Kirjoittaja Aihe: Seurakunnaton, helvettiinkö  (Luettu 26213 kertaa)

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #75 : 17.12.13 - klo:21:19 »
On tietenkin mahdollista ettei mies varsinaisesti siellä käynyt vaan näki näyn tai jotain mutta totuushan se silti on.
Tuo on tietysti mahdollista, mutta suhtaudun hyvin epäilevästi siihen millaiseksi helvetti kuvaillaan. Pidän montaa yleisesti esitettyä väärän esim. se, että paholainen siellä ketään kiusaisi. Ei maallisessa vankilassakaan konnia laiteta toisia rankaisemaan.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #76 : 17.12.13 - klo:21:22 »
No, ei näistä keskusteluistakaan kauheasti apua ole, ehkä se on vaan hyväksyttävä ettei koskaan saa uskovaa ystävää.
Yksinäisyys seurakunnassa olevilla ja seurakunnattomilla on iso vitsaus. Silloin kun se ei ole itse valittua.

Poissa Tosikko

  • Viestejä: 639
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #77 : 20.12.13 - klo:21:57 »
Mitä mieltä Turun jumalan seurakunnasta?

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #78 : 20.12.13 - klo:22:15 »
Mitä mieltä Turun jumalan seurakunnasta?

Sanon tämän omana mielipiteenäni, en moderaattorina:

Pidän tuota porukkaa taivastien kulkijoina, mutta mielestäni he ovat turhan usein kiinnostuneita tien vieressä olevista pusikoista ja huutelevat sieltä muille Tiellä kulkijoille, että heidän pitäisi poiketa pusikkoon.


-

Mitä tästä pitäisi ajatella?

"Olemme Turussa esimerkkiseurakunta kaikkien muiden paikkakuntien kristityille: Alkakaa toimia samoin. Julistakaa, että "ME OLEMME tämän paikkakunnan Jumalan seurakunta." Ja sisällyttäkää tuohon "ME" sanaan kaikki teidän paikkakuntanne uskossa olevat eli Kristuksen ruumiin jäsenet. Näin me teemme Turussa. Kun rukoilemme Herraa siunaamaan meitä, laajenee tuo "meitä" -sana käsittämään kaikki Turun kristityt. ME olemme Turussa oleva Jumalan seurakunta."

http://www.jeesus-on-herra.com/


Poissa Tosikko

  • Viestejä: 639
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #79 : 20.12.13 - klo:22:28 »
lahkohenkisyyttä parhaimmillaan.

Poissa hanski

  • Viestejä: 95
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #80 : 03.08.16 - klo:21:41 »
"älkäämme jättäkö OMAN seurakunnankokoustamme .."

Tuohan ei ole ihan noin.
Lainaus käyttäjältä: RK: Hepr.10:25
Älkäämme jättäkö yhteistä kokoontumistamme, niin kuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme entistäkin enemmän, kun näette tuon päivän lähestyvän.

Esimerkiksi se, että helluntaikirkkolaiset eivät kokoonnu yhdessä helluntaikansalaisten tai luterilaisten uskovien kanssa on yhteisen kokoontumisen jättämistä.



Minäkin ymmärtäisin niin, että tässä kohdassa nuhdellaan/varoitetaan lahkohenkisyydestä. Itse ymmärsin tämän kohdan joskus aikaisemmin niin, että siinä puhutaan ihmisistä, jotka ovat kokonaan jättäneet seurakuntansa ja ajattelin, että tämä kohta ei mitenkään ainakaan minua koske. Mutta sitten jossain tilanteessa, muistaakseni jonkun saarnan aikana, tämä kohta "avautuikin" itselleni eri tavalla. Ja ajattelin ja koin sen omalla kohdallani niin, että jos esim. pidän vain jotakin herätysliikettä hengellisenä kotinani ja arvostan vain sen piirissä pidettäviä kokoontumisia, olenko silloin juuri jättämässä ja halveksimassa oman paikallisen luterilaisen seurakuntani kokoontumiset?

Poissa Jt

  • Viestejä: 7
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #81 : 03.08.16 - klo:22:23 »
Vaikka olisi seurakunnaton ja kastamaton, pääsee taivaaseen takuulla, jos uskoo Jeesukseen.

Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #82 : 24.10.17 - klo:22:06 »
Olen miettinyt paljon ja kipuillutkin tätä asiaa, itse uskoon tulleena täysin kaikkien seurakuntien ulkopuolelta. Olen kuunnellut monen seurakunnan edustajan ja niihin kuuluvien vetoomuksia, miksi pitäisi valita itselleen jokin yhteisö ja leimautua siihen. Kaikki eivät ole yhtä kärkkäitä, löytyy myös jopa pastoreita joiden mielestä pääasia on että on uskovien yhteyttä ja saa kuulla Sanaa ja rukoilla yhdessä. Minä näen Raamatusta että se juurikin on pääasia. Mielelläni rukoilen yhdessä ja kuuntelen sekä myös jaan toisten kanssa ajatuksia liittyen hengellisyyteen ja elämään, mutta rehellisesti sanottuna olen uskon elämäni aikana kokenut enemmän virvoitusta siinä kaikessa tehdessäni sitä muutaman uskovan kanssa pienessä piirissä. Lukumäärä ei sinällään ole ratkaisevaa, mutta isommassa porukassa tahtoo aina mennä erilaiseksi, harvemmat ovat äänessä ja ihmisten olemukset ja käyttäytymisetkin saattavat muuttua jonkun verran. Olen itse siksi järkeillyt, että on varmasti rakentavampaa pysyä tällaisessa uskovien yhteydessä jossa kokee rakentuvansa, kuin mennä itsensä tai jonkun muun "pakottamana" johonkin "oikeaan seurakuntaan" jossa ei koe rakentuvansa samassa määrin.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #83 : 24.10.17 - klo:22:29 »
Olen miettinyt paljon ja kipuillutkin tätä asiaa, itse uskoon tulleena täysin kaikkien seurakuntien ulkopuolelta. Olen kuunnellut monen seurakunnan edustajan ja niihin kuuluvien vetoomuksia, miksi pitäisi valita itselleen jokin yhteisö ja leimautua siihen. Kaikki eivät ole yhtä kärkkäitä, löytyy myös jopa pastoreita joiden mielestä pääasia on että on uskovien yhteyttä ja saa kuulla Sanaa ja rukoilla yhdessä. Minä näen Raamatusta että se juurikin on pääasia. Mielelläni rukoilen yhdessä ja kuuntelen sekä myös jaan toisten kanssa ajatuksia liittyen hengellisyyteen ja elämään, mutta rehellisesti sanottuna olen uskon elämäni aikana kokenut enemmän virvoitusta siinä kaikessa tehdessäni sitä muutaman uskovan kanssa pienessä piirissä. Lukumäärä ei sinällään ole ratkaisevaa, mutta isommassa porukassa tahtoo aina mennä erilaiseksi, harvemmat ovat äänessä ja ihmisten olemukset ja käyttäytymisetkin saattavat muuttua jonkun verran. Olen itse siksi järkeillyt, että on varmasti rakentavampaa pysyä tällaisessa uskovien yhteydessä jossa kokee rakentuvansa, kuin mennä itsensä tai jonkun muun "pakottamana" johonkin "oikeaan seurakuntaan" jossa ei koe rakentuvansa samassa määrin.

Monet ovat joutuneet seurakunnastaan eroon tahtoen tai tahtomattaan. Toiseen seurakuntaan liittyminen ei ole silloin kovin yksioikoinen juttu. Jokaiseen seurakuntaan liittyy enemmän tai vähemmän asioita, joita ei voi hyväksyä. Usein ne asiat ovat harhaoppeja ja silloin on ajateltava sitä, kuinka paljon harhaa voi hyväksyä omalla kohdallaan. Valitsenko seurakunnan, jonka harhat tunnen vai sellaisen, jonka harhoja en tunne. Jotkut seurakunnat voivat olla vuoden päästä aivan erilaisia kuin mitä ne nyt ovat. Torontolaisuuden aika osoitti tämän mahdollisuuden selvästi. Kohtalaisen terveetkin seurakunnat (ja ihmiset) lähtivät innolla mukaan. Toiset näkivät harhan selvästi ja erosivat, osa erotettiin, koska eivät voineet sitä hyväksyä.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa garibaldi

  • Viestejä: 123
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #84 : 25.10.17 - klo:14:39 »
Suomessa tilanne on ainutlaatuinen siten, että täällä on käytännössä ainoastaan luterilaisuus ja karismaattinen liike. Luterilaisissa on sitten jakautumista tunnustuksellisiin luterilaisiin ja liberaaleihin ym.

Tuolla suuremmassa maailmassa on tunnustuksellisia seurakuntia (esim. 1689 Baptist Confession, Westminister Confession of Faith) sekä seurakuntia, jotka ovat määritelleet heidän käsityksensä kristillisestä uskosta hyvinkin tarkasti. Tällaiset seurakunnat ovat myös pääsääntöisesti sitoutuneet opettamaan Raamattua järjestelmällisesti jae jakeelta. Näin seurakunnassa pysyy yllä sellainen positiivinen dynamiikka, että Raamattu vaikuttaa sekä julistajaan että kuulijoihin. Mistä seuraa se, että uskonkäsitykset ovat yhtenäisiä ja pysyvät Raamattua lähellä eikä olla kaikenlaisten tuulten heiteltävinä.

