Puimatanner

Puimatanner => Raamattupiiri => Aiheen aloitti: sandia - 27.04.18 - klo:15:34

Otsikko: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: sandia - 27.04.18 - klo:15:34
Kotona taas Colorado Springs'in koulutuksesta.

Jatkoin VTn lukua matkalla uudesta kindle fire'stani. Ostin sen koska olin aiemmin ostanut koulutukseen tarvittavan kirjan sähköisesti. Sain ladattua suomalaisen Raamatun sinne. Ei tarvinnut raahata kahta kirjaa mukaan  :)

Huomioni kiinnittyi faaraon paatuneisuuteen ja miten se ilmeni hänen elämässään. Koville se otti.
Hän pyysi jopa jossain vaiheessa esirukouksia Moosekselta, kun Jumalan lähettämät vitsaukset alkoivat koskea häntä itseään. Ja Jumala poisti ne vitsaukset. Mutta pehmensikö tämä hänen sydäntää. Ei.  :(

Heti kun olot paranivat, hän valitsi olla taas välittämättä Jumalasta.

Tuollainen ihminen itsessään on.

Jumalan läsnäolo tuomioitten kautta ja jopa esirukouksiin vastaamisen kautta oli ilmiselvä. Mutta se ei murtanut tämän henkilön valintaa olla välittämättä Jumalasta.

Tää vaan tuli mieleen ja pohdin sitä.

Ajattelin tuota ikäänkuin paatumuksen prototyyppinä. ???


Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: sandia - 27.04.18 - klo:15:40
Siis kun vertasin sitä yleensä ihmiskuntaan. Ja jopa itseeni. Ihmisessä on niin paljon sitä että elää ikään kuin ei Jumalaa olisi.
Löydän sitä itsestänikin. Ennen hengellistä heräämistä ihminen kokonaisudessaan sellainen. On helppo kauhistella faaraon paatumusta, mutta siinä kanssa tuomitsee samalla itse itsensä. Roomalaiskirjeessähän, luku 2 jae 1 sanoo, että mistä tuomitsemme muita jumalattomia, me tuomisemme samalla itsemme, koska teemme samoja tekoja.

Tuli vaan mieleen. Lähinnä vapaata assosiaatiota aiheesta.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 27.04.18 - klo:16:46
Tuo faarao ei ollut esikoinen, koska hän ei kuollut vitsauksessa.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 27.04.18 - klo:21:49
Eräs potentiaalinen ehdokas tuoksi faaraoksi on Tuthmoses III.

Oikeudellisesti Mooses oli se esikoinen, vaikka olikin ottopoika, ja tämä Tuthmoses III toisesta äidistä siis vasta toinen poika.
Jos noin oli, hän saattoi silti pelätä henkilökohtaisesti kuolemaansa.
Hänen esikoispoikansa kuoli.

en.m.wikipedia.org/wiki/Thutmose_III


Toinen poika Amenhotep Ii, tuli faaraoksi hänen jälkeensä.

Raamattu ei muuten sano, että faarao olisi itse kuollut mereen.
Puhutaan vain faaraon vaunuista ja sotajoukosta

3 Herra on sotasankari, Herra on hänen nimensä.
4 Faraon vaunut ja hänen sotajoukkonsa hän suisti mereen, hänen valitut vaunusoturinsa hukkuivat Kaislamereen.
5 Syvyys peitti heidät; he vajosivat pohjaan niinkuin kivi.
6 Sinun oikea kätesi, Herra, sinä voimassa jalo, sinun oikea kätesi, Herra, murskaa vihollisen.

Lainasin myös tuon jakeen 6, koska siinä taidetaan puhua Jeesuksesta.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 27.04.18 - klo:22:53
Faaraolla oli useita henkilökohtaisia syitä, mitkä vaikuttivat paatumuksen taustalla. Ne vetivät kyllä osittain eri suuntiin.

Olipa faarao nimeltään kuka tahansa, Mooses oli aiemman faaraon tyttären poikana kilpailija.
Mooses sanoi useita kertoja: "Päästä minun kansani lähtemään".
Faaraon näkökulmasta tuo oli vallankaappaus.

Joosefin aikainen faarao oli antanut parhaat maat israelilaisille.

Faarao tarvitsi työvoimaa oman muistomerkkinsä rakentamiseen.


-
Lähdön hetkellä israelilaiset pääsivät egyptiläisten suosioon.
Vaikuttikohan siihen suuret muutokset kiinteistömarkkinoilla?
Ehkä hyvästä tontista Niilin varrella kannatti jotain maksaakin.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 28.04.18 - klo:00:11
Onkohan tuo kyseinen faarao tietyssä mielessä saatanan esikuva?
Tähän asti olen ajatellut Egyptin eli maailman pidättävän ihmistä lähtemästä eli siis tulemasta uskoon. Siis noin niin kuin esikuvallisesti.

