Puimatanner

Puimatanner => Laki ja evankeliumi => Aiheen aloitti: Paulus - 31.05.15 - klo:12:13

Otsikko: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 31.05.15 - klo:12:13
Tätäkin asiaa on varmaankin jossain sivuttu, mutta otan sen nyt uudestaan esille.

Antiokiassa alettiin opetuslapsia nimittämään kristityiksi (Ap. t. 11:26). Nyt esitän kysymyksen: Tarkoittavatko nuo käsitteet jokaisessa tapauksessa samaa asiaa? Itse olen sitä mieltä, että ei. Raamattua lukemalla, omaa kokemustani ajatellen ja ympärilleni katsomalla olen päätynyt käsitykseeni. Jos olen väärässä, niin suuri apu olisi, jos joku sen minulle osoittaisi.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Taisto - 31.05.15 - klo:19:04
Tätäkin asiaa on varmaankin jossain sivuttu, mutta otan sen nyt uudestaan esille.

Antiokiassa alettiin opetuslapsia nimittämään kristityiksi (Ap. t. 11:26). Nyt esitän kysymyksen: Tarkoittavatko nuo käsitteet jokaisessa tapauksessa samaa asiaa? Itse olen sitä mieltä, että ei. Raamattua lukemalla, omaa kokemustani ajatellen ja ympärilleni katsomalla olen päätynyt käsitykseeni. Jos olen väärässä, niin suuri apu olisi, jos joku sen minulle osoittaisi.
Tarkoitatko, että opetuslapset eivät välttämättä ole kristittyjä?
Vai toisinpäin: että kristitty on laajempi käsite, ja kaikki kristityt eivät ole opetuslapsia?

Tästä aiheesta ei oikein saa kiinni, ennenkuin sovitaan, mitä nämä käsitteet tarkoittavat,
tai mitä itse kukin ymmärtä niiden tarkoittavan.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 31.05.15 - klo:19:51
Tätäkin asiaa on varmaankin jossain sivuttu, mutta otan sen nyt uudestaan esille.

Antiokiassa alettiin opetuslapsia nimittämään kristityiksi (Ap. t. 11:26). Nyt esitän kysymyksen: Tarkoittavatko nuo käsitteet jokaisessa tapauksessa samaa asiaa? Itse olen sitä mieltä, että ei. Raamattua lukemalla, omaa kokemustani ajatellen ja ympärilleni katsomalla olen päätynyt käsitykseeni. Jos olen väärässä, niin suuri apu olisi, jos joku sen minulle osoittaisi.
Tarkoitatko, että opetuslapset eivät välttämättä ole kristittyjä?
Vai toisinpäin: että kristitty on laajempi käsite, ja kaikki kristityt eivät ole opetuslapsia?

Tästä aiheesta ei oikein saa kiinni, ennenkuin sovitaan, mitä nämä käsitteet tarkoittavat,
tai mitä itse kukin ymmärtä niiden tarkoittavan.

Tämä on tärkeä huomio. Itse ymmärrän niin, että Jumalan lapsi on aina opetuslapsi ja kristitty, mutta ei toisinpäin. Kristittyinä pidetään kuitenkin varsin yleisesti sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole Jumalan lapsia eivätkä edes opetuslapsia. Monet heistä kuuluvat ns. kristilliseen seurakuntaan.

Mielestäni Room. 8:9 sanoo erittäin merkittävän totuuden: "Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa." Suomi ja monet länsimaat ovat yleisessä kielenkäytössä kristittyjä maita, mutta ei kai kukaan kuvittele, että väki olisi kauttaaltaan Jumalan lapsia, eikä edes opetuslapsia. Opetuslapsissa on aina ollut muitakin kuin Jumalan lapsia. Sellainen oli mm. Juudas Iskariot. Johannes 6:60-71 avaa tätä kysymystä laajemmin.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Taisto - 01.06.15 - klo:19:53
Kristittyinä pidetään kuitenkin varsin yleisesti sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole Jumalan lapsia eivätkä edes opetuslapsia. Monet heistä kuuluvat ns. kristilliseen seurakuntaan.
Tuo on varmasti juuri noin: "kristitty" tai "kristillinen" voivat tarkoittaa melkein mitä tahansa.

Mikä itse koet olevasi tai haluat olla: kristitty, uskova, opetuslapsi, Jumalan lapsi, ... , jotakin muuta?
Vai tarvitseeko itseään edes mitenkään luokitella... antaa muiden hoitaa luokittelun, jos
haluavat, ja itse lähinnä pyrkiä elämään uskonsa mukaan.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 01.06.15 - klo:20:10
Mikä itse koet olevasi tai haluat olla: kristitty, uskova, opetuslapsi, Jumalan lapsi, ... , jotakin muuta?
Vai tarvitseeko itseään edes mitenkään luokitella... antaa muiden hoitaa luokittelun, jos
haluavat, ja itse lähinnä pyrkiä elämään uskonsa mukaan.

Itse ymmärrän Jumalan lapseksi vain sellaisen, joka on sitä sydämestään. Hän ei luota itseensä, vaan siihen, että 2000 v. sitten tapahtunut sovitus koskee myös häntä, koska hän on itsessään syntinen. Armo on hänen ainoa toivonsa pelastuksen perusteena. Itse luen itseni syntiseksi, joka pelastuu vain armosta.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Taisto - 01.06.15 - klo:22:05
Mikä itse koet olevasi tai haluat olla: kristitty, uskova, opetuslapsi, Jumalan lapsi, ... , jotakin muuta?
Vai tarvitseeko itseään edes mitenkään luokitella... antaa muiden hoitaa luokittelun, jos
haluavat, ja itse lähinnä pyrkiä elämään uskonsa mukaan.

Itse ymmärrän Jumalan lapseksi vain sellaisen, joka on sitä sydämestään. Hän ei luota itseensä, vaan siihen, että 2000 v. sitten tapahtunut sovitus koskee myös häntä, koska hän on itsessään syntinen. Armo on hänen ainoa toivonsa pelastuksen perusteena. Itse luen itseni syntiseksi, joka pelastuu vain armosta.
Niin, tässä tullaankin siihen, että kaikilla uskovilla taitaa olla jokin oma määritelmä siitä kuka pelastuu.

Sinun määritelmäsi on "vain sellaisen joka ..." ja "armo on hänen ainoa toivonsa" eli määrittelet ehdottoman kriteerin pelastukselle.

Entäpä jos meillä on sisimmässämme hitunenkin muuta toivoa kuin armo?
Tässäkään asiassa emme taida pystyä täydellisyyteen.
Diskataanko meidät siinä tapauksessa automaattisesti?

Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 02.06.15 - klo:04:56
Niin, tässä tullaankin siihen, että kaikilla uskovilla taitaa olla jokin oma määritelmä siitä kuka pelastuu.

