Kirjoittaja Aihe: Uskoon ilman kastetta  (Luettu 91271 kertaa)

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #75 : 01.06.18 - klo:21:58 »


Lapsikasteella ei ole mitään merkitystä, ellei se uudestisynnytä, anna pelastavaa uskoa ja syntien anteeksisaamista. Toiseksi, kirkollinen oppi kaikissa kolmessa kirkossa - katolinen, ortodoksinen ja luterilainen - on, että kasteessa uudestisynnytään Jumalan lapseksi, ja saadaan (peri)-synti pois pestyksi.



Kommentoin nyt vain tietyiltä osin. Luterilaisen kirkon mukaan perisynti jää kastettuihinkin; sitä ei hävitetä kasteessa, se annetaan "vain" anteeksi. Roomalaiskatolisen kirkon mukaan perisynti hävitetään kasteessa, mutta jäljelle jää fomes peccati tai concupiscentia.

Roomalaiskatolisen kirkon katekismuksen kohdasta 405:

Lainaus
Vaikka perisynti onkin ”jokaisen omaa syntiä”, se ei kuitenkaan merkitse yhdessäkään Aadamin jälkeläisessä henkilökohtaista syyllisyyttä. Ihmiseltä puuttuu kyllä alkuperäinen pyhyys ja vanhurskaus, mutta ihmisluonto ei ole läpeensä turmeltunut, vaikka sen luonnolliset voimat ovatkin vahingoittuneet. Ihmisluonto kärsii ymmärryksen heikkoudesta, se on kärsimyksen ja kuoleman herruuden alainen ja on taipuvainen syntiin. Tätä taipumusta pahaan kutsutaan nimellä ”concupiscentia”. Kaste, joka välittää Kristuksen armon elämää, pyyhkii perisynnin pois ja antaa ihmisen elämälle jälleen suunnan Jumalaa kohti, mutta synnin seuraukset ihmisluonnolle, joka on heikentynyt ja pahaan taipuvainen, jäävät ihmiseen ja velvoittavat hänet hengelliseen taisteluun.

Kohdasta 1264:

Lainaus
Kastettuun jää kuitenkin eräitä synnin ajallisia seurauksia, kuten kärsimys, sairaus, kuolema ja sellaista elämään kuuluvaa haurautta, kuten luonteen heikkoudet ja muuta vastaavaa, sekä myös taipumus syntiin, jota traditio kutsuu nimellä concupiscentia (himo) tai kuvaannollisesti nimellä ”synnin tulipesä” (fomes peccati). Koska himo ”on jätetty kannustamaan ihmistä kilvoitteluun”, se ei ”kykene vahingoittamaan niitä, jotka eivät himoon suostu vaan miehuullisesti taistelevat sitä vastaan Kristuksen Jeesuksen armon avulla. Sillä vain se seppelöidään, joka kilvoittelee ’sääntöjen mukaisesti’” (2 Tim. 2:5).

Kohdasta 1426:

Lainaus
Kääntymys Kristukseen, uudestisyntyminen kasteessa, Pyhän Hengen lahjan saaminen sekä Kristuksen ruumiin ja veren vastaanottaminen ravinnoksi ovat tehneet meidät ”pyhiksi ja moitteettomiksi” Jumalan edessä (Ef. 1:4), niin kuin kirkko itse, Kristuksen morsian, on ”pyhä ja moitteeton” hänen edessään (Ef. 5:27). Kristillisessä initiaatiossa saatu uusi elämä ei ole kuitenkaan poistanut ihmisluonnon haurautta ja heikkoutta, ei myöskään taipumusta syntiin, jota traditio nimittää konkupiskentiaksi ja joka pysyy kastetuissa, jotta he Kristuksen armon auttamina osoittaisivat kestävyytensä kristillisen elämän taistelussa.

JPK

  • Vieras
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #76 : 01.06.18 - klo:22:02 »

Lapsikasteella ei ole mitään merkitystä, ellei se uudestisynnytä, anna pelastavaa uskoa ja syntien anteeksisaamista.