Tässä ketjussa havahduin, että kyseessä onkin yksi tietty persoona, paha faarao eikä vain Egypti.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: sandia - 28.04.18 - klo:19:00
Onkohan tuo kyseinen faarao tietyssä mielessä saatanan esikuva?
Tähän asti olen ajatellut Egyptin eli maailman pidättävän ihmistä lähtemästä eli siis tulemasta uskoon. Siis noin niin kuin esikuvallisesti.

Tässä ketjussa havahduin, että kyseessä onkin yksi tietty persoona, paha faarao eikä vain Egypti.

En tiedä tuosta, mutta itse olen lueskellut Raamattua alusta siitä lähtökohdasta, minkä mainitsin siellä Aabraham aloituksessa. Siis se miten Jumala vie pelastussuunnitelmaansa läpi maailman historiassa.
Eli tuo Jumalan ja faaraon ottelu oli mielenkiintoinen sen suhteen että Herra selvästi ilmaisi itsensä yhdelle jumalattomalle kansalle. Ja samalla oli ikään kuin kehittämässä Israelin kansaa kaikkien ihmisistä lähtöisin olevan kulttuurin keskelle. Siitä se ikään kuin lähtee, vaikka olihan Herra jo tehnyt paljon sitä aiemmin.
Ehkä ensisijaisesti ilmestyessään Aabrahamille ja kutsuessaan hänet seuraamaan itseään.

Todella mielenkiintoista. Ajallaan Jeesus, Jumalan Poika tuli maailmaan.
Ja tulee vielä uudemmankin kerran ihmiskunnan historiassa Jumalan määräämänä ajankohtana.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: sandia - 28.04.18 - klo:19:03
Siinä mielessä tuo faaraon paatuneisuus oli mielenkiintoista, koska se tavallaan ilmaisen langenneen ihmissuvun asennetta Jumalaa kohtaan.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 28.04.18 - klo:22:00
Yritin tutkia tuota kokonaisuutta, kenen vuoksi nuo tunnusteot oikein tapahtuivat.
Ennen vitsauksia israelilaiset näkivät kolme ihmettä.

Sauva muuttui käärmeeksi.
Kun Mooses laittoi kätensä poveensa, se muuttui pitaaliseksi ja toisella laittamisella puhtaaksi.
Kolmas tunnusteko oli veden muuttuminen vereksi.

Oikeastaan tuossa kerrotaan israelilaisille, että heidän matkantekonsa on syntiä ja syvältä sisimmästä sydämestä löytyy syntiä - sitähän pitaali kuvaa.

Kolmanneksi Egyptissä vesi muuttui vereksi.
Tuo tuo mieleen vastakohdan eli sen, että Kallion lyöminen/Jeesuksen lyöminen erämaassa kertoo, että veri muuttui elämän vedeksi.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 28.04.18 - klo:22:50
Jo tuolla Egyptissä nähtiin ero ihmisissä.

30 Ja Aaron puhui kaikki, mitä Herra oli Moosekselle sanonut, ja Mooses teki tunnusteot kansan silmien edessä.
31 Ja kansa uskoi.

Israelilaiset uskoivat, faarao ei.
Israelilaiset uskoivat vähemmästä kuin mitä faarao.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Pökkelö - 28.04.18 - klo:22:55
Mielenkiintoista ja syvällistä pohdintaa, jota on mukava lukea ja pohtia itsekin.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 28.04.18 - klo:23:33
Pari lukua myöhemmin:

2 Ja Jumala puhui Moosekselle ja sanoi hänelle: "Minä olen Herra.
3 Ja minä olen ilmestynyt Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille 'Jumalana Kaikkivaltiaana', mutta nimelläni 'Herra' en minä ole tehnyt itseäni heille tunnetuksi.

Tuosta alkaen Jumala tekee siis itsensä tunnetuksi eri tavoin kuin aiemmin.

http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?lex=BDB&ref=2.+Moos.+6%3A1&ent=03068
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 29.04.18 - klo:00:07
Seuraavassa jakeessa on taas tuo kolmen päivän matka.

"Hebrealaisten Jumala on kohdannut meitä. Anna siis meidän mennä kolmen päivän matka erämaahan uhraamaan Herralle,

Tällä kertaa tuodaan esille se, että kolme päivää erottaa israelilaiset egyptiläisistä.
Se ero syntyy jokaisen kohdalla suhteessa orjuuteen vasta sitten kun lähtee liikkeelle.

-

Koko Aabrahamin perhekunta oli hebrealaisia. Loot myös.
Heillä oli toinen Jumala kuin ympäröivillä kansoilla.
Oliko Ismael hebrealaisia? Tai Eesaun?

Raamatussa on siellä täällä vihjeitä, että oli niitä muitakin Jumalaan uskovia kuin Jaakobin jälkeläiset.

Mooseksen syntymän aikaan kätilöistä sanottiin niin.