Sinun määritelmäsi on "vain sellaisen joka ..." ja "armo on hänen ainoa toivonsa" eli määrittelet ehdottoman kriteerin pelastukselle.

Entäpä jos meillä on sisimmässämme hitunenkin muuta toivoa kuin armo?
Tässäkään asiassa emme taida pystyä täydellisyyteen.
Diskataanko meidät siinä tapauksessa automaattisesti?

Minä en todellakaan usko täydellisyyteen tuossakaan asiassa, enkä voi sitä sanoa kenenkään toisen puolesta. Ja koska Jumala on armollinen kenelle tahtoo, niin Hän itse hoitaa asian, miten tahtoo. Mutta itselleni en saa rauhaa, jos vähänkään ajattelen pelastuvani jonkin sellaisen perusteella, mitä itse olen tai mitä teen tai mihin kuulun. Taisin jossain kertoa, että minusta tuli tällä tavoin "ratkaisukristitty" oltuani uskossa vuosikymmenet ja minut herätettiin näkemään ainakin osa siitä, millainen itsessäni olen. Tietenkin sitä voi sanoa "kokemukseksi", mutta arvelen, että kaikille uskoville sellaista ei edes anneta, koska siinä joutuu helposti epätoivoon.

Tämäkin saattaa kuulostaa kerskaamiselta, mutta kokemus oli kaikkea muuta kuin omaa "pyhyyttä" korostava. Ei tämä ole kuitenkaan johtanut "minä vaivainen mato, matkamies maan" -kristillisyyteen, jossa suorastaan edellytetään oman huonouden jatkuvaa valittamista ikäänkuin sillä ansaittaisiin lisäbonusta pelastuksen asiassa.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 02.06.15 - klo:12:48
Mutta itselleni en saa rauhaa, jos vähänkään ajattelen pelastuvani jonkin sellaisen perusteella, mitä itse olen tai mitä teen tai mihin kuulun.

Palaan vielä tähän. Tuo kuuluminen johonkin "tosiuskovien" seurakuntaan on mielestäni kaikkein petollisinta. Itse olen sen vaiheen käynyt läpi nuoruudessa ja vieläkin hävettää se uho. Ja valitettavasti käsitykseni on vahvistunut lähinnä kristillisillä foorumeilla, tosin täällä sitä ei ole ilmennyt viimeaikoina.

Mielestäni Raamatussa puhutaan tästä asiasta ainakin Matt. 25:31-46. Jumalalle otolliset eivät ymmärtäneet mitään erinomaista tehneensä. Siinä on nähdäkseni syvällinen sanoma siitä, että "puu" tuottaa lajinsa mukaista hedelmää ilman että se olisi jonkinlainen ansio tai että asianomainen itse pitäisi tekojaan jotenkin erinomaisina.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 16.04.16 - klo:18:14
Minulle tuli eilen postissa Suomen Luther-säätiön tiedotuslehti Pyhäkön lamppu, vaikka en ole sen tilaaja. Siinä oli joitakin mielenkiintoisia kirjoituksia. Hannu Mikkonen kirjoitti otsikolla Seurakunta mukana maailmanlähetyksessä. Kirjoituksessaan Mikkonen ottaa kantaa pakolaistilanteeseen maassamme. Aivan kirjoituksen lopussa hän kirjoittaa näin:

"Mutta voisiko meidän paikkamme maailmanlähetyksessä olla juuri tässä: pysyä seurakuntayhteydessä, ottaa tulijat vastaan, kohdata heidät, opettaa heille kristillisen uskomme perusteet ja, jos Jumala suo, kastaa heidät kristityiksi?"

Tuossa lopussa sanotusta tuli mieleen tämä aikoinaan käyty keskustelu. Toivon, että voimme avoimesti katsoa tätä asiaa.

Otan tähän asiaa sivuavan Raamatun kohdan Ap. t. 11:25, 26:

" Niin hän (Barnabas) lähti Tarsoon etsimään Saulusta (Paavalia), ja kun hän oli hänet löytänyt, toi hän hänet Antiokiaan. Ja he vaikuttivat yhdessä kokonaisen vuoden seurakunnassa, ja niitä oli paljon, jotka saivat heiltä opetusta; ja Antiokiassa ruvettiin opetuslapsia ensiksi nimittämään kristityiksi."

Palaan edelleen tuohon esittämääni ajatukseen, että Jumalan lapsi on aina kristitty ja opetuslapsi, mutta että kristitty ja opetuslapsi ei ole aina Jumalan lapsi. Opetuslapsihan on nähdäkseni sellainen, joka saa opetusta joltakin. Varsinkin tänä aikana kristillistä opetusta saavat monet muutkin kuin Jumalan lapset (siis uudestisyntyneet). He ovat itse suostuneet opetettaviksi (kuka mistäkin syystä) riippumatta siitä, miten he ovat opetuksen sisäistäneet. Ajattelen niin, että opetuslapseuden tarkoitus on, että opetuslapsesta tulisi aito Jumalan lapsi ja sehän edellyttää uudestisyntymää.

Varsinkin nykyisessa ajassa kristittyinä pidetään monia, jotka ovat saaneet kristillistä opetusta, heidät on kastettu ja he kuuluvat kristilliseen seurakuntaan, mutta eivät ole uudestisyntyneitä. Mielestäni on täysin johdonmukaista ajatella, että myös aivan alussa oli samoin. Tosin silloin uudestisyntyneiden suhde uudestisyntymättömiin oli todennäköisesti täysin erilainen.

On aina jotenkin "särähtänyt" korvaan, kun sanotaan, että joitakin kastetaan kristityiksi. Mutta jos ymmärrämme, että opetuslapsi ja "kristitty" ei vielä tarkoita Jumalan lapseutta, niin ajatus tulee ymmärrettäväksi. Viittaan toisaalla käytyyn keskusteluun siitä, että alussa kastettiin pääosin niitä, jotka eivät vielä olleet uudestisyntyneitä.

En voi mitään sille, että nämä näkemykseni poikkeavat niin luterilaisesta kuin baptistisestakin käsityksestä.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Oloneuvos - 19.04.16 - klo:11:30
Tätäkin asiaa on varmaankin jossain sivuttu, mutta otan sen nyt uudestaan esille.

Antiokiassa alettiin opetuslapsia nimittämään kristityiksi (Ap. t. 11:26). Nyt esitän kysymyksen: Tarkoittavatko nuo käsitteet jokaisessa tapauksessa samaa asiaa? Itse olen sitä mieltä, että ei. Raamattua lukemalla, omaa kokemustani ajatellen ja ympärilleni katsomalla olen päätynyt käsitykseeni. Jos olen väärässä, niin suuri apu olisi, jos joku sen minulle osoittaisi.