Suomessa hyvänä esimerkkinä tällaisesta tarkemmasta uskonkäsitysten määrittelemisestä on http://agapechurch.fi/seurakuntamme/uskontunnustus/

Karismaattisen liikkeen sisällä uskonkäsitykset vaihtuvat puhujasta toiseen eikä mitään koherenttia kuvaa kristillisestä opista ja käytännöstä synny. Uskon tämän vahvistavan yhdistävien karismaattisessa liikkeessä tavattujen (Pyhästä Hengestä peräisin oleviksi ymmärrettyjen) kokemuksien merkitystä, koska yhteys syntyy kokemuksen eikä yhdistävän uskon ja sen sisällön ympärille.

Samalla käsitys hengellisyydestä ja todellisuuden luonteesta muodostuu sanojen ja järjen ulkopuolella olevaksi. Jos täysin keskenään ristiriitaisia opetuksia yhdistää samanlainen kokemus, niin tällöin kokemus on perimmäinen todellisuus.
« Viimeksi muokattu: 25.10.17 - klo:14:45 kirjoittanut garibaldi »

Poissa Mice

  • Viestejä: 1651
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #85 : 25.10.17 - klo:14:52 »
Samansuuntaisia ajatuksia minullakin, mitä garibaldi edellä esittää.

Ja vielä tuosta kokemukseen perustuvasta "yhteydestä", että kokemuksetkaan eivät ole välttämättä samanlaisia, vaan yhdistävä tekijä on yleinen tahto kokemuksiin, voimaan ja voimavaikutuksien etsimiseen. Siksi monesti kuuleekiin sanottavan sen suuntaisesti, että ei oppi ole niin tärkeä, vaan se, että Jumala toimii ja sen myötä tapahtuu asioita.

Se on mielestäni ihan ok, että ihmisillä on tietyistä uskoon ja oppiin liittyvistä asioista erilaisia tulkintoja ja ne myönnetään ja niistä voidaan keskustella. Mutta sellaisessa älyllisessä epärehellisyydessä on vaikea tuntea todellista yhteyttä, missä oppia vähätellään kokemuksellisuuden kustannuksella. Kuka tahansa voi puhua mitä tahansa, kunhan tapahtuu.
Ihmisroska

Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #86 : 26.10.17 - klo:10:05 »
Jotkut seurakunnat voivat olla vuoden päästä aivan erilaisia kuin mitä ne nyt ovat. Torontolaisuuden aika osoitti tämän mahdollisuuden selvästi. Kohtalaisen terveetkin seurakunnat (ja ihmiset) lähtivät innolla mukaan. Toiset näkivät harhan selvästi ja erosivat, osa erotettiin, koska eivät voineet sitä hyväksyä.

Olen sen verran vihreä näissä piireissä että minulla ei ole kokemusta torontolaisuudesta. Olen kyllä jonkun verran lukenut historiaa ja tiedän vähän mistä on kysymys. Tiedän paremmin 2000-luvun tapahumista, Nokia Missiot ja Lakelandit yms. Ehkä nämä ovat olleet tuon muinaisen torontolaisuuden luonnollista jatkumoa? Näissä olen kyllä aistinut "alusta asti" mistä on kysymys, tai pikemminkin mistä ei ole kysymys. Pyhä Henki ei ole kehoittanut minua osallistumaan näihin millään tavalla.

Muuten, tuosta lainaamasi ajatuksen ensimmäisestä lauseesta tuli mieleen, että voisiko tuo tapahtua myös toisin päin? Että joku seurakunta muuttuisikin paremmaksi?

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #87 : 26.10.17 - klo:13:36 »
Jotkut seurakunnat voivat olla vuoden päästä aivan erilaisia kuin mitä ne nyt ovat. Torontolaisuuden aika osoitti tämän mahdollisuuden selvästi. Kohtalaisen terveetkin seurakunnat (ja ihmiset) lähtivät innolla mukaan. Toiset näkivät harhan selvästi ja erosivat, osa erotettiin, koska eivät voineet sitä hyväksyä.

Olen sen verran vihreä näissä piireissä että minulla ei ole kokemusta torontolaisuudesta. Olen kyllä jonkun verran lukenut historiaa ja tiedän vähän mistä on kysymys. Tiedän paremmin 2000-luvun tapahumista, Nokia Missiot ja Lakelandit yms. Ehkä nämä ovat olleet tuon muinaisen torontolaisuuden luonnollista jatkumoa? Näissä olen kyllä aistinut "alusta asti" mistä on kysymys, tai pikemminkin mistä ei ole kysymys. Pyhä Henki ei ole kehoittanut minua osallistumaan näihin millään tavalla.

