Kirjoittaja Aihe: Mitä usko on?  (Luettu 5464 kertaa)

Vastavoima

  • Vieras
Vs: Mitä usko on?
« Vastaus #15 : 08.11.13 - klo:17:09 »
Efosolaikirje 1:
1 Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, Efesossa oleville pyhille ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa.
2 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,
4 niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,
5 edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan,

11 Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan,
12 että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen.

hhmmm ??

Vastavoima

  • Vieras
Vs: Mitä usko on?
« Vastaus #16 : 08.11.13 - klo:17:27 »
Lainaus
Minua kuvottaa ne teot joita teen velvollisuudesta enkä rakkaudesta, niillä ei ole mitään arvoa..niitäkin teen.

kenties koko vanhan liiton Jumalan palvelus oli rutiinia eli velvollisuutta.
"Jokainen" äiti velvollisuudesta tekee joka aamu kaurapuuroa !

Mark. 10:1 Ja hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle, kulkien Jordanin toista puolta. Ja taas kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja tapansa mukaan hän taas opetti heitä.

Luuk. 4:16 Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan.

Luuk. 22:39 Ja hän meni ulos ja lähti tapansa mukaan Öljymäelle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.

Ap. t. 17:2 Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista,
______________________
Pappi Eelin kurittomat kakarat:
1. Sam. 2:
12 Mutta Eelin pojat olivat kelvottomia miehiä; he eivät välittäneet Herrasta
13 eivätkä siitä, mitä papeilla oli oikeus kansalta saada. Niin usein kuin joku uhrasi teurasuhria, tuli papin palvelija lihan kiehuessa, kolmihaarainen haarukka kädessänsä,
14 ja pisti sen kattilaan tai ruukkuun tai pannuun tai pataan, ja kaikki, minkä haarukka toi mukanaan, sen pappi otti itselleen. Niin he tekivät kaikille israelilaisille, jotka tulivat sinne Siiloon.
15 Jo ennenkuin rasva oli poltettu, tuli papin palvelija ja sanoi miehelle, joka uhrasi: "Anna liha paistettavaksi papille, sillä hän ei ota sinulta keitettyä lihaa, vaan raakaa".
16 Kun mies sanoi hänelle: "Ensin poltettakoon rasva; ota sitten itsellesi, mitä haluat", niin hän sanoi: "Ei niin, vaan anna se nyt heti, muutoin minä otan väkisin".
17 Ja nuorten miesten synti oli kovin suuri Herran edessä, koska he pitivät Herran uhrilahjan halpana.
_________________

Tässä saattaa olla jo tapansa mukaan eli velvollisuudesta tullut "rasite".

« Viimeksi muokattu: 08.11.13 - klo:17:31 kirjoittanut Vastavoima »

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6782
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Mitä usko on?
« Vastaus #17 : 24.06.14 - klo:19:13 »
Kirjoitan tähän lainauksen Aksel Valen-Sendstadin kirjasta Kristillinen dogmatiikka, sivut 394-395. Tässä on mielestäni aika hyvin kirjoitettu hedelmän itsehavainnonnin ongelmasta.

"Tätä uutta mieltä, joka voittaa synnin, Raamattu sanoo pyhitykseksi. Se kuvaa kristityn kasvua. Koska pyhityksen ja kristityn kasvun saa kuitenkin aikaan Jumala evankeliumilla, ei pyhitystä voida koskaan kokea siinä mielessä, että kristitty voisi havaita kasvunsa omasta elämästään.

Pyhitys, jonka Jumala meissä vaikuttaa evankeliumilla, pysyy aina uskon asiana. Pyhän Hengen elämässämme kasvattamia hedelmiä ei ole koskaan tarkoitettu rakentamaan meitä itseämme, vaan ne on tarkoitettu Jumalan kunniaksi ja toisia ihmisiä varten. Siksi kristitty ei voi koskaan päätyä sanomaan itsestään: "Kas niin, nyt kannan kääntymiseni arvoisia hedelmiä". Sitä vastoin on aina luonnollista sanoa: "Me olemme ansiottomia palvelijoita; olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemäään."

Jumalan pyhän lain valossa kristitty ei tietenkään koskaan löydä sellaisia hedelmiä, joista hän voisi saada lohdutusta tai tyydytystä. Jumalan ihmisessä vaikuttaman pyhityksen tuntomerkkinä on, että ihminen etsiytyy Kristuksen luo. Vain Hän on meidän pyhityksemme, jonka varassa voimme kelvata Jumalalle. Tässä on täysin hyödytöntä puhua hurskaasti kunnian antamisesta Jumalalle niistä hedelmistä, joita elämässään näkee. Niinhän fariseuskin tekee, ja kuitenkin Jeesus tuomitsi hänet kertakaikkiaan (Luuk 18:9-14)."

