Jumalan läsnäolo

[Paulus]

Pirkon kirjan viimeistä edellisellä sivulla on mielenkiintoinen yksityiskohta. Se liittyy erääseen rukoustapahtumaan Alppilan kirkossa, jossa häntä on yllättäen noyryytetty. Kun hän palaa väsyneenä kotiin, niin alkaa tapahtua:

"Otan taas kynän ja paperia ja Jumala selittää niin rakkaasti: 'Minä Jeesus en koskaan hylkää sinua, en kierrä kaukaa silloin kun näen sinut. Sinua minä rakastan ja ikävöitsen. Älä pelkää hylkäämistä, sillä se ei kuulu siihen suureen rakkauteen, joka minulla on sinua kohtaan. Autan sinua eteenpäin'."

Tuo lihavoitu tarkoittaa käsittääkseni automaattikirjoitusta. Jumala ei tietääkseni käytä sitä tekniikkaa, ei edes Raamattua ole kirjoitettu automaattikirjoituksella.

[Paulus]

Pienellä googlauksella löytyi tällainen henkilökohtainen kokemus (Suomi24):

Kirjoittaja on Rea Aalto, (siis omalla nimellään):

En kehoita sinua menemään enää hänen eksytystään kuulemaan. Pirkko Jalovaara on nykyaikainen noita, eksytyksen hengen vallassa oleva julistaja, joita nykyaikana vilisee vähän siellä sun täällä. Olen itse ollut häntä yhden ainoan kerran kuulemassa ja siinä silmäni avautuivat kun kaaduin lattiaan ja liimauduin. Yritin päästä ylös mutta henki joka vaikutti hänen käsiensä alla, oli aggressiivinen.

Hän ei puhunut evankeliumia, vaan ihmeparantumista, kuten itsekin tunnusti olevansa rukoilija.

Raamattu ei tunne tällaista armolahjaa.

Raamatun mukaan evankeliumin julistusta seuraa (voi seurata) ihmeitä ja merkkejä, mutta ei niin että etukäteen ilmoitetaan ihmeparantumiskokous.

Tällaiset julistajat kulkevat omalla asiallaan, eikä heistä nöyryyttä löydy.

[Lydia]

Asiaa voi tarkastella faktojen valossa, mutta noidaksi ei ketään nimitellä hyvien käytöstapojenm mukaan.

Lydia

[Paulus]

Asiaa voi tarkastella faktojen valossa, mutta noidaksi ei ketään nimitellä hyvien käytöstapojenm mukaan.

Lydia

Eikös oteta kantaa vain siihen, mitä täällä kirjoittavat sanovat? Minä en ole sanonut ketään noidaksi. Minun rahkeeni eivät siihen riitä. Lainaukset ovat muitten sanomisia. Mutta jos joku sanoisi minua noidaksi, niin pitäisin sitä sanojan häpeänä.

Tosiasia kuitenkin on, että väärien henkien toimintaa esiintyy "kristillisissä" piireissä, siitä ei pääse mihinkään. Ja ne, jotka kertovat totuuden, tekevät suuren palveluksen erityisesti asianosaisille, samoin koko seurakunnalle.

Jos näistä puhuminen estetään, silloin edistetään juuri näitä väärien henkien intressejä. Itse kunkin kannattaa ajatella siis vakavasti, kenen joukoissa seisoo.

[Lydia]

Eikös se nyt ole selvää ettei lainata tekstejä joissa joku ihminen tuomitaan noidaksi.

[Paulus]

Kirjoitukset toteutuvat. Jeesushan puhui eksytyksistä jotka tulevat. Vaikka luulisi jo että Suomenkin helluntai ja muu väki on istunut raamattutunneilla ja tuntee kirjoituksia ettei kaikkeen humpuukiin enää lähtisi mukaan, mutta ei.

Saisiko kysyä, mihin raja vedetään?

