Kirjoittaja Aihe: Lain ja evankeliumin erottamisesta  (Luettu 37635 kertaa)

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Lain ja evankeliumin erottamisesta
« Vastaus #165 : 30.01.14 - klo:18:29 »

Mikäli Esko Murto (em. linkissä) käsittää vastaanottamisenkin "hurskaaksi lakihenkisyyden muodoksi". Silloin ollaan vaarallisen lähellä ns. universalismia eli kaikkien pelastumisoppia.
Mielestäni universalismi ei mitenkään sovi perinteisempään luterilaisuuteen. Eikö siellä nimenomaan saarnata 'laki kaikessa ankaruudessa ja armo kaikessa suloisuudessaan'. Kun laki musertaa, ei siinä jää ihmiselle edes sitä yhden prosentin mahdollisuutta tehdä mitään. Ehkä on hyvä kertoa mistä tuon artikkelin bongasin. Löysin sen tätä kautta:   http://uskojaelama.net/forum/index.php?topic=474.0

Tästä on keskusteltu jossakin jo aiemmin. Jos lähdetään siitä, että ihminen on pelkkä ajelehtiva pölkky, jolla ei voi olla mitään osuutta pelastumiseensa, niin ajaudutaan jompaan kumpaan ääripäähän, joko universalismiin tai kaksoispredestinaatioon. Silloin koko evankeliumin julistus menettää merkityksensä.

Ihmisen osuuden ongelma johtuu kuitenkin aivan eri asiasta kuin siitä, että se tekisi ihmisen ansiolliseksi. Tämä johtuu siitä, että sekoitetaan Jumalan armo ja armon vastaanottaminen toisiinsa. Nehän ovat käsitteellisesti ja kieliopillisestikin eri asioita. On "puhdasoppisia", jotka kieltävät senkin, että ihminen voisi vastata myönteisesti Jumalan kutsuun, mutta hyväksyvät sen, että ihminen voi vastustaa kutsua. Mielestäni tässä on ristiriita. Ja se johtaa väistämättä oletukseen, että täysin ihmisestä riippumatta Jumala pakottaa jotkut pelastukseen, mutta toisia ei.

Kun ymmärretään se, että Kutsuja on äärimmäisen korkea-arvoinen ja kutsuttu on vain tomu ja tuhka, niin pelkkä ajatuskin siitä, että kutsun vastaanottaminen muodostuisi ansioksi, on mielestäni rienaava.

"…jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua" (Ap. t. 2:41).
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell