Tänään ehtoolliskokouksessa oli hyvä saarna.
Erityisesti mieleen jäi nämä:
Jeesuksen laulamisesta on Raamatussa oikeastaan kaksi mainintaa. Ensimmäinen on: "Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle."
Tutkijat ovat sitä mieltä että tässä oli kyse psalmeista 113-118. Kun noita lukee Jeesuksen näkökulmasta siinä tilanteessa missä hän oli lähdössä öljypuristimeen niin onhan se todella vaikuttavaa ja painavaa sanaa.
Toinen laulu onkin sitten vielä vaikuttavampi: "Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? "
Tuohon aikaan oli rabbeilla tapana laulaa katkelma jostain psalmista ja opetuslasten tehtävänä oli sitten laulaa se loppuun ulkomuistista. Voi vain kuvitella mikä olisi ollut vaikutus jos opetuslapset olisivat tuon tajunneet ja laulaneet ristin juurella psalmin 22 loppuun. Kertakaikkiaan. Se olisi ollut jotain valtavaa. Mutta suurin osa heistä oli juossut jo pakoon ja ilmeisesti ainoastaan Johannes oli naisten kanssa ristin juurella.
Mutta varmasti jälkeenpäin he huolellisesti lukivat ja lauloivat tuon psalmin loppuun. Ja miten valtavan ja yksityiskohtaisen kuvan se ristiinnaulitsemisesta antaakaan. Jo tuhat vuotta ennenkuin Messias itse eli tuon psalmin oli tilanne kaikkine tunteineen ja yksityiskohtineen profetoitu tuossa laulussa.
Tässä tuli itselle paljon mietittävää.
Kiitos Jeesus.