17 Mutta kätilövaimot pelkäsivät Jumalaa eivätkä tehneet, niinkuin Egyptin kuningas oli heille sanonut, vaan antoivat poikalasten elää.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 29.04.18 - klo:00:19
Eka kerran kun Mooses ja Aaron menivät faaraon eteen, heillä oli vain pyyntö päästä uhraamaan. Vitsauksia ei mainittu.

Sitten tuli vitsauksia, jotka koskettivat myös israelilaisia.
Täytyypä katsoa ja laskea.
Oikeastaan kysymys kuuluu miksi israelilaiset joutuivat osallisiksi eka vitsauksista?
Jossain vaiheessa ne eivät enää osuneet heihin.

Toinen kysymys on se, miten faarao ehkä selitti itselleen, ettei vitsaukset oikeastaan tarkoittaneet mitään?
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 29.04.18 - klo:00:27
Siinä mielessä tuo faaraon paatuneisuus oli mielenkiintoista, koska se tavallaan ilmaisen langenneen ihmissuvun asennetta Jumalaa kohtaan.

Miksi israelilaiset uskoivat, faarao ei?
Mooses oli elänyt egyptiläisten kanssa ja sitten midianilaisten maassa.
Hän oli aika tavalla vieras israelilaisille - mikä lie faaraon hovissa elellyt puoliegyptiläinen?
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: sandia - 29.04.18 - klo:17:44
Siinä mielessä tuo faaraon paatuneisuus oli mielenkiintoista, koska se tavallaan ilmaisen langenneen ihmissuvun asennetta Jumalaa kohtaan.

Miksi israelilaiset uskoivat, faarao ei?
Mooses oli elänyt egyptiläisten kanssa ja sitten midianilaisten maassa.
Hän oli aika tavalla vieras israelilaisille - mikä lie faaraon hovissa elellyt puoliegyptiläinen?

No se tilanne heilla oli erilainen. Israelilaisille se oli lupaus vapautua orjudesta. Kun taas faaraolle se oli tyovoiman menettamisen ja vallasta luopumisen uhka. Mutta Herra oli johdattanut tuon asetelman omian suunnitelmiensa mukaan.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: sandia - 29.04.18 - klo:20:15
Tuo faarao ei ollut esikoinen, koska hän ei kuollut vitsauksessa.

Hyvä huomio.

Jos noin olisi käynyt, Herra suunnitelma olisi ikään kuin lopahtanut lennossa.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: sandia - 29.04.18 - klo:20:18
Eka kerran kun Mooses ja Aaron menivät faaraon eteen, heillä oli vain pyyntö päästä uhraamaan. Vitsauksia ei mainittu.

Sitten tuli vitsauksia, jotka koskettivat myös israelilaisia.
Täytyypä katsoa ja laskea.
Oikeastaan kysymys kuuluu miksi israelilaiset joutuivat osallisiksi eka vitsauksista?
Jossain vaiheessa ne eivät enää osuneet heihin.

Toinen kysymys on se, miten faarao ehkä selitti itselleen, ettei vitsaukset oikeastaan tarkoittaneet mitään?

En ole tuollaista analyysiä tehnyt.
En ole pohtinut miksi israelilaiset kohtasivat ekat vitsaukset.

Kysymys, miten faarao selitti itselleen että vitsaukset eivät tarkoittaneet mitään, on mielekiintoinen.
Se on yleisinhimillinen taipumus mielestäni ikäänkuin olla ottamatta informaatiota mikä häiritsee "status quote'a"
Me halutaan elää "business as usual" tyyliin.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 29.04.18 - klo:20:47
Noissa hieman ennen lähtöä-luvuissa on monta yksityiskohtaa, mitkä herättää ainakin minun mielenkiintoni

Tunnusteossa israelilaisille käytettiin Mooseksen sauvaa, vitsauksissa Aaronin sauvaa, meren ylityksessä Mooseksen sauvaa.

Jumala sanoi asettavansa Mooseksen egyptiläisille jumalaksi. 2.Moos.7
Mitä tuo tarkoitti ja mihin se johti?

Ainakin kahteen otteeseen Mooses sanoi, että hänellä on saastaiset huulet.

Miksi kesken kaiken on vain kolmen sukukunnan sukuluetteloa?
Leevin sukuluettelon voi helposti ymmärtää, mutta miksi Ruuben ja Simeon mainitaan?

Egyptissä osattiin tehdä tekopohjavettä. 2.Moos.7:24

Sääsket vai syöpäläiset. 2.Moos.8:16
Vrt käännökset. Olivatko ne sammakoiden kuolemisen seuraus?
-

Wikissä on selkeyttävä kooste vitsauksista.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Egyptin_vitsaukset

Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 29.04.18 - klo:20:53
Egyptiläisten karja kuoli. Se saattoi olla yksi syy haluta israelilaiset takaisin.