[Lydia]

Ketjusta poistettu kaksi viestiä, toinen noitasyytös ja toinen vastaus lainauksineen.

[Hilema]

Perussyy PJ:n toiminnassa, jonka vuoksi hän on kartettava, on hänen koko toimintatapansa. UT:n ohjeistuksissa srk:lle ei ole kiertäviä matkalaukkusaarnaajia ja - rukoilijoita. Ei siellä missään esitetä mitään tehtävää, joka vastaisi noita nykyajan oman ministryn yksityisyrittäjiä. Kukaan ei tunne PJ:a muutoin kuin mediasta ja pintapuolisin lyhyin tapaamisin, eikä hän tunne henkilöitä, joiden puolesta rukoilee. Hän on kerkeä rikkomaan tätä varoitusta:

1.Tim.5:22: Älä pane käsiäsi kerkeästi kenenkään päälle,

On vanhimmat eli kaitsijat eli paimenet eli pastorit, on srk_palvelijat (diakonit ?) ja sitten on srk:n jäsenet.  Oli 12 apostolia ja heidän lisäkseen Paavali 13:ntena, joiden kaltaisia ei ole sen koommin. Joitakin muitakin apostoleita mainitaan, ehkä he olivat kuuluneet siihen laajempaan, 70 joukkoon.

Yhdessä listassa luetellaan apostolit, profeetat, paimenet, evankelistat ja opettajat.

Ei missään kerrota olevan (kiertävän) rukoilijan virkaa tai tehtävää, irrallaan kaikesta muusta kristillisyydestä, kuten PJ itsellään väittää olevan. Hän ei kuulu mihinkään yhteisöön tai srk:taan, paitsi muodollisesti kansankirkkoon. Kuka hänet on kutsunut ja asettanut tai valtuuttanut tehtäväänsä? Kuka on hänen paimenensa?

Rukouksen tulisi tapahtua srk:n puitteissa, jossa puolin ja toisin tunnetaan ja tiedetään, keistä on kyse. Sairastavan tulisi kutsua kotiinsa tuttu pastori. Alla olevan mukaan sairastamiseen saattaa liittyä aihetta rippiin, joka on pastorin tehtäväkenttää. Miten suurkokouksia pitävä kiertävä matkarukoilija voisi sellaisessa toimia?

Uskovien kesken kehoitetaan tunnustamaan tarvittaessa syntejä sekä rukoilemaan toinen toisensa puolesta. Tämä voi tapahtua eri tavoin yhteisön keskellä. Pienpiireissä, ystävien kesken ja varmasti joka srk:ssa voi laittaa lapulla r-aiheen yhteisesti rukoiltavaksi.

Julkkisrukoilijoitten menestys kertoo jossain määrin siitä, että srk:ssaon puutetta luontevasta rukouksesta _ yritän välttää sanaa `toimiva`. Samalla osoitus Sanan tuntemattomuudesta ja välinpitämättömyydestä, että tällainen toiminta sallitaan kirkkorakennuksissa.

Jaakob 5:
14 Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.
15 Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.
16 Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.

[Hilema]

Lyhyesti: PJ häärää srk:n ulkopuolella tehtävissä, jotka kuuluisivat srk:n paimenelle.

[Natanael]

Aivan sama pätee kiertäviin evankelistoihin. Raamattu ei opeta, että evankelistojen tulisi kiertää seurakunnasta toiseen evankelioimassa uskovia. Pelkästään siksi, että toimitaan tuollaisella Raamatun vastaisella tavalla, antaa syyn epäillä, onko _se mitä sanotaan_ Jumalan tai Pyhän Hengen läsnäoloksi Pyhän Hengen illoissa oikeasti sitä. Tuo ei pois sulje sitä, etteikö Jumala asuisi omissaan ja siksi ja siten olisi läsnä.

[Natanael]

Lyhyesti: PJ häärää srk:n ulkopuolella tehtävissä, jotka kuuluisivat srk:n paimenelle.

