On hyvä että aina annetaan mahdollisuus keskusteluun ja esirukoukseen, eikö se ole Raamatuulista rukoilla toinen toistemme puolesta ja kantaa toistemme taakkoja.
Tästä ehdottomasti samaa mieltä.
Omassa srk:ssani tälle on varattuna erillinen tila, jossa rukouspalvelua on hienotunteisesti tarjolla tilaisuuksien jälkeen. Tosi hyvä juttu.
Sitä taas en pidä hyvänä, että rukouspalvelutilanteesta tehdään jonkinlainen uskoville suunnattu julkinen ohjelmanumero. Rukouspalvelussa ollan tukemassa rukoiltavaa, ei tarjoamassa tirkistely- tai fiilistely-showta seurakuntalaisille.
Tuo on hyvä juttu. Varmaan tarvii viedä idea omaan seurakuntaan.
Olen myöskin samaa mieltä tästä, mutta tiedän niitäkin ihmisiä,
jotka eivät halua mennä sielunhoitajan kanssa kahdestaan samaan
huoneeseen, tai edes niin kuin suositus tänä päivänä on, että
sielunhoitajia tulisi olla tällaisissa tapauksissa aina vähintäänkin
kaksi, väärinkäsitysten välttämiseksi.
Eli tulemme juurikin tuohon Johanneksen mainitsemaan tulokseen,
että on hyvä antaa tavalla ja toisella mahdollisuus keskusteluun ja
rukoukseen.
Esim. kuorolaulu tms. onkin suositus siksi, etteivät ne, jotka ovat
uteliaisuuden hengen valtaamia
pääsisi "sissimmään" kenenkään
henkilökohtaisia asioita.
ps. Ottipa nyt lujille saada tämä teksti oikeaan muotoon.