Eevan ja Adamin syntiinlankeemuksen vuoksi Jumala kirosi maan.
Tämä kirous on edelleen voimassa.
Siksi maanviljelys Maapallolla on monimutkaista taistelua tuholaisia, kuivuutta, märkyyttä yms. vastaan.
Myös uskovat ovat syntiinlangenneiden jälkeläisiä, joten maa on meillekin kirottu.
Kuoltuamme meidänkin ruumiimme muuttuu kirotuksi maaksi:
"Adamille hän sanoi:
Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: 'Älä syö siitä',
niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi.
Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi;
orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä.
Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen,
sillä siitä sinä olet otettu.
Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."
(1. Moos. 3: 17-19)
Esim. biodynaamisella viljelyllä ja muilla ekologisilla keinoilla ravinnosta yritetään tehdä hieman vähemmän turmeltunutta.
Järkiperäisellä ruokavaliolla voi vielä edistää terveyttään, kuten Rupattelijakin edellä toteaa.
Mutta silti maan kirous ja kärsimään ja kuolemaan määrätty ihmisruumis ovat sekä uskovien että uskottomien osa.
Ihmisen ruumishan palvelee synnin lakia, siis syntiinlankeemuksen seurauksia.
Kyse ei ole pelkästään synneistä, vaan myös biologiasta.
Siksi uskovatkin sairastavat ja kuolevat.
Mutta uskovilla on toivo:
"Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta!
Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia,
mutta lihalla synnin lakia."'
(Room. 7: 24-25)