Huokaus, taas on lukulasit teillä tietämättömillä, mutta luin (tavasin) aloituksen alle kirjoitetut tekstit läpi (,,,kyllä tuolla Pauluksella on todella isot korvat tuossa kuvassa   ;) ). Mutta asiaan. Minä ymmärrän termit uskova ja opetuslapsi eri tavoin kuin tämän aloituksen alla on esitetty. Raamatussa uskova on henkilö joka on uskonut Jeesukseen Kristukseen ja tullut Häneen uskomalla vanhurskaaksi (esim. Room. 1:16). Raamatun ulkopuolella uskovaisella voidaan tarkoittaa melkeinpä mitä tahansa, mutta siitä ei tässä. Mielestäni uskovaisuuden ehto on ainoastaan se, että uskoo evankeliumin ts. ottaa sen vastaan. Opetuslapseudelle on Raamatussa kovat ehdot (Luuk. 14:26,33) ja Jeesus tekee selväksi, että ellei niitä täytä niin ei voi olla Hänen opetuslapsensa. Opetuslapseus on ehdollista, koska Jeesus sanoo "Jos joku tahtoo Minun perässäni kulkea..." siinä on tuo jos.  Käsitykseni mukaan Raamatussa opetuslapsella tarkoitetaan ihmistä joka on uskonut Jeesukseen ja lähtenyt seuraamaan häntä. Mitä siis yritän tässä sanoa; että ihminen tulee vanhurskaaksi uskomalla Jeesukseen ja on vanhurskas vaikka ei luopuisikaan kaikesta ja lähtisi siinä mielessä Jeesusta seuraamaan opetuslapsena. Tätä asiaa voidaan kyllä lähestyä toisellakin tavalla (kuten useimmat lähestyvätkin, koska Jeesuksen sanat seuraajilleen ovat mahdottoman ankarat -mutta myös ihanat, sillä niissä on elämän tarkoituksen korkein mahdollinen täyttymys tässä ajassa).

No niin, nyt jään odottamaan kivitystä...
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 19.04.16 - klo:14:35
Minä ymmärrän termit uskova ja opetuslapsi eri tavoin kuin tämän aloituksen alla on esitetty.

Menee aina vaan mielenkiintoisemmaksi. Hyvä, että toit esille sanan "uskova". Nyt meillä on tässä esillä siis käsitteet: opetuslapsi, kristitty, uskova ja Jumalan lapsi.

Tarkoittavatko ne kaikki samaa asiaa? Mielestäni eivät. Jumalan lapsi on kaikkia edellämainittuja, mutta ei aina toisinpäin. No, monet eivät pidä tällaisesta keskustelusta, koska se heidän mielestään on saivartelua ja kikkailua sanoilla. Mutta heistähän meidän ei nyt tarvitse välittää.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Mice - 19.04.16 - klo:15:58
Raamattu mainitsee opetuslapsiksi jopa sellaisia, jotka eivät olleet saaneet vielä Pyhää Henkeä, saatika tienneet koko asiasta mitään:


Ap.t. 19: 1-2
"Kun Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia. Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan"."
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 19.04.16 - klo:16:15
Raamattu mainitsee opetuslapsiksi jopa sellaisia, jotka eivät olleet saaneet vielä Pyhää Henkeä, saatika tienneet koko asiasta mitään:


Ap.t. 19: 1-2
"Kun Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia. Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan"."

Aivan oikea havainto. Paavalin kysyessä, "millä kasteella te sitten olette kastetut" he vastasivat : "Johanneksen kasteella." He eivät olleet vielä Uuden Liiton uskovia. He olivat siis Johannes Kastajan opetuslapsia ennen tuota tapahtumaa.

Paavalin opetuksen jälkeen he ottivat kasteen Jeesuksen nimeen, ja nämä saivat Pyhän Hengen. Merkillistä, että tämäkin kohta kumoaa opin siitä, että vain uudestisyntyneitä (=Pyhän Hengen saaneita) saa kastaa.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Oloneuvos - 20.04.16 - klo:17:12

Aivan oikea havainto. Paavalin kysyessä, "millä kasteella te sitten olette kastetut" he vastasivat : "Johanneksen kasteella." He eivät olleet vielä Uuden Liiton uskovia. He olivat siis Johannes Kastajan opetuslapsia ennen tuota tapahtumaa.

Paavalin opetuksen jälkeen he ottivat kasteen Jeesuksen nimeen, ja nämä saivat Pyhän Hengen. Merkillistä, että tämäkin kohta kumoaa opin siitä, että vain uudestisyntyneitä (=Pyhän Hengen saaneita) saa kastaa.

Hellarit raahaisivat Sinut Paulus (korvista  ;D) roviolle ellei sitä lakimme ankarasti kieltäisi. Eilen toin esille eräälle pitkän linjan helluntailaiselle tuota näkemystäsi, että alussa ihmiset saivat Pyhän Hengen vasta kasteen jälkeen eli syntyivät ylhäältä vasta kastettuina ja häneltä meni pasmat ihan sekaisin. Kun siihen sitten lisäsin, että Pietarilla näytti olevan hyvin samanlainen kastekäytäntö kuin luterilaisilla, niin... no voi minua, ilkeä olin. Tänään kuulin tuon helluntailaisen joutuneen vuoteen omaksi (hänen puolisonsa kertoi). Mikä lie sitten taudin aihe?
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 20.04.16 - klo:17:50
Hellarit raahaisivat Sinut Paulus (korvista  ;D) roviolle ellei sitä lakimme ankarasti kieltäisi. Eilen toin esille eräälle pitkän linjan helluntailaiselle tuota näkemystäsi, että alussa ihmiset saivat Pyhän Hengen vasta kasteen jälkeen eli syntyivät ylhäältä vasta kastettuina ja häneltä meni pasmat ihan sekaisin.

Minua kiinnostaisi kovasti tietää, milloin h-uskovat ovat luopuneet Raamatun kunnioittamisesta. Mielestäni he ovat opettaneet, että Raamattua tulee lukea niin kuin se on kirjoitettu.

Pietarin puheesta eka-helluntaina:

"…ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan" (Ap. t. 2:38).

Tätä kohtaa jotkut lukevat jostain kumman syystä näin: Te, jotka olette (jo) saaneet syntinne anteeksi ja olette (jo) saaneet Pyhän Hengen, ottakoon kukin teistä kasteen… Ei sekään väärin ole, mutta poikkeus se on (Ap. t. 10:44-48).