-

Niilin länsipuolen kasvisto tuhoutui. Se saattoi aiheuttaa valtavan muuttoliikkeen itäpuolelle.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: sandia - 30.04.18 - klo:17:01
Noissa hieman ennen lähtöä-luvuissa on monta yksityiskohtaa, mitkä herättää ainakin minun mielenkiintoni

Tunnusteossa israelilaisille käytettiin Mooseksen sauvaa, vitsauksissa Aaronin sauvaa, meren ylityksessä Mooseksen sauvaa.

Jumala sanoi asettavansa Mooseksen egyptiläisille jumalaksi. 2.Moos.7
Mitä tuo tarkoitti ja mihin se johti?

Ainakin kahteen otteeseen Mooses sanoi, että hänellä on saastaiset huulet.

Miksi kesken kaiken on vain kolmen sukukunnan sukuluetteloa?
Leevin sukuluettelon voi helposti ymmärtää, mutta miksi Ruuben ja Simeon mainitaan?

Egyptissä osattiin tehdä tekopohjavettä. 2.Moos.7:24

Sääsket vai syöpäläiset. 2.Moos.8:16
Vrt käännökset. Olivatko ne sammakoiden kuolemisen seuraus?
-

Wikissä on selkeyttävä kooste vitsauksista.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Egyptin_vitsaukset


En itse oikein osaa mieltää tuota listaa ongelmallisiksi kysymyksiksi.
Minusta Mooses toimi "Jumalan suuna", kuten Jumala sanoi Jeremiasta. Tosin uudemmassa käännöksessä se ilmaisu on niin vesitetty puhemieheksi. Minusta se ei ole sama.

Kun Mooses sanoo että hänellä on saastaiset huulet, hän taasen tuo mieleeni Jeremian. Vai oliko se Jesaja. ???

En myöskään koen suurena dilemmana miksi Ruubenin ja Simeonin sukuluettelo on siinä. Tosin en osaa löytää asialle nimenomaista selitystä.

Mutta se jae, missä kerrotaan, kuka on Mooseksen ja Aaronin äiti, kuulosti kummalliselta.  :-\

Tulee mieleen Saturday Night Liven sketsi hillbilly'eistä.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 30.04.18 - klo:17:27
Kirjoitin väärin varmaankin siksi, että oli tuo Jesaja mielessä.

" Mutta Mooses vastasi Herran edessä: "Katso, minä olen huuliltani ympärileikkaamaton, kuinka siis farao kuulisi minua?"

Miksi suhteessa faaraoon Mooses miettii huultensa ympärileikkaamattomuuttaan?
Onko ympärileikkaamattomuus saastaisuutta?
Sydämen kohdalla menee ainakin aika lähelle.

-

Aiemmin Mooses valitteli hidasta puhettaan ja kankeaa kieltään. Se saattoi liittyä luonteenlaatuun ja neljänkymmenen vuoden poissaoloon Egyptistä.
Tuo oli vain sellainen sivuhyppy.

Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: sandia - 30.04.18 - klo:17:33
Kirjoitin väärin varmaankin siksi, että oli tuo Jesaja mielessä.

" Mutta Mooses vastasi Herran edessä: "Katso, minä olen huuliltani ympärileikkaamaton, kuinka siis farao kuulisi minua?"

Miksi suhteessa faaraoon Mooses miettii huultensa ympärileikkaamattomuuttaan?
Onko ympärileikkaamattomuus saastaisuutta?
Sydämen kohdalla menee ainakin aika lähelle.

-

Aiemmin Mooses valitteli hidasta puhettaan ja kankeaa kieltään. Se saattoi liittyä luonteenlaatuun ja neljänkymmenen vuoden poissaoloon Egyptistä.
Tuo oli vain sellainen sivuhyppy.

Itse olen ajatellut että hän vaan tiedosti inhimillisen vajavaisuutensa ja syntisyyden. Ja ilmeisesti oli tietoinen että kaikki puheensa eivät kestäisi Jumalan edessä, niin kuka hän olisi Jumalan sanoja puhumaan.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 30.04.18 - klo:17:34
Tuo Ruuben, Simeon ja Leevi ovat ehkä esillä siksi, että he olivat toimineet räikeästi väärin.

Ruuben makasi isänsä sivuvaimon kanssa.
Simeon ja Leevi tekivät sotarikoksen 1.Moos.34

Raamatussa usein nollataan tekijä tai kohde, ettei voida sanoa, että kyse olisi jonkun ansiosta
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 30.04.18 - klo:17:40
Tuon sauvajuttu kertoo ehkä jotain jumaluuden persoonista ja siitä miten hän haluaa itsensä missäkin tilanteessa ilmoittaa.

Eikä tuo jaottelu mennyt tarkasti ottaen ihan noin kuin edellä kirjoitin.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: sandia - 30.04.18 - klo:17:48
Egyptiläisten karja kuoli. Se saattoi olla yksi syy haluta israelilaiset takaisin.

-

Niilin länsipuolen kasvisto tuhoutui. Se saattoi aiheuttaa valtavan muuttoliikkeen itäpuolelle.