Muuten, tuosta lainaamasi ajatuksen ensimmäisestä lauseesta tuli mieleen, että voisiko tuo tapahtua myös toisin päin? Että joku seurakunta muuttuisikin paremmaksi?

Tuo viimeinen lauseesi on tosi mielenkiintoinen. Minulla on siitä oma käsitykseni, mutta en väitä, että se on fakta. Voi olla vaan mutua, vaikka toisaalta perustuu jo yli 20 vuoden kehityksen seurantaan.

Olen jossain maininnut, että vain sairaus leviää tarttumalla, ei terveys. Arvelen, että tämä pitää paikkansa myös hengellisessä todellisuudessa. Harhat muuttavat hetkessä seurakuntaa (ja yksityistä ihmistä), mutta kehitys päinvastaiseen suuntaan vaatii kymmeniä vuosia. Ja nuori polvi jatkaa yleensä sitä, mihin on tottunut. En ole kovin toiveikas sen suhteen, että terve julistus saisi lähitulevaisuudessa sijaa. Ei missään ole tullut vastaan sellaista kehitystä, että joku seurakunta, joka on ollut mukana harhajutussa, olisi avoimesti ilmoittanut, että harhaan mentiin ja sanonut itsensä irti tapahtuneesta. On kylläkin sanottu, että olihan siinä jotain ylilyöntejä. Tuskinpa terveestä evankeliumista tulee missään vaiheessa menestyvää kansanliikettä.

Sitten on eräs asia, josta tässä yhteydessä on syytä puhua. Hengellisissä yhteisöissä on kaksi erilaista johtamisperiaatetta, joka vaikuttaa myöskin harhaoppeihin. Esimerkiksi helluntaiseurakunnilla ei ole yhteistä johtoa, joka ohjaisi koko liikettä. Siksi seurakunnat ovat erilaisia ja jossain voidaan sanoa, ettei meillä ole esim. mitään torontolaisuuden vaikutuksia. Ja jos niitä onkin, ne saattavat olla vain muutamien yksilöiden ongelma. Joissakin pikkuyhteisöissä on sama periaate.

Vapaakirkossa on tietty hierarkia. Jos ylin johto ottaisi kielteisen kannan erilaisiin "kohelluksiin", niin sillä saattaisi olla hajottava vaikutus. Myös taloudelliset seikat vaikuttavat esim. kustannustoimintaan, joka kärsisi isosta muutoksesta suuntaan tai toiseen. Ei siis voida ajatella, että linja merkittävästi tervehtyisi kauttaaltaan.

Kirkon puolella on osittain samat ongelmat, on seurakuntia, jotka sallivat aika villinkin menon. Vielä pahempana näen kuitenkin sen, että ylin johto on ainakin omasta näkökulmastani katsoen täysin "pöpelikössä". Toivoa sopii, että johto vaihtuu, mutta nykykehityksen valossa on aika epätodennäköistä, että muuttuisi parempaan suuntaan demokraattisessa järjestelmässä. Positiivista on, että joillakin paikkakunnalla luterilaisuus sallii tiloissaan ihan tervettäkin toimintaa.
« Viimeksi muokattu: 26.10.17 - klo:18:24 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #88 : 26.10.17 - klo:20:32 »
Olen jossain maininnut, että vain sairaus leviää tarttumalla, ei terveys. Arvelen, että tämä pitää paikkansa myös hengellisessä todellisuudessa.

Pitää paikkansa tavallisen kuolevaiden kesken. Mutta Jeesuksen kyseessä ollessa voidaan hyvin sanoa, että terveys leviää tarttumalla - nimittäin tarttumalla Jeesuksen viitanliepeeseen. Jeesus sanoi kolkuttavansa Laodikean seurakunnan ovella, ja jos he olisivat vain päästäneet Hänet sisälle, olisi koko seurakunta voinut muuttua. Mutta tietysti se vaatii valtavaa Jumalan armon vuodatusta ja Pyhän Hengen työtä, että ihmiset kykenevät yhteisöllisesti kulkemaan neulansilmän läpi, kun se yksilön kohdallakin on vaikeaa.

Poissa garibaldi

  • Viestejä: 123
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #89 : 26.10.17 - klo:20:58 »
Suomeen tulee syntymään tulevaisuudessa täysin puhtaalta pöydältä raamatullisia seurakuntia. Muita ratkaisuja ei ole.