Mitä merkitystä on ns. uskovien kasteella, eihän se uudestisynnytä?
Uskova on kaiketi jo elossa.

Viittasin klassisien kristinuskon kirkkojen teologiaan, sillä he opettavat että lapsi kasteessa uudestisynnytään Jumalan lapseksi - kun vesi ja sana toimiva yhdessä sakramentin, eli uskon "mysteerin" kautta.

Vapaissa suunnissa ei opeteta että kaste uudestisynnyttää, vaan että se on jo pelastuneen tunnustautuminen Herran Jeesuksen omaksi, joskin joissakin vapaiden suuntien liikkeissä sanotaan, että uskoon tulemisessa täytyy mennä kasteelle heti, sillä hekin näkevät että parannuksen tekeminen ja syntien anteeksisaaminen ei ole "loppuun-saatettua" ellei uskoon tuleva mene kastelle.

Apostoli Pietarin saarna helluntaipäivänä pohjustaa tätä; kaste olisi syntien anteeksisaamiseksi, sekä Pyhän Hengen lahjan saamiseksi.
« Viimeksi muokattu: 01.06.18 - klo:22:11 kirjoittanut JPK »

JPK

  • Vieras
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #77 : 01.06.18 - klo:22:07 »


Lapsikasteella ei ole mitään merkitystä, ellei se uudestisynnytä, anna pelastavaa uskoa ja syntien anteeksisaamista. Toiseksi, kirkollinen oppi kaikissa kolmessa kirkossa - katolinen, ortodoksinen ja luterilainen - on, että kasteessa uudestisynnytään Jumalan lapseksi, ja saadaan (peri)-synti pois pestyksi.



Kommentoin nyt vain tietyiltä osin. Luterilaisen kirkon mukaan perisynti jää kastettuihinkin; sitä ei hävitetä kasteessa, se annetaan "vain" anteeksi. Roomalaiskatolisen kirkon mukaan perisynti hävitetään kasteessa, mutta jäljelle jää fomes peccati tai concupiscentia.

Roomalaiskatolisen kirkon katekismuksen kohdasta 405:

Lainaus
Vaikka perisynti onkin ”jokaisen omaa syntiä”, se ei kuitenkaan merkitse yhdessäkään Aadamin jälkeläisessä henkilökohtaista syyllisyyttä. Ihmiseltä puuttuu kyllä alkuperäinen pyhyys ja vanhurskaus, mutta ihmisluonto ei ole läpeensä turmeltunut, vaikka sen luonnolliset voimat ovatkin vahingoittuneet. Ihmisluonto kärsii ymmärryksen heikkoudesta, se on kärsimyksen ja kuoleman herruuden alainen ja on taipuvainen syntiin. Tätä taipumusta pahaan kutsutaan nimellä ”concupiscentia”. Kaste, joka välittää Kristuksen armon elämää, pyyhkii perisynnin pois ja antaa ihmisen elämälle jälleen suunnan Jumalaa kohti, mutta synnin seuraukset ihmisluonnolle, joka on heikentynyt ja pahaan taipuvainen, jäävät ihmiseen ja velvoittavat hänet hengelliseen taisteluun.

Kohdasta 1264:

Lainaus
Kastettuun jää kuitenkin eräitä synnin ajallisia seurauksia, kuten kärsimys, sairaus, kuolema ja sellaista elämään kuuluvaa haurautta, kuten luonteen heikkoudet ja muuta vastaavaa, sekä myös taipumus syntiin, jota traditio kutsuu nimellä concupiscentia (himo) tai kuvaannollisesti nimellä ”synnin tulipesä” (fomes peccati). Koska himo ”on jätetty kannustamaan ihmistä kilvoitteluun”, se ei ”kykene vahingoittamaan niitä, jotka eivät himoon suostu vaan miehuullisesti taistelevat sitä vastaan Kristuksen Jeesuksen armon avulla. Sillä vain se seppelöidään, joka kilvoittelee ’sääntöjen mukaisesti’” (2 Tim. 2:5).