Kunpa saisimme tähän maahan "seurakunnan", jolla olisi rakkaus totuuteen, niin että Berean juutaialsten tavoin tutkisivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin. Onhan se tosin vähän kiusallinen asenne, kun joutuu tunnustamaan, että minäkin voin olla jossain asiassa väärässä.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: hanski - 11.06.16 - klo:18:24
Hienoa, kun täältä löytyi tällainen ketju. Minua on nimittäin kovasti häirinnyt sana opetuslapseuttaminen. Olen tulemassa siihen lopputulokseen, että se häiritsee sen takia, koska minulla ilmeisesti on joku ihan oma käsitykseni sanasta opetuslapsi. Minulle tulee tuosta sanasta mieleen se joukko, josta myöhemmin tuli apostoleja. Elettiin siis aikaa ennen helluntaita ja Pyhän Hengen vuodatusta. Silloin nämä kyseiset miehet olivat opetuslapsia - riiteleviä, uhoavia ja täysin pihalla kaikesta. Myöhemmin he saivat Pyhän Hengen ja alkoivat tajuamaan jo jotakin. Niin minä en voi sille mitään, että jos puhutaan siitä, että uskovia ihmisiä pitäisi alkaa opetuslapseuttamaan, , niin minulle tulee mielleyhtymä, että heitä halutaan alkaa jollain lailla taannuttamaan tietynlaiseen esikristilliseen tilaan. Mutta minä taidan olla aika yksin tämän ongelmani kanssa ja kyllä minä sen kestän.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Mice - 14.06.16 - klo:19:38
Opetuslapseuttaminen tarkoittaa nykyisin sitä, että sinä alat puhumaan ja käyttäytymään, kuten on tapana ollut. Lisäksi paheksut kaikkea muuta. Opetuslapsi omaksuu ja julistaa omaksutun.

Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Natanael - 14.06.16 - klo:20:20
Opetuslapseuttaminen tarkoittaa nykyisin sitä, että sinä alat puhumaan ja käyttäytymään, kuten on tapana ollut. Lisäksi paheksut kaikkea muuta. Opetuslapsi omaksuu ja julistaa omaksutun.

Rohkeneeko tuosta olla eri mieltä.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 14.08.16 - klo:10:52
Te kielitaitoisemmat voisitte googlata tietoa toisaalla mainitsemastani kanadalais-amerikkalaisesta ja kunnioitetusta Raamatun opettajasta H.A. Ironsidesta, jonka kirjaa "He eivät ikinä huku", olen toisaalla lainannut. Ehkä sitäkin kautta voisimme päästä joidenkin kristikuntaa hämmentävien oppien jäljille.

Ironside kirjoittaa että Juudas oli opetuslapsi ja toisaalla hän kirjoittaa, että Juudaksesta tuli luopio. No niin, nyt ollaan siinä kysymyksessä, jota toisaalla käsiteltiin, että opetuslapsi ja Jumalan lapsi ovat eri asioita. Jos Juudas oli luopio, niin mistä hän luopui?

Toisaalla Ironside sekoittaa mielestäni vanhurskauttamisen (uudestisyntymisen) ja uskonvanhurskauden (pyhityksen) toisiinsa. Hän kirjoittaa: "On aivan turha sanoa olevansa uskossa, jos ei pysty todistamaan sitä elämällään."

Ja vielä Raamatun selitystä:
"Sillä muutamat ovat jo kääntyneet pois seuraamaan saatanaa" (1. Tim. 5:15).
"Joskus jopa uskovat saattavat tehdä näin, mutta onneksi me tiedämme, ettei Herra koskaan luovuta eikä päästä otettaan heistä."

? ? ?
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: evlutkristitty - 09.09.16 - klo:08:22
Jumalan lasten vanhurskaus ja pyhyys on Jeesus Kristus.

Jumalalle ei kelpaa kenenkään ihmisen oma vanhurskaus, eikä oma pyhyys. Pyhitys puolestaan merkitsee erottaa Herralle. 

Nämä pelastuksen kysymykset avautuvat jos Jumala avaa, ja ne pysyvät suljettuina, jos Jumala ne sulkee.
Kaikesta omasta (itse ansaitusta) tyhjäksi tuleminen muodostaa monille esteen tulla sisälle Jumalan valtakuntaan.

Ihmisen oma "vanhurskaus" ja oma "pyhitys" ovat vanhan luonnon mukaan (lihassa)  elämistä.

Tähän on vielä lisättävä oikeat hedelmät, ettei tämä jäisi torsoksi.

Siis ne hyvät työt ja muutokset elämäntavoissa, jotka lähtevät siitä rakkaudesta jolla Kristus on meitä rakastanut, uhraamalla itsensä meidän syntiemme sovitukseksi. Ne teot jotka tulevat uskosta Kristukseen.

Näissä teoissa on se ero, ettei ihminen tee niitä saadakseen niistä kunniaa ja kiitosta itselleen, vaan hän antaa kaikesta kunnian ja kiitoksen hänelle joka on saanut tämän kaiken aikaan, - eli Kristukselle.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: crystalvoice - 18.09.16 - klo:01:37

Tuo kuuluminen johonkin "tosiuskovien" seurakuntaan on mielestäni kaikkein petollisinta. Itse olen sen vaiheen käynyt läpi nuoruudessa ja vieläkin hävettää se uho. Ja valitettavasti käsitykseni on vahvistunut lähinnä kristillisillä foorumeilla, tosin täällä sitä ei ole ilmennyt viimeaikoina.



Minä sanon aamenen tekstillesi, Paulus.

Silmät ristissä vielä sanon omana mielipiteenäni, että yhteisöllisyyden ylikorostus tai ihmisen Jumala-suhteen sitominen ennen kaikkea siihen, että ihminen kuuluu kirkkoon tai johonkin yhteisöön, on yksi lopunaikojen suurimmista eksytyksistä.

Jonkun yhteisön tai kirkon epäkristillisyys tulee esiin siinä, jos ihmisen suhde Jeesukseen tehdään riippuvaiseksi siitä, että hän kuuluu tiettyyn kirkkoon tai yhteisöön tai ylipäänsä kirkkoon tai yhteisöön. Jos ihmisen pelastus ja suhde Jeesukseen määräytyy sen kautta, että ihminen on suhteessa tiettyyn yhteisöön, niin silloin kirkosta tai yhteisöstä on tullut epäjumala. (Ihminen niin mielellään palvoo jotain epäjumalaa, olkoon se vaikka oma yhteisö.) Minun mielestäni ihminen on todellisuudessa vain siinä tapauksessa suhteessa Kristuksen ruumiiseen eli seurakuntaan, jos hän on suhteessa henkilökohtaisesti ja yksilöllisesti Jeesukseen, ja tämä voi toteutua myös siinä tapauksessa, vaikka ihminen ei kuuluisi mihinkään yhteisöön.