Mielenkiintoista todeta, että luemme ja pidämme arvossa samoja kirjoja.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Vastavoima

  • Vieras
Vs: Mitä usko on?
« Vastaus #18 : 27.06.14 - klo:08:06 »
Sellainen ajatus tuli mieleen, että jos joku havahtuu miettimään, että "tuottaako" usko tarpeeksi tekoja, niin jo sellaisen miettiminen kerto siitä, että ei ihan paatunut ole. Toisaalta voimmeko me itse tekojamme jotenkin mitata?

Se on ainakin varma asia, että ne teot eivät synny siten, että alkaa hätäpäissään touhuamaan hirveästi. Uskovahan kulkee ennalta valmistetuissa teoissa, niin paras apu on kääntyä hänen puoleensa, joka ne teot on jo valmistanut.
Yhteys Jeesukseen pitää uskon elossa. Siinä auttaa myös yhteys armosta eläviin kristittyihin.

Mitä ravintoa eli leipää eli ruokaa Jeesus söi ?

Vastavoima

  • Vieras
Vs: Mitä usko on?
« Vastaus #19 : 27.06.14 - klo:08:10 »
Sellainen ajatus tuli mieleen, että jos joku havahtuu miettimään, että "tuottaako" usko tarpeeksi tekoja, niin jo sellaisen miettiminen kerto siitä, että ei ihan paatunut ole. Toisaalta voimmeko me itse tekojamme jotenkin mitata?

Se on ainakin varma asia, että ne teot eivät synny siten, että alkaa hätäpäissään touhuamaan hirveästi. Uskovahan kulkee ennalta valmistetuissa teoissa, niin paras apu on kääntyä hänen puoleensa, joka ne teot on jo valmistanut.
Yhteys Jeesukseen pitää uskon elossa. Siinä auttaa myös yhteys armosta eläviin kristittyihin.
Tuossa asiassa olen suurena kysymysmerkkinä.
Ei siis mitään vapaata tahtoa.
Kaikki määrätty tiukasti etukäteen.
Ajatukset, sanat ja teot.
Kohtalomme sinetöity?
Lainaus
Ajatukset, sanat ja teot.
Kohtalomme sinetöity?

ikävä kyllä.
Tästä on esikoinen eli kaikessa ensimmäinen esimerkkinä.

Jeesus "ei itsessään ollut mitään" ! vaan kaikki tuli ja oli Isältä.

kuka sitten tietää mihin Herra vie ihmisen vastoin ihmisen, mukamas, vapaata tahtoa.
kuten Pietari itki Herran edessä, kuinka sitten tämän käy.

älä siitä välitä, vaan seuraa sinä minua, eli minä vien sinut minne et tahdo,
esim ristille, ja Jeesus sanoi, kolme kertaa ei näin Isä !

mutta Isä oli armoton !
ja samoin meille, usein.
valitettavasti, ihmisellä ei ole vapaata tahtoa.

Vastavoima

  • Vieras
Vs: Mitä usko on?
« Vastaus #20 : 27.06.14 - klo:08:26 »
Sellainen ajatus tuli mieleen, että jos joku havahtuu miettimään, että "tuottaako" usko tarpeeksi tekoja, niin jo sellaisen miettiminen kerto siitä, että ei ihan paatunut ole. Toisaalta voimmeko me itse tekojamme jotenkin mitata?

Se on ainakin varma asia, että ne teot eivät synny siten, että alkaa hätäpäissään touhuamaan hirveästi. Uskovahan kulkee ennalta valmistetuissa teoissa, niin paras apu on kääntyä hänen puoleensa, joka ne teot on jo valmistanut.
Yhteys Jeesukseen pitää uskon elossa. Siinä auttaa myös yhteys armosta eläviin kristittyihin.
Tuossa asiassa olen suurena kysymysmerkkinä.
Ei siis mitään vapaata tahtoa.
Kaikki määrätty tiukasti etukäteen.
Ajatukset, sanat ja teot.
Kohtalomme sinetöity?

No yritän selvittää hieman. Ensinnäkin me voimme kyllä valita oman tahdon tien ja niin ilmeisen usein myös teemme.
Kuitenkin Kristus asuu meissä uskovissa ja kaikki Jumalan tahdon mukainen tekeminen ja oleminen on Kristuksen aikaansaannosta meissä

 Raamattu sanoo:
"Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme."

