Kirjoittaja Aihe: Pääsiäisteksti  (Luettu 1484 kertaa)

Poissa Pökkelö

  • Viestejä: 705
Pääsiäisteksti
« : 29.03.18 - klo:18:23 »
Ohessa pääsiäisteksti tervehdyksenä Puimatanterelaisille.
Raamatun tekstit biblia 1776 mukaan.

Kansa, joka pimeydessä vaelsi, näki suuren valkeuden, ja jotka asuivat kuoleman varjon maassa, niiden ylitse se kirkkaasti paistaa.

Vain vähän aikaa sitten saimme juhlia vuoden pimeimpänä aikana Jesajan profetian täyttymystä.       
Jumalan poika syntyi neitseestä tänne kuoleman varjon laaksoon ihmiseksi meidän kaltaiseksemme.                     
Näin valo sai loistaa taivaasta. Ei vain joulun tähti, jota tietäjät seurasivat.
Vaan myös Jumalan rakkauden kirkas valo, joka vastasyntyneenä makasi Betlehemin seimessä.
Ja vain harvat ymmärsivät mitä oli tapahtunut.

Nyt juhlimme pääsiäistä.                                                                                                                                                           

Tuon vastasyntyneen Jumalan pojan elämän päättymistä Golgatan keskimmäisellä ristillä.

 ”Mutta Jesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.”

Jeesuksen elämän päätepiste oli saavutettu hänen riippuessa ristillä. Ihmiset pilkkasivat ja henkivallat riemuitsivat luullen saaneensa voiton.               
Ristiä oli edeltänyt pitkä kärsimyksen tie via dolorosa.
                                                                                                      
Omaa kärsimyksen tietä kulkee tänäänkin moni Jeesuksen seuraaja, sillä meillä on sama tie Herramme askelissa kuljettavana.         Meitä ei odota ristiinnaulitseminen, mutta ristin tietä kuljemme monin tavoin.                 
Joudumme kulkemaan vaikeita asioita läpi elämässämme; kuka milläkin tavoin.             
On sairautta, taloudellista hätää, ongelmia perheessä puolison kanssa, lasten murheet, työpaikassa vaikeuksia, elannon murheet; mitä kullakin täällä murheen laaksossa eteen suodaan.                           
Näemme aikamme kehityksen, miten jumalattomuus kasvaa ja saa sijaa yhä lisäntyvin määrin yhteiskunnassa ja kirkossa; ja myös meissä.                                                    
Kristillinen arvo pohja murennetaan ja arvot käännetään ylösalaisin. Tämä saattaa meidät yhä murheellisemmaksi kaiken oman elämän vaikeuksien ja ahdistusten keskellä. Elämme luopumuksen aikaa.

Kansa, joka pimeydessä vaelsi, näki suuren valkeuden, ja jotka asuivat kuoleman varjon maassa, niiden ylitse se kirkkaasti paistaa.
Kansa, joka pimiässä istui, näki suuren valkeuden, ja niille, jotka kuoleman maassa ja varjossa istuivat, koitti valkeus.
Jeesus on tuo valkeus. "Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus".


Kun Jeesus kallisti päänsä ristillä ja antoi henkensä. Silloin tapahtui maailman historian mullistavin asia.             
Jumalan Karitsa uhrattiin. Jeesus oli uhraaja ja uhri. Ylipappi ja uhrilammas yhtä aikaa.         
Tuo mikä oli ihmissilmin tappio; olikin suurin voitto. Synti tuo suunnaton mahti voitettiin yhdellä kertaa.   
Jeesus Jumalan karitsa antoi henkensä uhrina koko maailman puolesta.
Tähän päivään asti oli ollut Jumalan laki voimassa. Ja laki vaati veriuhreja syntien sovitukseksi.                   
Niitä uhrattiin säännöllisesti Jumalan temppelissä, joka edusti Jumalan läsnä oloa maan päällä.
   
Ja katso, templin esivaate repesi kahtia ylhäältä hamaan alas, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat.

Temppelin väliverhon repeäminen oli asia, joka kuohutti juutalaisten mieliä. Ja kaikki evankelistat ovat ottaneet sen esille, sillä se merkitsi uhrilaitoksen päättymistä.                                                                                     
Jerusalemin Jumalan temppeli oli valtavan kokoinen alue. Se oli monipihainen alue, jossa sai mennä sitä pidemmälle mitä parempi ihminen oli. Ensin oli valtava piha, jonne pääsivät kaikki.  Pakanatkin. Sieltä ei nähnyt Jumalaa, joka asui sisäpihalla. Sisäpihalle pääsi vain hyvät ihmiset.                                                  
Esipihan jälkeen tuli naisten piha, johon pääsi vain juutalaiset naiset. Siihen heidän pääsynsä tyssäsi. Pidemmälle ei ollut heilläkään asiaa. Ja tässä heidän portissaan jo luki; ”Pääsy vain juutalaisille” !           
Muut kuin juutalaiset ovat kuoleman omia, jos siitä kulkivat.                                                                     
Pakanoilla ei ollut mitään asiaa rukoilemaan Jumalaa esipihaa lähemmäs.                                                                                                                                                                             Naisille oman esipihansa jälkeen tuli heillekin kielto mennä pidemmälle, sillä vastassa oli Nikanor Aleksandrialaisen lahjoittamat vaskiovet, joita aukaisemaan talmudin mukaan tarvittiin kaksikymmentä miestä.  Tämän portin taakse pääsivät juutalaiset miehet, josta pihasta edemmäs saivat kulkea vain papit virkansa puolesta.  Vähän lähemmäs Jumalaa; pappien pihaan. Papitkaan eivät päässeet Jumalan eteen. Temppeliin, jota kutsuttiin pyhäksi sinnekään ei ollut papilla asiaa, muuta kuin virantoimituksessa.
Vain kerran vuodessa. Suurena sovinto päivänä. Jom Kippurina pääsi ylipappi kaikkein pyhimpään.     Ylipappi edusti välimiehenä suurena sovintopäivänä seurakuntaa Jumalan edessä saaden mennä pelosta vavisten temppeliin. Pyhään, josta Jumalan asumus: Kaikkein pyhin oli verholla erotettu pimeäksi pieneksi huoneeksi.  Ylipappi sai kerran vuodessa astua Jumalan pyhäkköön pirskottamaan verta syntisen kansan edestä. Jumala asui pimeässä verhon suojassa yksin, koska kansa oli syntinen, ja Jumala oli pyhä.
                                                       
Kansa oli niin syntinen, ettei se voinut kohdata pyhää Jumalaa ilman väliverhoa ja porttia portin perään.
Pappeja lukuun ottamatta kansa; puhumattakaan meistä pakanoista, emme päässeet lähellekään kohtaamaan Jumalaa.
Olimme toivottoman kaukana.

Ja katso, templin esivaate repesi kahtia ylhäältä hamaan alas, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat.

Tuo väliverho 18 metriä pitkä ja 6 metriä korkea ja miehen käsivarren paksuinen kudos.
Nyt tuo esivaate repesi Jeesuksen kuolleessa ristillä. Tuollaista väliverhoa ei revi mikään inhimillinen voima. Temppelin väliverhon repi auki Jumala itse. Samalla temppelin läntinen lamppu sammui. Lamppu, joka aina paloi, ja josta otettiin tuli uhrialttarin sytyttämiseen. Uhreja ei enää tarvittu.
Vanha laki liitto päättyi Golgatalle Jeesuksen kertakaikkisen uhrin kautta, ja alkoi uusi liitto, johon meidät pakanatkin liitettiin.
Tämä oli valtaisa kansallinen katastrofi juutalaisille. Jumala puhalsi lampun sammuksiin, jota ei enää tarvittu. Portit aukenivat itsestään. Myös tuo valtava Nikanorin portti. Ja esiriippu repesi.                                         
Nyt avautui näkymä Jumalan temppeliin. Kaikkein pyhimpään saakka.                           
Jokainen sai katsoa kaikkeen pyhimpään. Miehet, naiset ja me pakanatkin. Jumala poisti esteet Jeesuksen uhrin kautta.
Me kaikki saamme katsoa. Rohkeasti.  Ihan jokainen. 
Uskossa Herraan Jeesukseen Kristukseen.
                                                                                                                                                           
Tunnetpa itsesi kuinka syntiseksi tahansa. Jumala repi edestäsi väliverhon, jotta jokainen ihminen uskaltaisi katsoa Hänen puoleensa.
Nyt tuolta väliverhon takaisesta pimeydestä paistaa valkeus. Ja se valkeus on maailman valo. Uhri karitsa. Ristiinnaulittu Jeesus Kristus. Meidän jokaisen puolesta uhrattu, jotta voisimme lähestyä Jumalan pyhyyttä.
Että Jumala, joka käski valkeuden pimeydestä paistaa, se paisti tunnon valkeuden meidän sydämissämme Jumalan kirkkaudesta Jesuksen Kristuksen kasvoissa.
Iloitaan nyt pääsiäistä juhlien. Vaikka meillä on murheita ja kärsimyksiä. Maailma myrskyää.                   
Voitto on jo saatu. Meille loistaa ristiinnaulitun kasvot kirkkaina täynnä laupeutta ja anteeksiantoa.             
Ja sitä saamme ilolla katsoa.
Ja siinä valossa saamme vaeltaa vielä sen kappaleen matkaa mitä meillä on kuljettavana.
Saamme vaeltaa valkeuden lapsina. Ihan jokainen, joka uskossa on kääntänyt kasvonsa Jeesuksen puoleen.

Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina

Siunattua pääsiäisen aikaa !

Poissa saara

  • Viestejä: 23
  • Sana rististä on Jumalan voima 1 Kor 1 : 18
Vs: Pääsiäisteksti
« Vastaus #1 : 13.08.18 - klo:21:18 »
  :)Kiitos. " Niiden ylitse se kirkkaasti paistaa"- sanat Bibliasta, Jesajasta, jotka kirjoitit, lohduttavat. Mitä pimeämpää, sen kirkkaammin paistaa sen keskellä ristin evankeliumi. Veren evankeliumi. Kiitos hienoista yksityiskohdista kirjoituksessa, esim. temppelin väliverhon paksuudesta.  Jotenkin taas jano suuri tähän evankeliumin puhtaaseen veteen, hörps hörps. Kuten kirjoitit: "Meille loistaa ristiinnaulitun kasvot kirkkaina täynnä laupeutta ja anteeksiantoa. "