Ihmisen suhde toisiin uskoviin syntyy aina Kristus-pään kautta. Ei siis niin, että ollakseni suhteessa pelastavassa ja aidossa mielessä Kristukseen, minun pitäisi ensin olla suhteessa yhteisöön tai kirkkoon, jonka välityksellä Kristus olisi minulle vain pelastajana olemassa. Jumala tai Jeesus Kristus on kaikista ihmisistä ja ihmisyhteisöistä riippumaton jumalallinen Persoona, joka ei muutu tai "hajaudu" piispaksi, pastoristoksi, organisaatioksi tai yhteisöksi (silloin suhde Jeesukseen toteutuisi nimenomaan vain siinä tapauksessa, jos ihminen on suhteessa ihmisyhteisöön). Ilman muuta on kuitenkin niin, että Jumala toimii kirkkojen, pastoreiden, yhteisöjen tai organisaatioiden välityksellä, sikäli kuin ne eivät ole täysin harhassa.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 18.09.16 - klo:10:24

Tuo kuuluminen johonkin "tosiuskovien" seurakuntaan on mielestäni kaikkein petollisinta. Itse olen sen vaiheen käynyt läpi nuoruudessa ja vieläkin hävettää se uho. Ja valitettavasti käsitykseni on vahvistunut lähinnä kristillisillä foorumeilla, tosin täällä sitä ei ole ilmennyt viimeaikoina.



Minä sanon aamenen tekstillesi, Paulus.

Silmät ristissä vielä sanon omana mielipiteenäni, että yhteisöllisyyden ylikorostus tai ihmisen Jumala-suhteen sitominen ennen kaikkea siihen, että ihminen kuuluu kirkkoon tai johonkin yhteisöön, on yksi lopunaikojen suurimmista eksytyksistä.

Jonkun yhteisön tai kirkon epäkristillisyys tulee esiin siinä, jos ihmisen suhde Jeesukseen tehdään riippuvaiseksi siitä, että hän kuuluu tiettyyn kirkkoon tai yhteisöön tai ylipäänsä kirkkoon tai yhteisöön. Jos ihmisen pelastus ja suhde Jeesukseen määräytyy sen kautta, että ihminen on suhteessa tiettyyn yhteisöön, niin silloin kirkosta tai yhteisöstä on tullut epäjumala. (Ihminen niin mielellään palvoo jotain epäjumalaa, olkoon se vaikka oma yhteisö.) Minun mielestäni ihminen on todellisuudessa vain siinä tapauksessa suhteessa Kristuksen ruumiiseen eli seurakuntaan, jos hän on suhteessa henkilökohtaisesti ja yksilöllisesti Jeesukseen, ja tämä voi toteutua myös siinä tapauksessa, vaikka ihminen ei kuuluisi mihinkään yhteisöön.

Ihmisen suhde toisiin uskoviin syntyy aina Kristus-pään kautta. Ei siis niin, että ollakseni suhteessa pelastavassa ja aidossa mielessä Kristukseen, minun pitäisi ensin olla suhteessa yhteisöön tai kirkkoon, jonka välityksellä Kristus olisi minulle vain pelastajana olemassa. Jumala tai Jeesus Kristus on kaikista ihmisistä ja ihmisyhteisöistä riippumaton jumalallinen Persoona, joka ei muutu tai "hajaudu" piispaksi, pastoristoksi, organisaatioksi tai yhteisöksi (silloin suhde Jeesukseen toteutuisi nimenomaan vain siinä tapauksessa, jos ihminen on suhteessa ihmisyhteisöön). Ilman muuta on kuitenkin niin, että Jumala toimii kirkkojen, pastoreiden, yhteisöjen tai organisaatioiden välityksellä, sikäli kuin ne eivät ole täysin harhassa.

Tekstiäsi lukiessa tuli mieleen eräs "idea". Meillä alkaa tällä foorumilla olla paljon julkaisukelpoista tekstiä, joka pitäisi saada visusti talteen. Siitä voisi jossain vaiheessa koota vaikkapa kirjan, siis ihan paperiversion, toinen mahdollisuus on se, että tehtäisiin nettiversio. Työtä on runsaasti kummassakin tapauksessa.

Ylläpidolta toivon tietoa siitä, kuinka on näiden tekstien varmuuskopioiden laita? Jos Foorumi syystä tai toisesta kaatuu, voivatko tekstit hukkua samantien?
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Jees-mies - 18.09.16 - klo:11:51
Ylläpidolta toivon tietoa siitä, kuinka on näiden tekstien varmuuskopioiden laita? Jos Foorumi syystä tai toisesta kaatuu, voivatko tekstit hukkua samantien?
Foorumin tietokannasta otetaan varmuuskopiot mahdollisia isoja kaatumistapauksia varten.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: evlutkristitty - 18.09.16 - klo:12:54
Seurakunta (Kirkko kirkot ja jumalanpalvelusyhteisöt) on palveluyksikkö, joka palvelee (pitäisi palvella) Kristuksen seurakuntaan kuuluvia Kristuksen sanalla ja pyhillä sakramanteilla.

Helposti käy niin, että tästä yhteisöstä tulee itsetarkoitus.

Yhteisö bilettää ja viihdyttää jäsenistöään. Yhteisön vahvoista vaikuttajista muodostuu Nehustaneja, joihin väki keskittyy, viihdyttäjiin jotka tuottavat hyvää musiikkia ja puhujiin jotka tuottavat kauniita puheita, joissa juuri tähän seurakuntaan kuuluvia seurakuntalaisia ylistetään maasta taivaaseen. Muiden yhteisöjen haukkuminen ja mustamaalaaminen kuuluu myös osana "viihteen" tuotantoon.

Kiteytettynä, ...

... saako puolestamme ristiin naulittu, syntimme pyhällä verellään pesevä Herramme Jeesus Kristus olla ainut Herra ja Pää yhteisössä.

Vai tuleeko yhteisöstä ja sen vaikuttajapersoonista (heidän mielipiteistään tunteistaan ja tarpeistaan) pää seurakuntaan.

Nehustan oli tuo pronssinen vaskikäärme, joka valmistettiin Negevin autiomaavaelluksen aikana Jumalan käskystä. JOkainen joka tuon vaskikäärmeen päälle katsoi parani taudista ja jäi eloon. 

Kävi kuitenkin niin, että tuo vaskikäärme kulki mukana luvattuun maahan ja sitä alettiin palvomaan ja kumartamaan epäjumalana siellä. Vasta kuningas Hiskia tuhosi tuon epäjumalaksi muuttuneen vaskikäärmeen, - joka aikanaan oli Jumalan määräyksestä valmistettu ja oli esikuva tulevasta Messiaasta Jeesuksesta Kristuksesta.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: evlutkristitty - 18.09.16 - klo:13:03
2. Kun. 18:1   Israelin kuninkaan Hoosean, Eelan pojan, kolmantena hallitusvuotena tuli Hiskia, Juudan kuninkaan Aahaan poika, kuninkaaksi.