Niin, vaikea sanoa. Pitäisi niin kuin osata lukea faaraon ajatukset.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 30.04.18 - klo:18:10
Tuo Ruuben, Simeon ja Leevi ovat ehkä esillä siksi, että he olivat toimineet räikeästi väärin.

Ruuben makasi isänsä sivuvaimon kanssa.
Simeon ja Leevi tekivät sotarikoksen 1.Moos.34

Raamatussa usein nollataan tekijä tai kohde, ettei voida sanoa, että kyse olisi jonkun ansiosta

Tuolla siis tarkoitan sitä, ettei synnin orjuudestakaan vapautumisen syy ole vapautettavien erinomaisuudessa.

Näen siis tarkoitusta siinä, että vain nuo kolme esiteltiin.
Simeonilla oli myös poika, jonka äiti oli kanaanilainen.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 02.05.18 - klo:20:52
Mooseksen ja Aaronin sauvat estävät minua pääsemästä eteenpäin. Siispä kirjoitan niistä jotain.

Ensinnäkin: Uskon sanainnoitettuun Raamattuun, tietenkin huomioiden käännösvirheet, ymmärtämisvirheet ja mahdolliset kirkollista syistä  tehdyt muokkaukset.
Toiseksi: Uskon, ettå se mitä Raamatussa on, on tarkoituksellisesti siellä.
Kolmanneksi: Jos Raamattu itse selittää jonkun asian toisaalla tai ilmeisen tarkoituksellisesti nostaa jonkun asian esille toistolla tms., siitä kannattaa ainakin yrittää ottaa selvää.

Listaan tähän nyt ne Raamatun kohdat, joissa puhutaan Mooseksen sauvasta. Siihen liittyen jotakin on selvinnyt, jotain on pimennossa. Aaronin sauvan kohdalta viesti on vielä hämärän peitossa.


Kun Mooses oli kaitsemassa appensa lampaita, Jumala ilmestyi hänelle palavasta pensaasta. Siellä Mooses itse sai erikoisen tunnusmerkin.

"Minä olen sinun kanssasi; ja tämä olkoon sinulle tunnusmerkkinä, että minä olen sinut lähettänyt: kun olet vienyt kansan pois Egyptistä, niin te palvelette Jumalaa tällä vuorella".

Tuo vuori oli Hooreb. Midianin maassa. Siis nykyisessä Saudi-Arabiassa.

Siellä Jumala kertoi mitkä tunnusteot Mooseksen piti israelilaisten edessä tehdä. Yksi tunnusteoista oli Mooseksen sauvan muuttuminen käärmeeksi ja takaisin sauvaksi. Asia demonstroitiin jo Hoorebilla.

Jumala käski Mooseksen ottaa tuo sauva Egyptiin.

2Moos.4
17 Ja ota käteesi tämä sauva, jolla olet tekevä nuo tunnusteot."

Egyptissä Mooses teki isarelilaisten edessä tuon sauva/käärme-ihmeteon.

Hieman myöhemmin Aaronin sauva muuttui faaraon edessä käärmeeksi ja söi tietäjien käärmeiksi muuttuneet sauvat. Se oli siis Aaronin sauva, ei Mooseksen.

Kun Mooses ja Aaron kohtasivat faaraon myöhemmin, niin siinä puhutaan Mooseksen sauvasta:

2Moos7
15 Mene faraon tykö huomenaamuna, kun hän menee veden luo, ja seisahdu hänen tielleen Niilivirran partaalle. Ja ota käteesi se sauva, joka oli muuttunut käärmeeksi,

Tässä vaiheessa on selvä jatkumo Jumalan ilmestymisen paikan, Hoorebin ja israelilaisten edessä tehdyn tunnusteon välillä.

Mooses sai toimintaohjeet

17 Sentähden Herra sanoo näin: Tästä olet tunteva, että minä olen Herra: katso, minä lyön sauvalla, joka on kädessäni, virran veteen, ja se muuttuu vereksi

Myöhemmin Aaron kohotti oman sauvansa muiden vesien yli ja ne muuttuivat vereksi. Mooses löi sauvallaan vain Niilin virtaa.

jatkuu
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 02.05.18 - klo:21:08
Seuraavan kerran Mooseksen sauva esiintyi tässä

2Moos.9
22 Ja Herra sanoi Moosekselle: "Ojenna kätesi taivasta kohti, niin raesade kohtaa koko Egyptin maata, ihmisiä, karjaa ja kaikkia kedon kasveja Egyptin maassa".
23 Niin Mooses ojensi sauvansa taivasta kohti, ja Herra antoi jylistä ja lähetti rakeita, ja tulta iski maahan. Näin Herra antoi sataa rakeita yli Egyptin maan.

Jumala käski Moisesta ojentamaan kätensä. Mooses ojensi kuitenkin sauvansa, en tiedä miksi. Ehkä siksi, että Jumala oli jo Hoorebilla käskenyt käyttää sauvaa.