Kohdasta 1426:

Lainaus
Kääntymys Kristukseen, uudestisyntyminen kasteessa, Pyhän Hengen lahjan saaminen sekä Kristuksen ruumiin ja veren vastaanottaminen ravinnoksi ovat tehneet meidät ”pyhiksi ja moitteettomiksi” Jumalan edessä (Ef. 1:4), niin kuin kirkko itse, Kristuksen morsian, on ”pyhä ja moitteeton” hänen edessään (Ef. 5:27). Kristillisessä initiaatiossa saatu uusi elämä ei ole kuitenkaan poistanut ihmisluonnon haurautta ja heikkoutta, ei myöskään taipumusta syntiin, jota traditio nimittää konkupiskentiaksi ja joka pysyy kastetuissa, jotta he Kristuksen armon auttamina osoittaisivat kestävyytensä kristillisen elämän taistelussa.

Katolisessa ja luterilaisessa teologiassa on paljon eroavaisuuksia, mutta periaate lapsikasteessa on sama, eli lapsi uudestisyntyy ja saa synnin anteeksi.

Luterilainen kirkko - kaste iso katekismus:

Lainaus
Nyt siis käsitämme, miten äärettömän suurenmoinen asia kaste on. Se tempaa meidät Perkeleen kidasta, omistaa meidät Jumalalle, kukistaa synnin ja ottaa sen pois. Joka päivä se sitten vahvistaa uutta ihmistä ja jatkaa vaikutustaan, kunnes pääsemme tämä elämän kurjuudesta iankaikkiseen ihanuuteen. Siksi jokaisen on pidettävä kastetta joka päivä päälle puettavana vaatteena. Sitä hänen on kannettava aina, mikäli hän mielii, että hänestä jatkuvasti löytyisi uskoa ja sen hedelmiä, että hänen vanha ihmisensä tukahtuisi ja että uusi varttuisi hänessä. Jos me näet aiomme pysyä kristittyinä, meidän on harjoitettava sitä tekoa, joka on tehnyt meidät kristityiksi. Jos joku lankeaa siitä pois, hänen on palattava siihen takaisin. Kristus, armoistuin, ei järky siitä, että teemme syntiä, eikä hän estä meitä palaamasta takaisin luokseen. Samoin pysyvät myös kaikki hänen aarteensa ja lahjansa. Niin myös se syntien anteeksiantamus, jonka olemme kerran kasteessa saaneet, pysyy yhäti voimassa joka päivä koko tämän elämämme, jonka aikana vanha ihminen riippuu meissä kiinni.

http://tunnustuskirjat.fi/ik/4osa.html

Katolinen kirkko määrittelee syntien anteeksisaamisen kuten vanhurskautuksen eritavalla kuin luterilainen kirkko, mutta kasteteologiassa he ovat kuitenkin ytimessään aivan sama.

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #78 : 01.06.18 - klo:22:45 »


Katolisessa ja luterilaisessa teologiassa on paljon eroavaisuuksia, mutta periaate lapsikasteessa on sama, eli lapsi uudestisyntyy ja saa synnin anteeksi.

Luterilainen kirkko - kaste iso katekismus:

Lainaus
Nyt siis käsitämme, miten äärettömän suurenmoinen asia kaste on. Se tempaa meidät Perkeleen kidasta, omistaa meidät Jumalalle, kukistaa synnin ja ottaa sen pois. Joka päivä se sitten vahvistaa uutta ihmistä ja jatkaa vaikutustaan, kunnes pääsemme tämä elämän kurjuudesta iankaikkiseen ihanuuteen. Siksi jokaisen on pidettävä kastetta joka päivä päälle puettavana vaatteena. Sitä hänen on kannettava aina, mikäli hän mielii, että hänestä jatkuvasti löytyisi uskoa ja sen hedelmiä, että hänen vanha ihmisensä tukahtuisi ja että uusi varttuisi hänessä. Jos me näet aiomme pysyä kristittyinä, meidän on harjoitettava sitä tekoa, joka on tehnyt meidät kristityiksi. Jos joku lankeaa siitä pois, hänen on palattava siihen takaisin. Kristus, armoistuin, ei järky siitä, että teemme syntiä, eikä hän estä meitä palaamasta takaisin luokseen. Samoin pysyvät myös kaikki hänen aarteensa ja lahjansa. Niin myös se syntien anteeksiantamus, jonka olemme kerran kasteessa saaneet, pysyy yhäti voimassa joka päivä koko tämän elämämme, jonka aikana vanha ihminen riippuu meissä kiinni.

http://tunnustuskirjat.fi/ik/4osa.html

Katolinen kirkko määrittelee syntien anteeksisaamisen kuten vanhurskautuksen eritavalla kuin luterilainen kirkko, mutta kasteteologiassa he ovat kuitenkin ytimessään aivan sama.

Kyllä, molemmille kaste on uskon ja regeneraation sakramentti. Usko ja regeneraatio kuuluvat yhteen.

Ei voi uudestisyntyä, jos ei usko. Uudestisyntynyt ihminen on uskova ihminen. Samalla hetkellä kun ihminen alkaa uskoa, ihminen uudestisyntyy. Tässä on kyse tietenkin mysteeristä, sillä järki sanoo, ettei vauva voi uskoa, ja koska se ei voi uskoa, se ei voi uudestisyntyäkään, koska uudestisyntyminen edellyttää uskoa.

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #79 : 01.06.18 - klo:23:27 »

Mielestäni uudestisyntyminen = Pyhän Hengen saaminen.


Samalla hetkellä kun ihminen uudestisyntyy, hän alkaa uskoa; tai samalla hetkellä kun ihminen alkaa uskoa, hän uudestisyntyy. Hän ei usko ilman Pyhän Hengen vaikutusta. Pyhä Henki, vanhurskauttava usko ja uudestisyntyminen kuuluvat siis yhteen.

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #80 : 02.06.18 - klo:13:10 »
Usko on Jumalan lahja. Usko ei ole älyllistä tietoisuutta jostakin (pelastuksesta). Usko ei ole ihmisestä käsin tuleva avu. Kukaan ei voi siittää itse itseään, eikä synnyttää. Uudestisyntymä on KOKONAAN Jumalan teko.

Monet mieltävät uuden syntymisensä pelastuksesta tietoiseksi tulemiseksi ja määrittelevät tämän AHAA hetkensä uudestisyntymiseksi.

Moni luulee olevansa "valmis seppä jo syntyessään". Tämä ei ole ollenkaan totta. Menee about 50-60 vuotta Jeesuksen seurassa, ennen kun Jumalan salaisuudet alkavat avautumaan Jumalan ihmiselle.

Oras- vaihe on pitkä, sitten kasvaa korsi, sitten tulee vihreät kypsymättömät tähkäpäät, jotka sitten aikanaan kypsyvät valmiiksi viljaksi suotuisissa kasvuolosuhteissa.

Tosiasiassa kukaan ihminen ei ole tietoinen omasta luonnollisesta syntymisestäänkään, ennen kun joidenkin aikojen kuluttua, tietoisuuden lisääntyessä. Eikä ihminen ole lapsena (ei myöskään hengellisenä lapsena) vielä aikuinen. Näin on myöskin Jumalan perheessä.

Usein vasta koettelemusten tulessa kulta puhdistuu kaiken maailman kuonasta, eli suurista luuloista omasta itsestään ja omasta elämästään.

Luuk. 8:15 Mutta mikä hyvään maahan putosi, ne ovat ne, jotka sanan kuultuansa säilyttävät sen vilpittömässä ja hyvässä sydämessä ja tuottavat hedelmän kärsivällisyydessä.