"Siis, rakkaani, samoin kuin aina olette olleet kuuliaiset, niin ahkeroikaa, ei ainoastaan niinkuin silloin, kun minä olin teidän tykönänne, vaan paljoa enemmän nyt, kun olen poissa, pelolla ja vavistuksella, että pelastuisitte; sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi."

Jesajassa on VT:n puolella myös asiasta:

"Herra, sinä saatat meille rauhan, sillä myös kaikki meidän tekomme olet sinä tehnyt."

Ajattelen itse niin, että ne ennalta valmistetut teot ovat esim. laupeuden ja armollisuuden harjoittamista. Ja uskon myös sen, että silloin kun ihminen sellaista harjoittaa, ei hän ajattele sellaisella mitään ansaitsevansa, vaan se on sitä Kristuksen työtä meidän kauttamme.

Kysymyksessä ei ole se, että noudattaisimme rangaistuksen pelossa lakia. Kyse on siitä mihin Kristus meissä meitä ohjaa. Ne ovat Jumalan valmistamia tekoja, enkä niistä voi kerskata.

Lisään vielä sen, että esim. laupeuden ja armollisuuden osoittaminen on ihmiselle monesti vaikeaa, koska siinä joutuu olemaan tekemisissä paljon sairauden, heikkouden ja köyhyyden kanssa. Silloin joutuu pois omalta mukavuusalueelta. Siitähän Jaakobkin puhuu samassa yhteydessä, missä hän puhuu uskosta, mikä ilman tekoja on kuollut.

"Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla
ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?"


Uskon siis, että heikommista huolehtiminen ja muukin laupeus ja armollisuus ovat Jumalan työtä.
______________
Näyttää olevan että tässä on päivittäistä käytäntöä, kuten naapurin ravinnon ja lämmön tarpeen tiedostamista ja auttamista.

no ateistit ja saatanan palvojat, sekä homot ja muut syntiset, sitten tekevät samaa ?
eli pitävät perhekuntalaista huolta.
tämä ei ole vapaus vaan "luonnollinen pakko".
ellei olemme jumalattomia pahempia.

Lainaus
Uskon siis, että heikommista huolehtiminen ja muukin laupeus ja armollisuus ovat Jumalan työtä.

eli ateistit ja saatanan palvelijat ovat sitten tasa-arvoisia jos tekojen perusteella jaetaan armoa ja pelastusta eli uskon hedelmää ?
_____________________________

Nyt voitko tehdä selkoa mitä tarkoitat kun sanot:

Lainaus
Ensinnäkin me voimme kyllä valita oman tahdon tien ja niin ilmeisen usein myös teemme.
Lainaus
Kysymyksessä ei ole se, että noudattaisimme rangaistuksen pelossa lakia.

Jumala ja Mooses on toista mieltä, eli juuri rangistuksen pelosta me olemme uskossa ja etsimme pelastusta.
ei ihmisen tahi perkeleen kostolta vaan Jumalan !

eli Jumala sanoo:
tänä päivänä, valitse ?
eli vapaa tahto valita mitä haluaa ? vai Jumala pakottaa meidät tekemään kuten itse haluaa ja jos ei kykene tekemään mitä tahtoo, niin kostaa ihmiselle hänen oman vapaan valinnan niin että ihmisen on pakko valita Jumalan tahto ?

5. Moos. 30:19 Minä otan tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan, että minä olen pannut sinun eteesi elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Niin valitse siis elämä, että sinä ja sinun jälkeläisesi eläisitte.

jos valitsee oman vapaan tahdon Jumala tyytyy siihen ?

ei vaan Jumala KOSTAA !

5 Moos 28:1 "Jos kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja pidät tarkoin kaikki hänen käskynsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin Herra, sinun Jumalasi, asettaa sinut korkeammaksi kaikkia kansoja maan päällä.

2 Ja kaikki nämä siunaukset tulevat sinun osaksesi ja saavuttavat sinut, jos kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä.

eli hyvää, Jos valitsee oman tahdon niin Jumalan vastaus on kosto eli kidutus:

15 Mutta jos sinä et kuule Herran, sinun Jumalasi, ääntä etkä tarkoin pidä kaikkia hänen käskyjänsä ja säädöksiänsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin kaikki nämä kiroukset tulevat sinun päällesi ja saavuttavat sinut.

niin kaikki nämä kiroukset tulevat sinun päällesi ja saavuttavat sinut.

eli missä on vapaa tahto ?