Seuraavan kerran Mooses ojensi sauvan tällaisessa tilanteessa:

12 Ja Herra sanoi Moosekselle: "Ojenna kätesi Egyptin maan yli ja tuo tänne heinäsirkat; tulkoon niitä Egyptin maahan, ja syökööt ne kaikki maan kasvit, kaikki, mitä rakeilta on jäänyt".
13 Niin Mooses ojensi sauvansa Egyptin maan yli, ja Herra antoi itätuulen puhaltaa yli maan koko sen päivän ja koko yön; kun aamu tuli, toi itätuuli heinäsirkat mukanaan.

Seuraavan vitsauksen eli pimeyden tullessa, Mooses ojensi kätensä, ei sauvaa. En tiedä miksi.
Ehkä siksi, että taivasta kohti ei voi osoitella sauvalla.


Seuraavan kerran Mooses käytti sauvaa meren rannalla:

2Moos14
16 Mutta sinä nosta sauvasi ja ojenna kätesi meren yli ja halkaise se, niin että israelilaiset voivat käydä meren poikki kuivaa myöten.

Meri palasi entiselleen, kun Mooses ojensi kätensä meren yli, ei sauvaa.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 02.05.18 - klo:21:14
Mooses käytti sauvaa silloin kun israelilaisille tuli jano Refidimissä.

2Moos17
5 Herra vastasi Moosekselle: "Mene kansan edellä ja ota mukaasi muutamia Israelin vanhimpia. Ja ota käteesi sauva, jolla löit Niilivirtaa, ja mene.
6 Katso, minä seison siellä sinun edessäsi kalliolla Hoorebin luona; lyö kallioon, ja siitä on vuotava vettä, niin että kansa saa juoda." Ja Mooses teki niin Israelin vanhimpain nähden.


Tuossa yhdistettiin Mooseksen sauva samaan sauvaan, jolla hän löi Niilin virtaa.


Kohta tämän jälkeen kohdattiin amalekilaiset.
Mooses nousi vuorelle mukanaan Aaron ja Huur. Ja sauva.

9 Niin Mooses sanoi Joosualle: "Valitse meille miehiä, mene ja taistele huomenna amalekilaisia vastaan. Minä asetun vuoren huipulle, Jumalan sauva kädessäni."
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 02.05.18 - klo:21:29
Mitä tuo Mooseksen sauva kertoo summatuna?
Se mitä aiemmissa viesteissäni kirjoitin, on pääosin Raamatun sanaa.

Se mitä nyt kirjoitan on tulkintaa:

Jumala tuli todelliseksi Moosekselle Hoorebilla. Toisaalta Mooseksesta sanotaan toisaalla

15 Sinun keskuudestasi, veljiesi joukosta, Herra, sinun Jumalasi, herättää sinulle profeetan, minun kaltaiseni; häntä kuulkaa.

Tuo jae on viittaus Jeesukseen.

Mooses meni Jeesuksen kaltaisuudessa israelilaisten eteen ja heitti sauvansa maahan.
Jeesus tuli maailmaan, tuli synniksi ja ripustettiin vaskikäärmeen lailla.

Veri tässä yhteydessä ei tarvinne enempää selittämistä.
Sellaisen huomion voi kuitenkin tehdä, että Egyptistä ei päästy ennen kuin koko Egypti oli nähnyt veren
eli tämä ei voinut toteutua "Päästä minun kansani palvelemaan minua erämaassa"

Mooseksen sauva avasi tien pois Egyptistä, pelastukseen. Kokonaisuuteen kuului tietysti myös pääsiäislammas ja verensivelyt sekä pilvenpatsaan siirtyminen israelilaisten ja egyptiläisten väliin.

Mooseksen sauvalla lyötiin kalliota ja niin israelilaiset saivat juoda elämän vettä.

Kun israelilaiset joutuivat taisteluun Mooses oli sauvansa kanssa vuorella rukoilemassa ja tuomassa voittoa amalekilaisista. Amalekilaiset kuvaavat uskovan lihaa tai lihallisuutta.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 02.05.18 - klo:22:09
Mooseksen sauva ja heinäsirkkavitsaus sekä pimeys viittaavat selvästi Ilmestyskirjaan.

Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 03.05.18 - klo:15:07
Mietiskelin vielä tuota Niilin ja Egyptin vesien muuttumista vereksi.
Egyptiläisille tuo oli ja on inhotus (ja tietysti olisi luonnollisessa mielessä meillekin).

Toinen kohta missä esiintyy veri on israelilaisten kohdalla liittyen pääsiäispäivän teurastamiseen ja veren sivelyyn ovipieliin.

Ei taida olla ihan sattuma, että nuo molemmat asiat tapahtuivat.