En pitäisi toiminnan ulkoista muotoakaan parhaana mahdollisena. Ei Jumalan luokse tarvitse jonottaa.

[Natanael]

Muutamia vuosia sitten eräässä srk:ssa, jossa kävin useasti, oli eräänlainen talvikauden päätöstilaisuus. Tilaisuudessa oli paljon ylistystyyppistä musiikkia ja  lyhyitä puheenvuoroja. Lopussa ihannoitiin keskinäistä yhteyttä ja Pyhän Hengen ilmapiiriä tjsp. Hyvin yksinäiseksi itseni koko vuoden siellä kokeneena ja juuri ja juuri ko. musisoinnin sietäneenä minulla oli aivan toinen ajatus asiasta.

[Hilema]

Timoteus oli asetettu paimeneksi, kuten tästä ja kautta Tim.-kirjeitten käy ilmi:

1 Tim. 3:

13 Lue, kehoita ja opeta ahkerasti, kunnes minä tulen.
14 Älä laiminlyö armolahjaa, joka sinussa on ja joka sinulle annettiin profetian kautta, vanhinten pannessa kätensä sinun päällesi.
15 Harrasta näitä, elä näissä, että edistymisesi olisi kaikkien nähtävissä.
16 Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä; sillä jos sen teet, olet pelastava sekä itsesi että ne, jotka sinua kuulevat.

Selatessani äsken Timoteus -kirjettä, kiinnitti huomiotani, että Paavali nimittää häntä myös evankelistaksi.

5 Mutta ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ, toimita virkasi täydellisesti.

Onko evankelista sittenkin sama kuin paimen? Onko turhan jyrkästi erotettu evankelistan ja pastorin tehtävät?
Pastorin tulee osata selittää Sanaa, kuten Tim.kirjeet osoittavat. Sanan opettajan tulee osata avata sitä niin, että srk:laiset omaksuvat ja ymmärtävät evankeliumin. Onko siten evankelista sellainen paimen, joka osaa oikealla tavalla evankelioida paimennettavansa? Onko helppoheikkimäinen yhden sanoman julistaja väärinymmärretty käsitys evankelistasta? Sanomanhan tulisi levitä tavallisissa kontakteissa srk:n jäsenten kautta, jotka ovat hyvin evankelioituja ja (siten) hengell.ravittuja.

Evankeliumi käsitettynä laajasti kaikeksi, mikä sisältyy uskon salaisuuteen.

1. Tim. 3:9
   
vaan sellaisia, jotka pitävät uskon salaisuuden puhtaassa omassatunnossa.

tai Kristuksen salaisuuteen.

Ef. 3:4
   
josta te sitä lukiessanne voitte huomata, kuinka perehtynyt minä olen Kristuksen salaisuuteen

Ef. 3:8
   
Minulle, kaikista pyhistä halvimmalle, on annettu tämä armo: julistaa pakanoille evankeliumia Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta

----

Apostolit, profeetat, paimenet, opettajat ja evankelistat. 
Apostolien virkaa jatkavat paimenet, profeetta on se joka osaa selittää Sanaa, opettaminen kuuluu paimenen tehtäviin. Nyt kun Paavali nimittää Timoteusta evankelistaksi, olen taipuvainen ajattelemaan, että on kyse saman viran eri puolista.
 
Johtopäätelmä: erilliset evankelistat ovat tarpeettomia, kiertolaiset varsinkin.

Muistelen, että aiheesta on ketju aiemmin.

[Natanael]

Timoteus oli asetettu paimeneksi, kuten tästä ja kautta Tim.-kirjeitten käy ilmi:

1 Tim. 3:

13 Lue, kehoita ja opeta ahkerasti, kunnes minä tulen.
14 Älä laiminlyö armolahjaa, joka sinussa on ja joka sinulle annettiin profetian kautta, vanhinten pannessa kätensä sinun päällesi.
15 Harrasta näitä, elä näissä, että edistymisesi olisi kaikkien nähtävissä.
16 Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä; sillä jos sen teet, olet pelastava sekä itsesi että ne, jotka sinua kuulevat.

