Kirjoittaja Aihe: Roomalaiskirje 12  (Luettu 2061 kertaa)

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 3994
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #15 : 19.09.21 - klo:18:19 »
Satuin lukemaan Kol. 1:stä tämän: ...ennen olitte vieraantuneet ja mieleltänne hänen vihamiehiänsä...."

Eli tuo on ei uskovan mielentila suhteessa Jumalaan. Siis vertasin tuota tuohon Room. 12
"tutkiaksenne MIELENNE UUDISTUKSEN KAUTTA...."

Poissa Letsa

  • Viestejä: 202
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #16 : 19.09.21 - klo:23:21 »
Voisiko samaan ketjuun lisätä pohdintaa Roomalaiskirjeen 6. luvusta?
Mun puolesta voi mielellään.

Jossain taisin sanoa, että Jeesuksen seuraajan elämä on jatkuvassa (mielen) muuttumisessa olemista ja elämista, koska Jeesus jätti seuraajilleen esikuvan: oman ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa. Koko tie on jo valmis Hänessä, jokaisella oma yksilöllinen polkunsa, jossa muututaan vanhan ihmisen kuoleman kautta ja uuden luomuksen voittovoimassa. Tämä kaikki tapahtuu Kristuksen armon voiman vaikutuksesta "niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki."

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 3994
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #17 : 21.09.21 - klo:13:28 »
Niin minäkin näen asian.

Poissa Stiina

  • Viestejä: 434
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #18 : 21.09.21 - klo:13:33 »
Kuin myös!

Poissa Stiina

  • Viestejä: 434
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #19 : 21.09.21 - klo:13:44 »
Kopioin vielä aiheen tähän:
 
"Paavalin kirje roomalaisille
12 LUKU.

1. Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne.
2. Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.
3. Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut.
4. Sillä niinkuin meillä yhdessä ruumiissa on monta jäsentä, mutta kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä,
5. niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä;
6. ja meillä on erilaisia armolahjoja sen armon mukaan, mikä meille on annettu; jos jollakin on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan, kuin hänellä uskoa on;
7. Jos virka, pitäköön virastaan vaarin; jos joku opettaa, olkoon uskollinen opettamisessaan;
8. jos kehoittaa, niin kehoittamisessaan; joka antaa, antakoon vakaasta sydämestä; joka on johtaja, johtakoon toimellisesti; joka laupeutta harjoittaa, tehköön sen iloiten.
9. Olkoon rakkaus vilpitön, kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni.
10. Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.
11. Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa.
12. Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät.
13. Pitäkää pyhien tarpeet ominanne; harrastakaa vieraanvaraisuutta.
14. Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko.
15. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.
16. Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itsemielestänne viisaita.
17. Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä.
18. Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.
19. Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra".
20. Vaan "jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle".
21. Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä."


(Jos joku on synnitön näitä lukiessaan ja itseään katsellessaan, niin väitän että on alkanut paatua.)

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 3994
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #20 : 26.09.21 - klo:17:05 »
Jos sitten pohtisi vähän sitä Roomamlaiskirjeen 6.lukua.
Siis mitä tulee mieleeni, kun tavailen sitä.

Jakeessa 13 Paavali kirjoittaa: "älkää antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille..."

Tuossa Paavali näyttäisi olettavan, että uskova voi antaa "jäsenensä" vääryden aseiksi.

Tai olla antamatta. Eli kumpikin on jotenkin mahdollista.

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 3994
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #21 : 26.09.21 - klo:17:28 »
Nyt sitten pitää ottaa saman kirjjoituksen 7. lukukin apuun.
Sillä Paavali kertoo siellä, että "minä joka tahdon hyvää tehdä,....paha riippuu minussa kiinni."

Eli ihminen näkee oman motiivinsa ja miksi asiat menevät usein toisin kuin oli ajatellut.
Ja siinä tilanteessa ainakin itse tuppaan syyttämään toisia tai olosuhteita ja siten taas kerran oikeutan pahan. :-\

Poissa Letsa

  • Viestejä: 202
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #22 : 27.09.21 - klo:07:27 »
Niin Jumalan Henki johtaa kaikkeen totuuteen, salatuinta myöten, kun haluaa totuudessa vaeltaa. Jumalattomuus on syvällä ihmisessä. Oman syntisyyden näkeminen on ainakin mulle kauhistuttava asia, ja ellei Jumalan armo tulisi siihen välittömäksi avuksi, seurauksena on pelkkä epätoivo.