2. Kun. 18:2   Hän oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentä yhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Abi, Sakarjan tytär.

2. Kun. 18:3   Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä Daavid oli tehnyt.
2. Kun. 18:4   Hän poisti uhrikukkulat, murskasi patsaat, hakkasi maahan asera-karsikon ja löi palasiksi vaskikäärmeen, jonka Mooses oli tehnyt; sillä niihin aikoihin asti israelilaiset olivat polttaneet uhreja sille; sitä kutsuttiin nimellä Nehustan.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 14.01.17 - klo:16:48
Jotkut ovat sitä mieltä, että jo Jeesuksen opetuslapset olivat uudestisyntyneitä ja Uuden Liiton uskovia. Lukiessani kerran Joh. evankeliumin kuudetta lukua, tein huomion, että näin ei ainakaan alussa ollut. Tämä tulee mielestäni aivan selväksi varsinkin siinä luvun loppuosassa, esim. jakeet 52-71. Aika erikoista on myös se, että Jeesuksen opetuslapsissa oli myös niitä, jotka eivät uskoneet.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Ifa - 14.01.17 - klo:23:50
Tarkoittamistasi opetuslapsista ei taideta tuon enempää puhua Raamatussa, mutta arvelen heidän olleen "opetuslapsia", eli niinsanottuja sellaisia, jotka seurasivat Jeesusta ulkoisesti. Arvelen, että he seurasivat Jeesusta esimerkiksi Herran hyvien tekojen tähden, mutta kun tultiin tilanteeseen, jossa kysyttiin todellista vakaumuksellisuutta ja uskoa, sitä ei ollut.

Tulee mieleen ihmiset tänäkin päivänä, jotka ovat aktiivisia seurakunnissaan, mutta eivät silti tunnusta Jeesusta Herrakseen. He itse kertovat näin olevan omalta kohdaltaan.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 17.01.17 - klo:09:25
Tämä on ollut mielenkiintoinen keskustelu. Olisipa tällaista seurakunnissakin, tai edes hengellisissä lehdissä ja julkaisuissa.  :(
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Oloneuvos - 17.01.17 - klo:11:49
Jotkut ovat sitä mieltä, että jo Jeesuksen opetuslapset olivat uudestisyntyneitä ja Uuden Liiton uskovia. Lukiessani kerran Joh. evankeliumin kuudetta lukua, tein huomion, että näin ei ainakaan alussa ollut. Tämä tulee mielestäni aivan selväksi varsinkin siinä luvun loppuosassa, esim. jakeet 52-71. Aika erikoista on myös se, että Jeesuksen opetuslapsissa oli myös niitä, jotka eivät uskoneet.

Juu, oli heitä jotka eivät uskoneet (Joh. 6:64) ja niitä, jotka epäilivät (Matt. 28:17). Jeesuksen tekemät tunnusteotkaan eivät auttaneet kaikkia uskomaan (Joh. 12:37). Päinvastoin ne suututtivat "kaikista hurskaimpia" (Luuk. 6:11) ja eräät menivät niin pitkälle kiukussaan, että päättivät tappaa Jeesuksen (Luuk. 19:47).

Tuosta opetuslapsi-nimityksestä sen verran, että Jeesus jätti tehtäväksemme "tehdä kaikista kansoista Hänelle opetuslapsiaan" (Matt. 28:19-20). Tämä tapahtuu "kastamalla ja opettamalla" tai "opettamalla ja kastamalla". Tämän voimme tehdä ja Jeesus kehottikin meitä tekemään, mutta tuon pidemmälle emme pääse. Emme ulotu ihmisen sydämen syvimpään, josta elämä lähtee ja jonka täytyy syntyä uudesti voidakseen omistaa iankaikkisen elämän. Tämä loppuosa on salattua Jumalan työtä ja ihmettä. Olen itse tämän syntymisen ylhäältä kokenut vaikka en ymmärrä miten se tapahtui. Olin opetuslapsi jo etsiessäni Herraa ja olen tänään opetuslapsi seuratessani Häntä.

Piti vielä jotain lisää tähän kirjoittaa, mutta katosi muistista. Sitä tapahtuu yhä enenevässä määrin. Ei tarvitse ihmisen montaa vuosikymmentä täällä maan päällä tallustella kun jo huomaa, että maallisen majan kimpussa on purkumiehiä. Minulla ne tekevät ahkerimmin töitä kellarissa ja vintillä, mutta eivät suinkaan ole unohtaneet välikerrostakaan. Hyvin ahkeraa porukkaa ovat; en ole perinnyt heidän geenejään  ;)

Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Jopo - 26.01.17 - klo:20:08
Noin se on, mitä Oloneuvos tuossa edellä kirjoitti. Ihminen ei voi uskoa toiselle antaa tai synnyttää. Voi vain koettaa toimia evankeliumin eteenpäin viemiseksi sen mukaan mitä Jeesus on käskenyt. Sen pidemmälle emme pääse. Loppu jää Jumalan käsiin. Jos sitä ei huomioida, voidaan sortua inhmilliseen taivutteuun, manipolointiin jne. Josta ei hyvää seuraa. Uskoa ei synny omin voimin. Eikä ihmisen voimin. Jeesus on uskon alkaja ja täyttäjä (Heb.12)

Ja mielenkiintoinen tuo Pauluksen aluksi esille ottama näkökulma. Johanneksen evankeliumista on luettavissa merkilliseksi muodostunut keskustelu. Jonka alussa mainitaan vastakeskustelijoista, että he olivat niitä juutalaisia "jotka uskoivat Häneen".

"Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi."  He vastasivat hänelle: "Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten sanot: 'Te tulette vapaiksi' ?" Jeesus vastasi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.." (Joh.8:31->)

Kun tuon keskustelun lukee kokonaisudessaan, huomataan miten rankkoja asioita osapuolet toisista sanovat. Joutuu pohtimaan, mitä tuossa alussa mainittu usko oikeastaan tarkoittaakaan?
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 25.08.19 - klo:13:53
Selasin tätä keskustelua luettuani Matt. 18. lukua. Siinä luvun alussa on mielenkiintoinen kohta: "ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, niin ette pääse taivasten valtakuntaan."

Ekajakeesta käy esille se, että Jeesus sanoi nämä sanat opetuslapsilleen.

Jos opetuslapset olisivat olleet jo Jumalan lapsia, niin miksi heidän tulisi vielä kääntyä?
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Jano - 25.08.19 - klo:15:37
Sanat joita Raamatun henkilöt käyttivät, eivät välttämättä useinkaan tarkoita juuri täsmälleen sitä mitä suomentajien valitsemat käännökset yleisimmässä merkityksessään tarkoittavat. Asiayhteydestä ja muiden Jeesuksen sanojen kontekstissa ymmärtäisin "kääntymisen" tuossa kohden tarkoittavan ajatusmallien rakenteiden uudistumista.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Soltero - 25.08.19 - klo:16:16
Selasin tätä keskustelua luettuani Matt. 18. lukua. Siinä luvun alussa on mielenkiintoinen kohta: "ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, niin ette pääse taivasten valtakuntaan."

