Tulin juuri tunnin kävelylenkiltä, karkasin siis karanteenista.
Vastaan tuli eräs uskova tuttavarouva, ei kovin läheisiä olla, mutta joskus on käyty kahveilla kylässä puolin ja toisin. Hänen miehensä oli juuri joutunut sairaalaan monien terveysongelmien vuoksi. Mies ei pysty juttelemaan puhelimessa eikä sairaalassa voi nyt käydä. Mies odottaa jo poispääsyä taivaan kotiin. Ikääkin hänellä on jo yli 80. Muistaa saa rukouksessa, että Jumalan tahto hänen kohdallaan saisi tapahtua.
Sitten toinen tapaus, jonka tämä rouva kertoi. Lähellämme asuva baptistipastori oli runsas viikko sitten kuollut liikenneonnettomuudessa. Hän ajoi paljon polkupyörällä ja siinä sitten joutui auton kanssa vastakkain.
Kun sitä tapahtuma-aikaa tsekattiin, niin tulin siihen tulokseen, että minä tapasin hänet ehkä samana päivänä, saattoi olla niin, että hän oli juuri menossa sinne, missä se onnettomuus sitten sattui. Ehkä olin viimeinen tuttava, jonka hän tapasi, ja siinä tervehdittiinkin.