Toisille veri on inhotus, toisille pelastus. Tänäkin päivänä.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: sandia - 03.05.18 - klo:17:32
Mulle nuo vitsaukset ja Mooseksen meno faaraon puheille on niin kuin olennaisimmalta osaltaan sitä, että Jumalan todellisuus ikään kuin leikkasi tosi selvästi ja vakuuttavasti tämän maailman kuvioita.

Jeesuksen tulo maailmaan on samalla tavalla radikaali Jumalan todellisuuden ilmeneminen. Tai itse asiassa Jumalan itsensä ilmestyminen ihmisten maailmaa.

Tietty jo kun Jumala ilmestyi Aabrahamille se tapahtui jo silloin.
Jumala vaan tulee ja sanoo :"Minä olen"
Ja alkaa tapahtua.

Ja silti kaikkien noiden pisteiden välilläkin tapahtui tosi paljon.

Tulee mieleen että Jeesus itse sanoi että Laki ja profeetat puhuvat hänestä!

Se on kanssa sitten tuollainen "uusi piste", kun Jeesus tulee takaisin. Jumala ilmestyy ihmisten keskelle.
(vrt. nimi Immanuel)
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 03.05.18 - klo:20:33

Kun israelilaiset joutuivat taisteluun Mooses oli sauvansa kanssa vuorella rukoilemassa ja tuomassa voittoa amalekilaisista. Amalekilaiset kuvaavat uskovan lihaa tai lihallisuutta.

Ehkä tuon voisi sanoa niinkin, että faarao kuvaa sitä voimaa, joka yrittää estää ihmistä pääsemästä Egyptistä.
Amalekilaiset kuvaavat sitä voimaa, joka estää/yrittää estää uskovaa pääsemästä uskossa ja pyhityksessä eteenpäin.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 03.05.18 - klo:20:41
Osaltaan faaraon paatumukseen luultavasti vaikuttivat tietäjät, toisen käännöksen mukaan loitsijat.
He pystyivät joihinkin samoihin ihmetekoihin kuin Mooses ja Aaron.
Tavallaan heidän tekonsa laimensivat Jumalan vaikuttamia ihmeitä.

Tuttua nykypäivästäkin, vaikka esim. silmänkääntötemppu ei tietenkään ole mikään ihme.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 03.05.18 - klo:20:50
Egyptin noidat pystyivät
-muuttamaan sauvansa käärmeiksi
-muuttamaan veden vereksi
-saamaan sammakoita tulemaan

Käärmeet, veri ja sammakot. Tuollaisia näkyy jopa lasten sarjakuvissa, kun kuvataan noitia.

Noidat eivät pystyneet luomaan tomusta sääskiä.
Jopa he myönsivät, että kyseessä oli Jumalan ihme.

"Niin tietäjät sanoivat faraolle: "Tämä on Jumalan sormi". Mutta faraon sydän paatui, eikä hän kuullut heitä, niinkuin Herra oli sanonutkin."
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: sandia - 05.05.18 - klo:17:32
Torstaina kun olin tuskissani erään työasian suhteen, koin että Herra jotenkin puhui minulle noiden Raamatun kohtien  kautta........koskapa niitä olin lukemassa.
Herra suojasi valitsemaansa kansaa sen siten että antoi tuomion mennä ohi heidän kotiensa, kun olivat sivelleet verta ovipieliinsa.

Tuo kuva, että Herra antaa jonkin pahan mennä ohi, tuli sydämmelleni.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 09.06.18 - klo:12:04
Jotain ihan muuta netistä etsiessään tuli vastaan tähän ketjuun liittyvä kirjoitus


"Monet ovat lukeneet kauhulla kertomuksia israelilaisten lähdöstä Egyptistä. Monesti lukijoiden kommentit ovat samantapaisia kuin baarissa juopuneiden asiakkaiden, jotka jakelevat neuvoja nurkassa painivalle järjestyksenvalvojalle: ”sinä käytät aivan liian kovia otteita!”. Tarkka lukija kuitenkin huomaa, että vitsaukset, joita Jumala antaa, ovat vastausta Faraon lauseeseen: ”Kuka on Herra, että minun olisi toteltava häntä ja päästettävä Israelin kansa menemään? Minä en tunne Herraa, enkä aio päästää Israelia.” (2. Moos. 5:2). Jumala osoittaa Faraolle olevansa vahvempi kuin Egyptin jumalat. Kaikki vitsaukset kohdistuvat itse asiassa Egyptin monia epäjumalia vastaan, kuten jae 2. Moos. 12:12 antaa ymmärtää (”Minä, Herra, annan tuomioni kohdata kaikkia Egyptin jumalia.”). Päivi Niemi ja Matti Kankaanniemi esittävät Anita Chiaan viitaten erään listan, joka valaisee tätä asiaa:

 