Poissa Stiina

  • Viestejä: 434
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #23 : 27.09.21 - klo:11:29 »
 :)  Komppaan teitä, erityisesti nyt Letsaa.
Samanlainen ikuisesti lainalainen sydän on minulla ja kaikilla muillakin ihmisillä. (Sen täytyy olla totuutta varten Jumalan tahto.)
Raamattu kuitenkin vastaa parhaiten tähän ongelmaan, eikä meidän mietiskelymme lain ja kristittynä pyhityksen edessä. Toivon, että jaksatte lukea mietiskellen (märehtien) esim. Room. 3.

***

27.9.2021 10.58 Galatalaiskirje 3 - Raamattu 1933/-38 (KR38) - RAAMATTU.FI
https://raamattu.fi/raamattu/KR38/GAL.3/Galatalaiskirje-3 1/1

"Apostoli nuhtelee galatalaisia siitä, että he kääntyvät lain tekoihin, vaikka ovat uskon
saarnasta saaneet Hengen 1-6, osoittaa, Aabrahamiin viitaten, vanhurskauden tulevan
uskosta 7-14 ja näyttää, että jäljestäpäin tullut laki ei voi kumota ennen annettua lupausta 15-18 ja että lain tarkoitus on johdattaa Kristuksen tykö, johon uskoen me tulemme vanhurskaiksi 19-29."

----------------------

Oletteko muuten koskaan tulleet ajatelleeksi sitä asiaa, että Alkuseurakunta kaikessa ihanuudessaan ei ollut sittenkään inhimillisesti niin ihana. "Ananias ja Safiira" -kohtalo on ihan järkyttävä. (Ja kuinka sitä on väärin tulkittu seurakunnissamme!)
Entäs sitten kun heillä oli ainakin Juudeassa yksi sielu ja yksi mieli ja mursivat leipää kaikessa "ihanassa" yksimielisyydessä: "Alkuseurakunta
Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat.  Pelko levisi ihmisten keskuuteen, ja apostolien kätten kautta tapahtui monia ihmeitä ja tunnustekoja. Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä. He myivät talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin. He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä, jotka pelastuivat. (Apt 2:42-47)"

Ei kulunut yhtä sukupolvea, kun kaikki omaisuus oli mennyt ja köyhyys astui Juudean seurakuntaan, niin että muista seurakunnista kerättiin sinne ruoka-apua. Jouduttiin luopumaan  "ihanteesta".
Uskon, että ei ollut sittenkään Jumalan tahto vielä tässä maailmassa ja kaikki muutkin yritykset paratiisin rakentamiseen uudelleen ovat ennen pitkää rauenneet. Yli ja ohi Kristuksen emme pysty emmekä saa eikä tarvitse mennä siis M.O.T. (2. Kor 8: 1 - 15)


Poissa Paulus

  • Viestejä: 6293
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #24 : 27.09.21 - klo:13:44 »
Täällä sanotaan alkuseurakunnan idyllin kestäneen peräti 15 vuotta…  :(
http://puimatanner.net/index.php?topic=698.msg29217#msg29217
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 3994
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #25 : 27.09.21 - klo:14:10 »
Niin Jumalan Henki johtaa kaikkeen totuuteen, salatuinta myöten, kun haluaa totuudessa vaeltaa. Jumalattomuus on syvällä ihmisessä. Oman syntisyyden näkeminen on ainakin mulle kauhistuttava asia, ja ellei Jumalan armo tulisi siihen välittömäksi avuksi, seurauksena on pelkkä epätoivo.

Minä en huomaa kykeneväni syntisyyteni takia tuntemaan epätoivoa.
Paitsi silloin kun itse rikoin jotain normia vastaan mitä en itse luullut ikinä rikkovani.
Silloin ajattelin olevani kadotettu.
Mutta se on lähinnä omavanhurskautta kun tuolla tavalla pettyy.

Mutta kyllä Herra useammin näyttää sitä kautta että ilmaisee mitä on armahtava ja rakastava sydän ja ymmärrän että se on Jumalan mieli. Rakkautensa kautta hän sitten näyttää että minutkin on alunperin tarkoitettu Jumalan hyvyyden kuvaksi. Siinä sydän rakkauden kauttaa taipuu haluamaan sitä.

