Olen epäluuloinen kaikenlaisen mietiskelyn suhteen.
Varsinkin mietiskelyyn kannustavat oppijärjestelmät ovat vaarallisia.
Kun antautuu määrätietoisesti oman päässään vellovien ajatusten, muistojen, toiveiden, tunteiden yms. valtaan,
ei löydä mitään uutta eikä jalostavaa.
Mietiskelygurut selittävät esim., että sekavat osaset yhdistyvät
aivan uudella tavalla, kun heidän edustamansa ohjelma
vapauttaa mielen.
Näin voi käydä, mutta lopputulos tuskin on entistä parempi.
Ihmiseen ei ole rakennettu sellaista ominaisuutta,
jonka toiminta edellyttäisi jotakin erityistä,
opeteltua mielenhallintamenetelmää.
Ihmisellä tosin on automaattisesti toimivia henkisiä tasapainotuskeinoja,
esim. unet.
Unen aikana lukemattomat keskushermostoon varastoituneet tiedostot järjestäytyvät uudella, mielenterveyttä edistävällä tavalla.
Kaameat painajaisunetkin voivat olla loppujen lopuksi hyvin terapeuttisia.
Tämän olen monta kertaa kokenut.
Mutta kun valveilla oleva ihminen määrätietoisesti syventyy mietiskelyyn,
sielunvihollisella on vapaa kenttä mellastaa hänen psyykessään.
Ovela paholainen antaa vaikutelman, että nyt on löytymässä jotakin hienoa,
uusi ihminen on syntymässä tai ainakin entinen on siirtymässä
uusille universaalin tietoisuuden tasoille.
Jumalaa tuntematon ihminen ei tällaista petosta tietenkään huomaa,
vaan joutuu entistä syvemmälle pahan maailmaan.
