Tuli mieleen toinen nimi, jonka henkivalta ilmoitti. Sekin yritti olla sanomatta, mutta sanoi kuitenkin: "Se on niin hassu nimi, etten halua sanoa sitä". Jonkinlaisen tivaamisen jälkeen se ilmoitti nimekseen: "samperin soikoon".
Tästä tuli mieleeni, että onko jokaisella kirosanalla vastaava henki(valta)? Tai jos vaikka keksii itse ihan uuden kirosanan, niin liittyykö se johonkin hengelliseen juttuun jotenkin? Tai onko kaikilla kapteeni Haddockin kirosanoilla (esim. puoliapinan varjokuva, mamelukit, samperi olikin tuossa edellä mainittu, juttu aiheesta:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslainen/te_senkin_sillinrasvassa_karistettavat_herkkukurkut!.6433.blog) hengellinen osansa, tai "hitsin pimpuloilla"? (Lisäys: kuvittelin että tämä olisi jokin keksitty "hauska" kirosana, mutta näin ei välttämättä olekaan. Vähänpä ihminen tietää ja silti luulee itsevarmasti tietävänsä, huh.) Tuli vain mieleen, miten nämä käytännössä liittyvät toisiinsa.
Kuulostaa hieman viisastelulta, mutta varmaankin asiat kuitenkin toimivat todellisuudessa jollakin tavalla.
Hengellä ja ihmisen ajatuksella/käyttäytymisellä lienee siis jonkinlainen vastaavuus. Tai jotain sinnepäin?
Aivan hiljattain tein havainnon, että uskovaisillakin on kirosanoja puheessaan, mutta tuskin itse niitä ymmärtävät kirosanoiksi. Pankaapa merkille. Toisaalta on hyväksi tarkkailla omaakin puhettaan, ettei se sisällä tarpeettomia sanoja.
Kaipa kiroilu on yleisinhimillistä käytöstä, enemmän tai vähemmän. Raamatussa ei taida olla kiroilua kuitenkaan, en tiedä sitten minkälaista kiroilua juutalaisten keskuudessa on (ollut). Ehkä pyhimykset eivät kiroile lainkaan? Tulee mieleen Remu Aaltonen, joka jossakin haastettelussa kiroili aika reippaasti, mutta puhui jotain uskonasioistakin.
Lutherista ja kiroilusta löysin seuraavan jutun (muistelin että Luther oli värikäs sanankäyttäjä; Kari Kuulan kolumni): "Kiroilu on rumaa ja typerää, sanovat jotkut. Martti Luther oli toista mieltä. Hän on teologian historian estottomin eritepuheen harrastaja. Hänen lempisanojaan olivat paska, perse ja pieru." "'Minä olen kypsä paska ja maailma on suuri perse, joka puuppaa minut kohta ulos', lausui Martti Luther tulevasta kuolemastaan"
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kuula-mina-olen-kypsa-paska-ja-maailma-on-suuri-perse-joka-puuppaa-minut-kohta-ulos-lausui-martti-luther-tulevasta-kuolemastaanLutherin Vähässä katekismuksessa kuitenkin mainitaan kiroilu syntinä ripittäytymisen yhteydessä muutamassa kohtaa. Esim. "Olen ollut myös hävytön sanoin ja teoin, riidellyt vertaisteni kanssa, nurissut emäntääni vastaan sekä kiroillut häntä jne. Suren kaikkea tätä, rukoilen armoa ja tahdon parantaa tapani."
https://tunnustuskirjat.fi/vahakatekismus.html