Kokemus sitten osoittaa miten kaukana olen siitä.


Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 3994
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #26 : 27.09.21 - klo:14:14 »
Kauan sitten joskus 2000 luvun alussa koin, että Herra antoi ikäänkuin ilmestyksen siitä minkälainen Jeesus on kun olemme hänen edessään uskovina Kristuksen tuomioistuimen edessä.
Viittaan 2. Korinttolaiskirjeeseen. Sydämessäni tiedostin, että Jeesuksen olemus on majesteettiudessakin nöyrä, hiljainen. Nuo piirteen eniten tuli esille.
Se oli ja on suuri vastakohta oman liian äänekkään sydämeni kanssa
Mutta siihen Herra haluaa kasvattaa omiaan, jotta meistä heijastuisi Kristus.

Nykyään ole opetellut tai tullut ainakin tietoiseksi mitä käytännössä on rakastava, armollinen ihminen ja aina kun rikon sitä vastaan, rikon Jumalan sydäntä vastaan.
Mutta Jumala on hyvä.
Ja meillä ei ole mitään oikeutusta olla jotain muuta. Eli se on ehdoton juttu.

Siis Jumalan hyvyys on ehdoton.
« Viimeksi muokattu: 27.09.21 - klo:14:31 kirjoittanut sandia »

Poissa Letsa

  • Viestejä: 202
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #27 : 27.09.21 - klo:14:41 »
Mieleen tulee näitä hienoja ajatuksia lukiessa Johanneksen kokemus Patmoksella, jossa hän sanoo: "Kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen. Mutta hän sanoi minulle, älä pelkää, minä olen ensimmäinen ja viimeinen." Lähinnä Jumalan pyhyys on mielessä ja tuon suuntaista koen myös, kun Jumalan voimallinen armo kohtaa synnintuntoisuudessani ja kelvottomuudessani. Aina ensimmäisenä tulee tuo "älä pelkää".

Raamattu todistaa, että Jumalan armo on voimallinen. Se on ihmeellinen ja pyyhkii pois tuomion ja kaikki syytökset. Ja Jumalan Pojan veri myös puhdistaa kaikesta synnistä, nostaa alaspainuneen katseen Jeesukseen.

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 3994
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #28 : 27.09.21 - klo:23:55 »
Itse en tunne monia uskovia, joilla on jatkuva raskas tietoisuus syntisyydestään.
Itse en näe sitä myöskään minkäänlaisena "hyvän uskovan tuntomerkkinä" että jatkuvasti puhuu kuinka syntinen on.
Synti on hyvä tunnistaa itsessään varsinkin kun tekee vahinkoa millään tavalla toiselle ihmiselle. Rehellisyys itsestään on minusta paljon enemmän kuin sen jatkuva esilletuominn miten syntinen olen.

Ja puhuuhan Paavalikin paljon uudesta elämästä Hengessä.
Jos se täysin eliminoidaan hänen opetuksistaan, minusta ei voi enää puhua "paavalilaisuudesta". Siis jos vaan tuodaan esille osaa hänen opetuksistaan.

Poissa Taisto

  • Viestejä: 2086
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #29 : 28.09.21 - klo:07:22 »
Itse en tunne monia uskovia, joilla on jatkuva raskas tietoisuus syntisyydestään.
Itse en näe sitä myöskään minkäänlaisena "hyvän uskovan tuntomerkkinä" että jatkuvasti puhuu kuinka syntinen on.
Synti on hyvä tunnistaa itsessään varsinkin kun tekee vahinkoa millään tavalla toiselle ihmiselle. Rehellisyys itsestään on minusta paljon enemmän kuin sen jatkuva esilletuominn miten syntinen olen.

Ja puhuuhan Paavalikin paljon uudesta elämästä Hengessä.
Jos se täysin eliminoidaan hänen opetuksistaan, minusta ei voi enää puhua "paavalilaisuudesta". Siis jos vaan tuodaan esille osaa hänen opetuksistaan.
Olen samaa mieltä. On väärin katsoa koko ajan itseensä, ja tavallaan jopa kehua syntisyyttään. Parempi on kääntää katse Jeesukseen ja syödä Elämän leipää, arkisessa elämässään.