Selatessani äsken Timoteus -kirjettä, kiinnitti huomiotani, että Paavali nimittää häntä myös evankelistaksi.

5 Mutta ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ, toimita virkasi täydellisesti.

Onko evankelista sittenkin sama kuin paimen? Onko turhan jyrkästi erotettu evankelistan ja pastorin tehtävät?
Pastorin tulee osata selittää Sanaa, kuten Tim.kirjeet osoittavat. Sanan opettajan tulee osata avata sitä niin, että srk:laiset omaksuvat ja ymmärtävät evankeliumin. Onko siten evankelista sellainen paimen, joka osaa oikealla tavalla evankelioida paimennettavansa? Onko helppoheikkimäinen yhden sanoman julistaja väärinymmärretty käsitys evankelistasta? Sanomanhan tulisi levitä tavallisissa kontakteissa srk:n jäsenten kautta, jotka ovat hyvin evankelioituja ja (siten) hengell.ravittuja.

Evankeliumi käsitettynä laajasti kaikeksi, mikä sisältyy uskon salaisuuteen.

1. Tim. 3:9
   
vaan sellaisia, jotka pitävät uskon salaisuuden puhtaassa omassatunnossa.

tai Kristuksen salaisuuteen.

Ef. 3:4
   
josta te sitä lukiessanne voitte huomata, kuinka perehtynyt minä olen Kristuksen salaisuuteen

Ef. 3:8
   
Minulle, kaikista pyhistä halvimmalle, on annettu tämä armo: julistaa pakanoille evankeliumia Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta

----

Apostolit, profeetat, paimenet, opettajat ja evankelistat. 
Apostolien virkaa jatkavat paimenet, profeetta on se joka osaa selittää Sanaa, opettaminen kuuluu paimenen tehtäviin. Nyt kun Paavali nimittää Timoteusta evankelistaksi, olen taipuvainen ajattelemaan, että on kyse saman viran eri puolista.
 
Johtopäätelmä: erilliset evankelistat ovat tarpeettomia, kiertolaiset varsinkin.

Muistelen, että aiheesta on ketju aiemmin.

On tietenkin mahdollista, että samalla henkilöllä on useita virkoja varsinkin elämänsä eri aikakausina.

Itse kuitenkin näen niin, että apostolin ja evankelistan virat eivät ole tarkoitettu seurakunnan sisällä toimiviksi, vaan siinä työssä mitä seurakunta tekee evankeliumin levittämiseksi.
Pidän outona, että sellaista yleistynyttä käytäntöä, jossa evankelista evankelioi jo uskossa olevia.

Voi tietysti kysyä ovatko ko. henkilöt evankelistoja ollenkaan.
Kiertolaisille ei kuulu myöskään seurakunnan opettaminen. Sellainen voi sanoa jotain ja sitten häipyy paikalta ilman, että jää mitään vastuuta sanomisistaan.
Seurakunnan opettaminen kuuluu paimenille, opettajille ja profeetoille.

[Paulus]

En haluaisi erotella toisistaan hengellistä elämää (=kokouksia, tai omaa hartaudenharjoitusta?)
ja muuta elämää. Koko elämämme on hengellistä -  tai sitten ei ole. Kysymys on kokonaisvaltaisesti
joko-tai.

Hengellisyys, ja Jumalan läsnäolo, on jokapäiväinen asia. Eihän sitä tietenkään
aina samalla tavalla koe. Mutta ei kokemisemme vaihtelevat sfäärit tee
Jumalan läsnäoloa tyhjäksi.

Selasin tätä vanhaa keskustelua ja löysin helmen, jonka haluan nostaa pintaan.