Vastavoima

  • Vieras
Vs: Mitä usko on?
« Vastaus #21 : 27.06.14 - klo:08:29 »
Sellainen ajatus tuli mieleen, että jos joku havahtuu miettimään, että "tuottaako" usko tarpeeksi tekoja, niin jo sellaisen miettiminen kerto siitä, että ei ihan paatunut ole. Toisaalta voimmeko me itse tekojamme jotenkin mitata?

Se on ainakin varma asia, että ne teot eivät synny siten, että alkaa hätäpäissään touhuamaan hirveästi. Uskovahan kulkee ennalta valmistetuissa teoissa, niin paras apu on kääntyä hänen puoleensa, joka ne teot on jo valmistanut.
Yhteys Jeesukseen pitää uskon elossa. Siinä auttaa myös yhteys armosta eläviin kristittyihin.
Tuossa asiassa olen suurena kysymysmerkkinä.
Ei siis mitään vapaata tahtoa.
Kaikki määrätty tiukasti etukäteen.
Ajatukset, sanat ja teot.
Kohtalomme sinetöity?

No yritän selvittää hieman. Ensinnäkin me voimme kyllä valita oman tahdon tien ja niin ilmeisen usein myös teemme.
Kuitenkin Kristus asuu meissä uskovissa ja kaikki Jumalan tahdon mukainen tekeminen ja oleminen on Kristuksen aikaansaannosta meissä

 Raamattu sanoo:
"Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme."

"Siis, rakkaani, samoin kuin aina olette olleet kuuliaiset, niin ahkeroikaa, ei ainoastaan niinkuin silloin, kun minä olin teidän tykönänne, vaan paljoa enemmän nyt, kun olen poissa, pelolla ja vavistuksella, että pelastuisitte; sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi."

Jesajassa on VT:n puolella myös asiasta:

"Herra, sinä saatat meille rauhan, sillä myös kaikki meidän tekomme olet sinä tehnyt."

Ajattelen itse niin, että ne ennalta valmistetut teot ovat esim. laupeuden ja armollisuuden harjoittamista. Ja uskon myös sen, että silloin kun ihminen sellaista harjoittaa, ei hän ajattele sellaisella mitään ansaitsevansa, vaan se on sitä Kristuksen työtä meidän kauttamme.

Kysymyksessä ei ole se, että noudattaisimme rangaistuksen pelossa lakia. Kyse on siitä mihin Kristus meissä meitä ohjaa. Ne ovat Jumalan valmistamia tekoja, enkä niistä voi kerskata.

Lisään vielä sen, että esim. laupeuden ja armollisuuden osoittaminen on usein ihmiselle monesti vaikeaa, koska siinä joutuu olemaan tekemisissä paljon sairauden, heikkouden ja köyhyyden kanssa. Silloin joutuu pois omalta mukavuusalueelta. Siitähän Jaakobkin puhuu samassa yhteydessä, missä hän puhuu uskosta, joka ilman tekoja on kuollut.

"Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla
ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?"


Uskon siis, että heikommista huolehtiminen ja muukin laupeus ja armollisuus ovat Jumalan työtä.
Juu, noin minäkin ymmärrän.
Jeesuksessa vanhurskautetut ihmiset oppivat ajattelemaan ja toimimaan niissä
puitteissa kuin on Herran tahto.


Mutta että kaikki tekomme olisivat ennalta määrättyjä- siihen en usko.

Miten tämä havaitaan Pietarin ja Johanneksen ja mahdollisesti Jaakobin, toimissa ja puiteissa Galatian seurakunnassa ??

Vastavoima

  • Vieras
Vs: Mitä usko on?
« Vastaus #22 : 27.06.14 - klo:08:32 »
Mutta että kaikki tekomme olisivat ennalta määrättyjä- siihen en usko.

En minäkään.

Ei Jeesus määrää minua tekemään syntiä. Itse minä olen lihani tahtoa toteuttanut. Paha riippuu minussa kiinni ja synti asuu minussa, eli lihassani, kuten Paavali asian totesi.

Toki tiedät että JHWH on pelastaja mikä on yhdellä sanalla: Jeesus, näin meidän kirjoitus ja puhe kielessä.
eli Isä on se joka usein ei aina on esillä VT:ssä. ja Jumalan Poika tuli kun aika oli oikea eli täynnä, eli odotti ja katsoi ja oppi mitä Isä tekee ?

Miten tämä syntiin pakottaminen on esillä Hoosean elämässä ?

ilotytöt ovat syntiä tahi ei ?
jos ovat Jumala pakotti Hoosean syntiin ?