“Uskonto on käytöksen muuttamista; se poistaa henkilön elämäntyylistä monia asioita, joita tämä on tehnyt ja lisää siihen paljon sellaista, mitä siinä ei ole koskaan ollut. Se lisää myös uudenlaista käyttäytymistä: kirkossa tai uskonnollisissa kokouksissa käymistä, kurinalaista raamatunlukua ja rukousta, tarvitsevien auttamista. Ystävät vaihtuvat niiksi, joilla on sama uskonnollinen elämäntyyli ja jotka ovat mukana kaikissa niissä sosiaalisissa toiminnoissa, jotka ovat hyväksyttäviä juuri tuon tietyn uskonnollisuuden piirissä. Henkilöä saatetaan pitää kokosydämisemmin Jumalalle omistautuneena, jos hänestä tulee diakoni, kuorolainen, nuoriso-ohjaaja, pappi tai jopa lähetyssaarnaaja!”
Malcolm Smith, Se on täytetty!, Kuva ja Sana 1991, sivu 33.