Ekajakeesta käy esille se, että Jeesus sanoi nämä sanat opetuslapsilleen.

Jos opetuslapset olisivat olleet jo Jumalan lapsia, niin miksi heidän tulisi vielä kääntyä?
Jeesus puhuu tuossa opetuslapsiensa kanssa,
mutta Hänhän opettaa yleisesti siitä, että ihmisten ei pidä vaatia itselleen arvokasta paikkaa Taivaassa,
vaan tyytyä elämässään nöyrästi lapsen asemaan,
jotta yleensä pääsisi Taivaaseen.

Jeesus opetti opetuslapsiaan,
jotta nämä vuorostaan osasivat antaa oikeaa opetusta kertoessaan evankeliumia
eteenpäin.
Lapsen kaltaisuus oli yksi näistä asioista.

Juudas Iskariot oli yksi Jeesuksen opetuslapsista,
mutta ei kai koskaan kääntynyt lapsen kaltaiseksi, siis nöyrtynyt Herran edessä,
koska kavalsi myöhemmin Jeesuksen.
Hän oli esimerkki niistä, jotka todennäköisesti eivät pääse Taivaaseen.

Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 25.08.19 - klo:16:30
Tarkistin useammastakin käännöksestä, joissa mainitaan nuo asiat kutakuinkin samoin. Jos opetuslapset olisivat jo olleet Jumalan lapsia, niin noita Jeesuksen sanoja olisi vaikea ymmärtää. Pitäisikö Jumalan lapsen kääntyä vielä erikseen johonkin? Olen siis edelleen sitä mieltä, että opetuslapseus ei vielä takaa Jumalan lapseutta, vaan että opetuslapseuden päämäärä on Jumalan lapseus.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Lemmikki - 25.08.19 - klo:16:47
Minä ymmärtäisin tuon samoin kuin Jano.
Koska olemme aikuisia niin emme ehkä edes ymmärrä m itä tarkoittaa lapsenkaltaisuus vaikka olisimme kuinka oikea oppisia tai uudestisyntyneitä.

Joten mietitään hieman mitä tarkoittaa lapsen kaltaisuus. Mitä tekee lapsi jos isi lupaa sille jonkin lahjan. Alkaako se analysoimaan että milloin, miten ja kuinka kauan.... siis siten kuten esim minä? Ei vaan se heti hyppii riemusta ja sanoo kiitos ja katsoo isiin kunnes se toteutuu. Toki sitten voi ihmetellä jos isi ei annakaan sitä vuosikymmeniin..... :-[

Toinen tapa miettiä lapsen kaltaisuutta on miten hän suhtautuu uskoon ja kirjoitettuun sanaan. eikö siten että jos siellä sanotaan
..... vaikka..... herättäkää kuolleita   :-[  niin sitten vaan herätetään kuolleita. Tai jos siellä sanotaan ...... rakasta lähimmäistä n iin sitten rakastaa sitä laitapuolenkulkijaa ihan samalla tavalla kuin sitä naapuriakin. 

No, ei nyt tullut kovin hyviä esimerkkejä mutta tarkoitin sellaista "heti uskomista" "heti tottelemista" "heti luottamista".

Vähän niin kuin yritän kyseillä noista "pidettävistä käskyistä". Ei lapsi analysoi, että koska näin ja näin, niin ei niistä käskyistä tarvii välittää. Vaan jos se on kiltti lapsi (=Jumalan lapsi) niin se vaan tottelee. Jos ei aina onnistu niin sitten saa anteeksi mutta ei sitä lasta kasvateta niin "ettei niitä oikeesti tarvii totella".
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Jano - 25.08.19 - klo:16:49
Useimmat käännökset on tehty toistensa pohjalta, mikä selittää miksi niissä käytetään samankaltaisia ratkaisuja. Arameassa tai hebreassa sanat/sanonnat/isommat asiayhteydet saattavat kuitenkin pitää sisällään paljon syvempiä ja laajempia merkityksiä. Joskus harmillisesti jopa eri merkityksiä.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Lemmikki - 25.08.19 - klo:16:52
Toinen esimerkki tuli mieleen kun sekä Maria että samuel sai enkeli-ilmestyksen. Maria sanoi vain "tapahtukoon kuten sanot"..
Ja Samuel sanoi "eikös me olla hieman liian vanhoja".
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 25.08.19 - klo:17:47
Vähän niin kuin yritän kyseillä noista "pidettävistä käskyistä". Ei lapsi analysoi, että koska näin ja näin, niin ei niistä käskyistä tarvii välittää. Vaan jos se on kiltti lapsi (=Jumalan lapsi) niin se vaan tottelee. Jos ei aina onnistu niin sitten saa anteeksi mutta ei sitä lasta kasvateta niin "ettei niitä oikeesti tarvii totella".

Taidetaan joutua jälleen kerran lain ja evankeliumin jännitteeseen, jos ajatellaan niin, että vain "kiltit" ovat Jumalan lapsia. Ainakin itse vaipuisin epätoivoon, jos pelastus olisi vain "kilteille". Evankeliumi on mielestäni ilosanoma pilallemenneille, niille, joilla itsellään ei ole edellytyksiä moitteettomaan elämään.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: rupattelija - 25.08.19 - klo:17:49
Sanat joita Raamatun henkilöt käyttivät, eivät välttämättä useinkaan tarkoita juuri täsmälleen sitä mitä suomentajien valitsemat käännökset yleisimmässä merkityksessään tarkoittavat. Asiayhteydestä ja muiden Jeesuksen sanojen kontekstissa ymmärtäisin "kääntymisen" tuossa kohden tarkoittavan ajatusmallien rakenteiden uudistumista.

Hyvin sanottu! Amen!

Jumala on säätänyt, että sydämen uskolla uskotaan Jeesukseen, pelastuu ja on Jumalan armon sisäpuolella, niin silloin hänessä se on Jumalan työ, ei ihminen. Se on uskon lahja, joka tulee Jumalalta, ei itsensä kautta. Niin ei kerskaa omista ansioista ja hyvistä teoista.

Jollei käänny lapsen kaltaiseksi, ei voi pelastua, juuri Matt. 18 luku tarkoittaa siitä.

Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 25.08.19 - klo:17:53
Jollei käänny lapsen kaltaiseksi, se ei voi pelastua, juuri Matt. 18 luku tarkoittaa siitä.

