin vikuroivaa kansaa. Se puhutteli niin voimakkaasti, että laitoin kädet kasvoilleni ja huomasin kumartuneeni istuessa niin alas kuin voi. Se puhui minulle niin suoraan. Ja siitä alkoi ikäänkuin hengellinen toipuminen omassa elämässä.

Herra sitten käytti sitä uskovien ryhmää elämässäni nostamaan minut jaloilleni. Sitten se häipyi täysin tältä alueelta, siis se uskovien ryhmä. Olen kiitollinen siitäkin elämäni vaiheesta miten Herra auttoi minua niin voimakkaasti.
Ilman muuta seurakunnat ja muut uskovien ryhmittymät ovat tärkeitä.
Asiastahan opetetaan paljon Raamatussa.
Minäkin olen saanut monta siunausta kokoontumisissa.

Tarkoitinkin Jumalan suurempaa läsnäoloa (tämän keskustelun aihe) kokouksissa kuin yksinäisyydessä.
Siihen en oikein usko.
Jumala puhuu, vaikuttaa ja valvoo joka paikassa koko ajan.

Kommenttini viestiisi rajoittui ensimmäiseen virkkeeseen, missä ikään kuin omasta puolestani olin samaa mieltä kirjoituksesi kanssa.

Sitten sen lisäksi tuli mieleen tuo tapaus miten seurakunnassa saarnattu Jumalan sana tuli niin kohti, että ikään kuin heti murruin siihen paikkaan, siis positiivisella tavalla. Tulin niin vahvasti Pyhän Hengen vakuuttamaksi Jumalan sanasta. Kerroin sen vaan ikään kuin lisäksi koska tuli niin selvästi mieleen.


Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Jumalan läsnäolo
« Vastaus #159 : 12.09.18 - klo:21:39 »
Minusta se, että Jumalan läsnäolo on pääsääntöisesti ”suurempi” tai ”voimakkaampi” usean uskovan kokoontuessa kuin yksinään, on ihan maalaisjärjellä ja lyhyellä matikalla ymmärrettävä asia. Sillä jos Jumalan läsnäolo yhden uskovan elämässä on x, niin kahden uskovan kohdalla se on 2x.

Tietysti jos yhteen kokoontuvien elämässä ei yksinäisyydessä Jumalan läsnäoloa ole, ei sitä tule yhteen kokoontuessakaan.

Ja sanoin ”pääsääntöisesti” koska poikkeuksia on. Toisinaan sitä kokee yksinäisyydessä Jumalan läsnäolon kaikista voimakkaimmin.

Mutta hengellisten uskovien kanssa yhteen tullessa saa kokea sellaista tiettyä Jumalan läsnäoloa jota ei yksin pysty kokemaan.

En ehkä siis puhuisi voimakkaammasta, vaan eri laatuisesta läsnäolosta. Kumpaakin kokemusta tarvitaan, sekä yksinäisyydessä että yhteydessä koettavaa Jumalan läsnäoloa, eikä kumpikaan voi korvata toista.

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2462
Vs: Jumalan läsnäolo
« Vastaus #160 : 12.09.18 - klo:22:00 »
Minusta se, että Jumalan läsnäolo on pääsääntöisesti ”suurempi” tai ”voimakkaampi” usean uskovan kokoontuessa kuin yksinään, on ihan maalaisjärjellä ja lyhyellä matikalla ymmärrettävä asia. Sillä jos Jumalan läsnäolo yhden uskovan elämässä on x, niin kahden uskovan kohdalla se on 2x.

Tietysti jos yhteen kokoontuvien elämässä ei yksinäisyydessä Jumalan läsnäoloa ole, ei sitä tule yhteen kokoontuessakaan.

Ja sanoin ”pääsääntöisesti” koska poikkeuksia on. Toisinaan sitä kokee yksinäisyydessä Jumalan läsnäolon kaikista voimakkaimmin.

Mutta hengellisten uskovien kanssa yhteen tullessa saa kokea sellaista tiettyä Jumalan läsnäoloa jota ei yksin pysty kokemaan.

En ehkä siis puhuisi voimakkaammasta, vaan eri laatuisesta läsnäolosta. Kumpaakin kokemusta tarvitaan, sekä yksinäisyydessä että yhteydessä koettavaa Jumalan läsnäoloa, eikä kumpikaan voi korvata toista.
Näin voi olla.
Onneksi Jumalan todellinen läsnäolo ei riipu siitä,
miten ja mitä mitä me ihmiset koemme.

Jumala on voimakkaasti läsnä silloinkin,
kun sitä ei koe eli ei tunnu miltään.

Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Jumalan läsnäolo
« Vastaus #161 : 12.09.18 - klo:23:23 »
Se on kyllä totta. Pienenä ihmisenä kuitenkin tarvitsen, näin henkilökohtaisesti koen, jatkuvaa tietoisuutta ja kokemusta Jumalan läsnäolosta. Ilman sitä hukun murheisiin, pelkoihin, taakkoihin, epäuskoon ja epätoivoon. En tiedä muista ihmisistä, mutta näin on minun kohdallani. Siksi minun täytyy hyvin usein vetäytyä rukoilemaan, ja viipyä rukouksessa kunnes tulee ”läpimurto”, synkät pilvet väistyvät ja taivas avautuu kirkkaudessaan. Se on minulle ainoa keino selviytyä elämästä.

Myös uskovien yhteisessä kokoontumisessa saa joskus kokea tämän. Valitettavan harvoin vain jaksetaan tai koetaan tarvetta viipyä Herran kasvojen etsinnässä, kun on niin kiire vetää läpi ohjelma ja juoda pullakahvit.

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2462
Vs: Jumalan läsnäolo
« Vastaus #162 : 12.09.18 - klo:23:47 »
Juu, sama juttu.
Minullekin toistuva tietoinen hakeutuminen Herran eteen on välttämätöntä.
Mainitsemasi "läpimurto" on hieno asia. 
Siihen liittyy tietenkin inhimillistä kokemista ja tunnetta. 
Kuitenkin se tulee Herralta, eikä omasta sielustani tai mielestäni.
Ilo ja kiitollisuus ovat seurausta Jumalan kosketuksesta, mutta eivät itse tarkoitus.

Siksi minulle on vierasta monissa hengellisissä kokoontumisissa esim. ylistysmusiikki tai joidenkin saarnaajien tunteisiin vetoava puhetapa.
Silloin Jumalan kohtaamisen lähtökohdaksi asetetaan mielen ja sielun tasolla oleva kokeminen.  Aivan kuin Jumalaa yritettäisiin herätellä, melkein jopa manata esiin.

Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Jumalan läsnäolo
« Vastaus #163 : 12.09.18 - klo:23:53 »
Joo, siinä on pieni mutta hyvin suuri ero, tekeekö sen ihminen jollakin metodilla, vai Jumala vastauksena sydämestämme nousevaan tarpeeseen ja etsintään.

Poissa Taisto

  • Viestejä: 2279
Vs: Jumalan läsnäolo
« Vastaus #164 : 13.09.18 - klo:07:29 »
Onko teillä tapa tai oma sisäinen vaatimus, että rukous on oikeanlaista vasta kun siinä on tietty tunnetila ja fiilis? Myös silloin kun rukoilette yksin?