Vesi vereksi – Osiris-kolminaisuus
Sammakot – Hekt, maan jumalatar
Sääsket – Geb, maan jumala
Paarmat – Scarob-jumala, pyhä hyönteinen
Karjarutto – Apis, härkäjumala, Hathor, lehmänpäinen erämaajumala
Paiseet – Thot, ”lääketieteen” jumala, Apis, Imhotep ja Serapis, parantamisen jumalat
Rakeet – Nut, taivaan jumalatar
Heinäsirkat – Nepir, viljajumala, Anubis, peltojen vartija jumala
Pimeys – Ra, aurinkojumala, Tem, auringonlaskun jumala, Shu, valon Jumala
Kuolema – Ermumet, lasten syntymän jumala, Farao, Egyptin hallitsijajumala
 

Esimerkiksi pimeys oli valtava nöyryytys kansalle, joka piti hallitsijaansa aurinkojumalan poikana.  Faraon kädet jäivät liian lyhyiksi muuttamaan tilannetta. "

http://www.jurvanbaptistiseurakunta.fi/opetuksia/8-apologetiikka/67-onko-vanhan-testamentin-jumala-vakivaltainen-sadisti
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: sandia - 11.06.18 - klo:00:30
Niin. Jumala kyllä pystyy laittamaan ihmisen kuin ihmisen paikalleen. Ihminen joutuu kohtaamaan oman pienuutensa ja kuolevaisuutensa. Ilman Herraa ihminen ei selviä. On sitten faarao tai presidentti tai toimitusjohtaja. Tai ihan vaan tavis.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: sandia - 12.06.18 - klo:16:09
Mua on muutenkin puhutellut ne kohdat missä Jumala ikään kuin laittaa ihmisen näkemään oman pienuutensa. Olen kai itse kokenut sitä omassa elämässä, joten asia on tuttu.
En ole saanut paljon vastakaikua kirjoitellessa teemasta missä Jumala näyttää sallivan tuomion kohtaavaan omaa kansaansa Vanhassa Testamentissa. Se on siellä erittäin vahvasti esillä.
Kaikki profetiakirjat ovat sitä teemaa.
Sen taustalla on aina Jumalan armahtavaisuus, halua osoittaa hyvyyttä. Mutta kun ihminen on sellainen juntti, että Jumalan hyvyys ei kelpaa. ONNEKSI Jumala senkin jälkeen ravistelee ihmistä, että tämä kääntyisi Jumalan hyvyyden puoleen.

Tässä on Habakukin ekasta luvusta Jumalan sana Habakukin kautta, kun Hän sallii jumalattoman kansan käyttää omaa voimaansa tiettyyn rajaan asti.

Sillä katso, minä nostan kaldealaiset, tuiman ja rajun kansan, joka kulkee maata lavealti ja ottaa omaksensa asuinsijat, jotka eivät ole sen.
7. Se on hirmuinen ja peljättävä, siitä itsestään tulee sen oikeus ja sen korkeus.
8. Sen hevoset ovat nopeammat kuin pantterit, ne juoksevat kiivaammin kuin sudet illoin. Sen ratsumiehet kiidättävät - kaukaa tulevat sen ratsumiehet, ne lentävät, niinkuin kotka syöksyy syönnökselleen.
9. Se tulee kaikkinensa väkivallan tekoon, heidän kasvojensa suunta on suoraan eteenpäin; se kokoaa vankeja kuin hietaa.
10. Pilkkanaan pitää se kuninkaat ja naurunansa ruhtinaat. Se nauraa kaikille varustuksille, kasaa kokoon hiekkaa ja valloittaa ne.
11. Sitten se tuulena kiitää ja hyökkää, mutta joutuu syynalaiseksi, tuo, jolla oma voimansa on jumalana.
Otsikko: Vs: Paatumus a la faarao
Kirjoitti: Natanael - 13.06.18 - klo:20:41
Aabraham lähti Kaldean Uurista.
Babylonilaisia kutsutaan kaldealaisiksi.

Kun Jumala käyttää kaldealaisia tuomioidensa välineenä, silloin kyseessä on ne samat tahot, joiden keskeltä Aabraham kutsuttiin lähtemään Luvattuun maahan.


Esra.5
12 Mutta heidän esi-isänsä olivat vihastuttaneet taivaan Jumalan, ja hän oli antanut heidät kaldealaisen Nebukadnessarin, Babylonian kuninkaan, käsiin. Nebukadnessar hävitti temppelin ja vei kansan pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan


Israelilaiset eivät joutuneet langettuaan Egyptiin, vaan pakkosiirtolaisuuteen kaldealaisten maahan.

Sieltä he ottivat Esran ja Nehemian aikana uuden lähdön takaisin maahansa.
Tuota voi itse kukin soveltaa omaan elämäänsä, jos on tarvetta.


Hab.1
15 Kaldealaiset pyydystävät ihmisiä koukuilla, vetävät heitä verkoilla kuin kaloja. Saadessaan saaliin he iloitsevat ja riemuitsevat.



Raamattu opettaa monenlaisia asioita uskosta kertoessaan eri kansoista ja Israelin suhteesta heihin.