Jos ihminen ei suostu tulemaan tyhjäksi omasta itsestään, niin hän ei voi käsittää evankeliumin salaisuutta. Immaanuel on tuo Jumalan salaisuus. Kristus meissä, kirkkauden toivo. Meissä itsessämme ei ole Jumalalle vietäväksi muuta kuin syntimme. Mark. 8:37 Sillä mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?

Epäusko on perimältään ihmisen haluttomuutta tulla syntiseksi. Jumalan edessä synti paljastuisi, siksi ihminen tekee niin paljon torjuakseen JUmalan pois tietoisuudestaan.

1. Tim. 1:15 Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.
« Viimeksi muokattu: 02.06.18 - klo:13:18 kirjoittanut evlutkristitty »

Poissa Jopo

  • Viestejä: 379
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #81 : 04.06.18 - klo:07:16 »
Ei voi uudestisyntyä, jos ei usko. Uudestisyntynyt ihminen on uskova ihminen. Samalla hetkellä kun ihminen alkaa uskoa, ihminen uudestisyntyy. Tässä on kyse tietenkin mysteeristä, sillä järki sanoo, ettei vauva voi uskoa, ja koska se ei voi uskoa, se ei voi uudestisyntyäkään, koska uudestisyntyminen edellyttää uskoa.

Noinhan se menee luonnollisen ajattelumme mukaan. Voimmeko perustautua siihen?

Miten vastaamme siihen Jeesuksen sanaan - Hän toistaa sen kolmeen kertaan - että ilman uudestisyntymistä ei voida nähdä Jumalan valtakuntaa, eikä päästä sinne sisälle?

"Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa." 
" Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan."
"Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä."
"Ääretön meri armoa on Kristuksessa, en luule voivani koskaan käsittää sitä. On myös ääretön määrä syntiä sydämessäni. En usko koskaan täydellisesti voivani käsittää sitä"(Antti Achrenius)

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #82 : 04.06.18 - klo:22:28 »
Ei voi uudestisyntyä, jos ei usko. Uudestisyntynyt ihminen on uskova ihminen. Samalla hetkellä kun ihminen alkaa uskoa, ihminen uudestisyntyy. Tässä on kyse tietenkin mysteeristä, sillä järki sanoo, ettei vauva voi uskoa, ja koska se ei voi uskoa, se ei voi uudestisyntyäkään, koska uudestisyntyminen edellyttää uskoa.

Noinhan se menee luonnollisen ajattelumme mukaan. Voimmeko perustautua siihen?

Miten vastaamme siihen Jeesuksen sanaan - Hän toistaa sen kolmeen kertaan - että ilman uudestisyntymistä ei voida nähdä Jumalan valtakuntaa, eikä päästä sinne sisälle?

"Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa." 
" Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan."
"Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä."

Ajattelen, että jos ihmisellä on usko siihen, että kaikkivaltias Jumala on todella olemassa, silloin hänen ei ole vaikea uskoa moneen asiaan, joka ylittää hänen ymmärryksensä.

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #83 : 04.06.18 - klo:23:12 »
P.S. Lisäisin tarkennuksen vuoksi, että monet, jotka hyökkäävät perinteistä lapsikasteopetusta vastaan, vetoavat järkeen, eli he eivät voi uskoa lapsikasteopetukseen, koska se on vastoin heidän järkeään. Mutta jos se olisi todellinen ja riittävä ja älyllisesti uskottava peruste hylätä lapsikasteteologia, eikö heidän silloin pitäisi lakata uskomasta moneen muuhunkin asiaan, joka ylittää Raamatussa tai teologiassa heidän järkensä käsityskyvyn? Toisin sanoen lapsikasteen vastainen argumentointi ei voi mielestäni perustua sille, että lapsikasteopetus on järjenvastaista, vaan joillekin muille argumenteille.

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #84 : 05.06.18 - klo:00:15 »
Esim. kuolleista ylösnouseminen on järjenvastainen. Jos kristinusko olisi järjellä pääteltävissä, silloin se olisi ihmisten keksimä uskonto ja Jumalakin olisi ihmisten keksimä Jumala.

