Ei ennaltamääräämisoppi mikään evankeliumi olekaan eikä sitä sellaiseksi ole tarkoitettu! Ei kukaan pelastu sillä, että tietää jossain olevan joukon valittuja. Se selittää vain pelastusta Jumalan näkökulmasta ja vastaa siihen kysymykseen, että miksi joku uskoo ja jaksaa perille ja toinen taas ei usko. Epäusko tosin on seurausta ihmisen syntiinlangenneesta tilasta ja tahdosta, joka on sidottu syntiin. Jumalan ei tarvitse aktiivisesti vaikuttaa epäuskoa ja syntiä ei-valittujen elämässä, koska he luonnostaan ovat perkeleen lapsia.
Pelastus on avoin kaikille, koska Raamattu opettaa niin. Raamattu opettaa toki paljon muutakin liittyen ihmisen syntiinlangenneseen tilaan, tahtoon ja Jumalan suvereenisuuteen ja valintaan pelastuksessa.
Room 9
15. Sillä Moosekselle hän sanoo: "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan".
16. Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.
Ei pelkästään oikea oppi, vaan myöskin oikea sovellus.
Ketkään kalvinistit eivät tietääkseni opeta, että valinta jotenkin leijuisi epämääräisesti ihmisen elämässä ilman, että olisi pelastavaa uskoa, parannusta ja Hengen hedelmää. Suosittelen todella historialliseen kalvinismiin perehtymistä. Mielestäni painotus on täysin päinvastainen ja välillä tuntuukin, että se tapa millä valittujen elämän hedelmää ja nousukiitoa kuvataan ei ehkä ole täysin realistinen.
Tuosta taas päästään helposti väärään sovellukseen, jossa pelastusta ja valintaa aletaan etsiä ihmisen sisältä eikä Jumalan teoista ihmisen ulkopuolella. Raamattu osoittaa Kristukseen, joka on syntisen ainut toivo.
Jumala vaikuttaa valituissa tahtomista ja tekemistä. Hän on armollinen vain Kristuksessa, ei koskaan Kristuksen ulkopuolella.
Jumalan tekemä valinta on aina lähtökohdaltaan
objektiivinen, se perustuu ennen maailmanperustamista tapahtuneeseen valintaan Isän ja Pojan välillä, kuten Efe.1:1-10 osoittaa. Ketään ei ole ennalta määrätty kadotukseen, se on kalvinistinen pimeyden oppi -
jota John Calvin selvästi teksteissään opettaa.Obektiivinen valinta tulee kuitenkin pelastetussa
subjektiiviseksi, eli:
"Kristus teissä, kirkkauden toivo".Väärä evankeliumi kieltää Jumalan evankeliumin oikean muodon. Se ulkoistaa kaiken, ja kieltää sisäisen elämän Kristuksessa, jossa Jumala vaikuttaa tahtomista ja tekemistä. Tämä oikea ja raamatullinen elämänmuutos nousee rakkaudesta Jumalaan, koska Jumala on ensin rakastanut ihmistä. Uskon kuuliaisuus on väistämätön seuraus oikeasta Jumalan evankeliumin ja Jumalan rakkauden kohtaamisesta.
Vain väärä evankeliumi kieltää sen, ja kiertää sitä teologisfiolosofisten selitysten nojalla.Garibaldin sanat eivät päde suhteessa kalvinismiin. John Calvin selvästi opetti, että Jumala loi ihmisiä pelastukseen ja toisia kadotukseen. Kalvinismi on nimenomaisesti John Calvinin opista nousevia haarautumia.
Toiset yrittävät sekoittaa eksyttävästi vähän kalvinismia sinne ja tänne - ja yrittävät kieltää opin todelliset juuret. Tämä on petoksen tekemistä ja valheen oppia.Tämä
sama näkyy nykykarismaattisuudessa, jossa sekoitetaan vähän menestysteologiaa, Uskon Sana-liikkeen harhaoppia vähän sinne ja tänne - eikä selvästi erottauduta valheenopista, oikeaan raamatulliseen evankeliumiin. Perkele kylvää aina vähän lustetta sinne tänne,
mutta Jumala paljastaa pimeyden teot ja tuo omansa Sanansa valkeuteen.