Näin ei ole, muutoin koko kristinusko olisi hyödytön uskonto ja me kristityt olisimme maailman hulluimmat ihmiset.

Ihmisiä loukkaa eniten sellainen Jumala joka antaa ihmisten kiduttaa ja rääkätä itseänsä ja lopulta tappaa.  Pietarikin oli tunnustuksensa päälle kohta sanomassa Jeesukselle, että Herra, sellaista ei saa sinulle tapahtua. Kun Jeesus puhui heille siitä että hänet surmataan.

Muslimit auttavat heikkoa Jumalaansa tykkien, ohjusten, konepistoolien ja räjähteiden avulla. Naivisti huutavat vielä konepistoolin rätinän joukkoon, "Jumala on suuri".

Kristinusko poikkeaa kaikista muista, siina Jumala antaa itsensä kuolemaan ja kärsimyksiin, pelastaakseen kadotukseen tuomitut syntiset ihmiset kadotuksesta.

Kristinusko on niin järjenvastainen kun  olla voi. Täynnä täysin käsittämättömiä paradokseja.
Pienin on suurin, joka kuolee hän saa elää,  ;)

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #85 : 05.06.18 - klo:01:13 »
Esim. kuolleista ylösnouseminen on järjenvastainen. Jos kristinusko olisi järjellä pääteltävissä, silloin se olisi ihmisten keksimä uskonto ja Jumalakin olisi ihmisten keksimä Jumala.

Näin ei ole, muutoin koko kristinusko olisi hyödytön uskonto ja me kristityt olisimme maailman hulluimmat ihmiset.

Ihmisiä loukkaa eniten sellainen Jumala joka antaa ihmisten kiduttaa ja rääkätä itseänsä ja lopulta tappaa.  Pietarikin oli tunnustuksensa päälle kohta sanomassa Jeesukselle, että Herra, sellaista ei saa sinulle tapahtua. Kun Jeesus puhui heille siitä että hänet surmataan.

Muslimit auttavat heikkoa Jumalaansa tykkien, ohjusten, konepistoolien ja räjähteiden avulla. Naivisti huutavat vielä konepistoolin rätinän joukkoon, "Jumala on suuri".

Kristinusko poikkeaa kaikista muista, siina Jumala antaa itsensä kuolemaan ja kärsimyksiin, pelastaakseen kadotukseen tuomitut syntiset ihmiset kadotuksesta.

Kristinusko on niin järjenvastainen kun  olla voi. Täynnä täysin käsittämättömiä paradokseja.
Pienin on suurin, joka kuolee hän saa elää,  ;)

Jokainen järjellinen ihminen voi mielestäni sanoa vähintään melko painokkaasti aamenensa Pascalille, kun hän väittää, että "järjen lopullisena tehtävänä on tunnustaa, että on äärettömän paljon asioita, jotka ylittävät sen, ja se on todella heikko, jos se ei sitä tahdo tunnustaa."

Kaikki järjettömyydet eivät kuitenkaan voi pitää paikkaansa. Järjettömyys ei ole totuuden kriteeri.

Poissa ullamaija

  • Viestejä: 203
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #86 : 05.06.18 - klo:11:01 »
Itselleni on täysin järjenvastaista,että Jumala tahtoo nähdä minut taivaassa.Se on niin vastoin kokemusta ja selvää tietoa omasta likaisuudestani,etten mitenkään sitä käsitä.

JPK

  • Vieras
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #87 : 05.06.18 - klo:13:30 »
Syntinen pelastuu Herran Jeesuksen uhrin tähden - Hänessä synti tuomittiin, ja Hänessä Jumala sovitti itse itsensä kanssa koko maailman. Jeesuksen sovintoveri vain antaa syntejä anteeksi.

Luterilaisen kasteopin ydin on sen "salaisuudessa" eli sakramenttalistisuudessa: vesi ei ole enää pelkkää vettä vaan jumalallista vettä (pyhitettyä vettä), jossa on Jumalan Sana ja Jumalan nimi.

Luterilaisen kirkon iso-katekismus selvittää:

Lainaus
Kaste on aivan eri asia kuin muu vesi. Tämä ei johdu veden luonnollisesta olemuksesta, vaan siitä, että veteen tulee jotain jalompaa. Jumala itse luovuttaa siihen kunniansa ja panee siihen valtansa ja voimansa. Siksi se ei olekaan pelkkää luonnollista vettä, vaan jumalallista, taivaallista, pyhää ja pelastavaa vettä tai jotain vielä ylistettävämpää. Kaikki tämä johtuu sanasta, taivaallisesta ja pyhästä sanasta, jota kukaan ei pysty kyllin ylistämään. Tässä sanassa on kaikki, ja se voi kaiken, mitä Jumala on ja voi. Myös kasteen olemus eli se, että se on sakramentti, on juuri tästä peräisin. Pyhä Augustinuskin opettaa näin: Accedat verbum ad elementum et fit sacramentum, eli: "Kun sana liittyy aineeseen, syntyy sakramentti", mikä on pyhä, jumalallinen toimitus ja merkki.

lähde: http://tunnustuskirjat.fi/ik/4osa.html

Jumalan evankeliumissa ja Sanassa kuitenkaan kastevesi ei poista lihan saastaa, eikä annan syntejä anteeksi, vaan Jeesuksen veri - kun ihminen uskoo syntinsä sovitetuksi Kristuksen yllä ristillä, johon Jumalan Sana ja Jumalan armo ihmistä ohjaa.

1Piet.3:21 "Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena – joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta – Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta..."


iso-katekismus jatkaa:

Lainaus
Kasteen voima, vaikutus, hyöty, hedelmä ja päämäärä on siinä, että se pelastaa. Eihän ketään sitä varten kasteta, että hänestä tulisi ruhtinas, vaan niin kuin sana kuuluu, että hän pelastuisi.

lähde: http://tunnustuskirjat.fi/ik/4osa.html

Raamattu ei missään sano, että jokainen joka kastetaan, se pelastuu, vaan se sanoo jokainen joka huutaa avuksi Herran nimeä se pelastuu. Tässä ihminen omakohtaisesti kääntyy Herran luo, eikä jää kirkon luoman sakramentalistisen uskotelman varaan, jossa vesikaste pelastaisi synnistä.

ROOMALAISKIRJE 10 LUKU

11 Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään". 12 Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat. 13 Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".

 14 Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? 15 Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!" 16 Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?" 17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

Apostoli Paavali ei lähetty kastamaan, vaan julistamaan Jumalan evankeliumia ihmisille pelastukseksi.

1Kor.1:17 "Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan – ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi."


Poissa ullamaija

  • Viestejä: 203
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #88 : 05.06.18 - klo:14:47 »
Jumalan armoa ei löydä pohdiskeleva,ihmisviisasmieli ,vaan ahdistunut omatunto.

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #89 : 06.06.18 - klo:23:40 »
Näitä asiayhteydestään irroitettuja jakeita, (joita ei edes kirjeissä ole alunperin ollut), yritetään toistuvasti käyttää kumoamaan toisten pyhien kirjoitusten tekstejä.

Raamattu ei ole sellainen kirja, joka lätkii jatkuvasti itseään koville, eli eli toinen kirjoitus kumoaa toisia kirjoituksia. Kysymyksessä on aina silloin väärä tulkinta, jos joku kirjoitus näyttäsi tulevan toista vastaan. 

Eli esim. Paavali ei ole missään kirjoituksissaan pyrkinyt tekemään Jeesuksen asettamaa kastekäskyä tyhjäksi. Päinvastoin hänen kirjoituksensa vahvistavat kasteopetuksen.

Mark. 16:15 Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
*) Mark. 16:16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.