Nyt ollaan kaiketi yhtä mieltä siitä, että opetuslapseus ei sinänsä vielä merkitse pelastuksen sisäpuolella olemista?
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: rupattelija - 25.08.19 - klo:18:03


Siis kyse on opetuslapseudesta, mitä haluat tietää, Paulus?
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Oloneuvos - 25.08.19 - klo:18:11
Selasin tätä keskustelua luettuani Matt. 18. lukua. Siinä luvun alussa on mielenkiintoinen kohta: "ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, niin ette pääse taivasten valtakuntaan."

Ekajakeesta käy esille se, että Jeesus sanoi nämä sanat opetuslapsilleen.

Jos opetuslapset olisivat olleet jo Jumalan lapsia, niin miksi heidän tulisi vielä kääntyä?

Kuulehan ystäväni Paulus. Sinä vetoat tuossa Vanhan Liiton kirjoitukseen. Samalla tavalla Jeesus opetti opetuslapsiaan sanomalla, että "olkaa siis te täydelliset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on." Ja paljon muuta. Uusi Liitto astui voimaan Jeesuksen kuoltua ristillä syntiemme sovitukseksi ja nousemalla ylös kuolleista tullen "osoitetuksi voimassa Jumalan Pojaksi". Tämän jälkeen opetuslapset uudestisyntyivät ja Pietari todistaa siitä näin. "Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudesti synnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleista nousemisen kautta." Sanoin jossain jo aikaisemmin, ettei Raamatun kirjeissä enää mainita sanaa opetuslapset.

On aivan uskomatonta, että jotkut uskovat luulevat, että me voimme tulla nöyriksi ja lasten kaltaisiksi. Jos jotain voisimmekin, niin Jumala vaatii täydellisyyttä ja siksi olen pannut toivoni Jeesukseen: "Kristus teissä on kirkkauden toivo!"
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 25.08.19 - klo:19:01
Selasin tätä keskustelua luettuani Matt. 18. lukua. Siinä luvun alussa on mielenkiintoinen kohta: "ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, niin ette pääse taivasten valtakuntaan."

Ekajakeesta käy esille se, että Jeesus sanoi nämä sanat opetuslapsilleen.

Jos opetuslapset olisivat olleet jo Jumalan lapsia, niin miksi heidän tulisi vielä kääntyä?

Kuulehan ystäväni Paulus. Sinä vetoat tuossa Vanhan Liiton kirjoitukseen. Samalla tavalla Jeesus opetti opetuslapsiaan sanomalla, että "olkaa siis te täydelliset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on." Ja paljon muuta. Uusi Liitto astui voimaan Jeesuksen kuoltua ristillä syntiemme sovitukseksi ja nousemalla ylös kuolleista tullen "osoitetuksi voimassa Jumalan Pojaksi". Tämän jälkeen opetuslapset uudestisyntyivät ja Pietari todistaa siitä näin. "Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudesti synnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleista nousemisen kautta." Sanoin jossain jo aikaisemmin, ettei Raamatun kirjeissä enää mainita sanaa opetuslapset.

On aivan uskomatonta, että jotkut uskovat luulevat, että me voimme tulla nöyriksi ja lasten kaltaisiksi. Jos jotain voisimmekin, niin Jumala vaatii täydellisyyttä ja siksi olen pannut toivoni Jeesukseen: "Kristus teissä on kirkkauden toivo!"

Taidamme olla täysin samaa mieltä itse asiasta. Kyllä laki edellyttää täydellisyyttä vieläkin, mutta se koskee ainoastaan lain alaisia (Room. 3:19).

Lähetyskäskyssä käsketään tekemään kaikista kansoista opetuslapsia. Ja opetuslapseuden tarkoitus on mielestäni se, että heistä tulisi myös Jumalan lapsia. Ihminen voi mielestäni tehdä opetuslapsia, mutta vain Jumala voi uudestisynnyttää itselleen aitoja Jumalan lapsia.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: rupattelija - 25.08.19 - klo:20:40


Siis kyse on opetuslapseudesta, mitä haluat tietää, Paulus?

Anteeksi, luulin, että täällä keskustellaan vain lastenkaltaisuudesta. Ok, vastaan nyt. Jokainen Jumalan Hengestä uudesti syntynyt ihminen eli Jeesukseen uskova on Jeesuksen opetuslapsi.  ;)

Apt.14:21 "Ja julistettuaan evankeliumia siinä kaupungissa ja tehtyään monta opetuslapsiksi he palasivat Lystraan ja Ikonioniin ja Antiokiaan

14:22 ja vahvistivat opetuslasten sieluja ja kehoittivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: "Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan."




Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Lemmikki - 26.08.19 - klo:10:49
Vähän niin kuin yritän kyseillä noista "pidettävistä käskyistä". Ei lapsi analysoi, että koska näin ja näin, niin ei niistä käskyistä tarvii välittää. Vaan jos se on kiltti lapsi (=Jumalan lapsi) niin se vaan tottelee. Jos ei aina onnistu niin sitten saa anteeksi mutta ei sitä lasta kasvateta niin "ettei niitä oikeesti tarvii totella".

Taidetaan joutua jälleen kerran lain ja evankeliumin jännitteeseen, jos ajatellaan niin, että vain "kiltit" ovat Jumalan lapsia. Ainakin itse vaipuisin epätoivoon, jos pelastus olisi vain "kilteille". Evankeliumi on mielestäni ilosanoma pilallemenneille, niille, joilla itsellään ei ole edellytyksiä moitteettomaan elämään.

Kyllä. Se on ikäänkuin kokonaiskuva evankeliumista. Mutta kukaan ei vastaa yksityiskohtiin liittyviin ongelmiin.

Kukaan ei vastaa tuohonkaan kuinka toteutatte sanaa: "pitäkää mitä Minä olen käskenyt teidän pitää".

Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 26.08.19 - klo:11:48
Kukaan ei vastaa tuohonkaan kuinka toteutatte sanaa: "pitäkää mitä Minä olen käskenyt teidän pitää".

Ajattelen niin, että ihminen ei voi päättää tuota "pitämistä", ts, sitä, mistä Jeesus tässä puhuu. Tai tietysti voi päättää, mutta päätös ei tuota toivottua tulosta, ehkä paremminkin farisealaisuutta.

Jeesuksen käskyjen pitäminen merkitsee sitä, että Jumala vaikuttaa hänessä tahtomista ja tekemistä. Kysymys on pyhityksestä, joka on täysin Jumalan vaikutusta ja ihminen on usein tietämätön koko asiasta. Mikäli "puu" on hyvä, silloin se voi tuottaa myös hyviä hedelmiä (1. Kor. 15:10).
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Lemmikki - 26.08.19 - klo:13:12
Ymmärrän. Mutta mitä se on kenessäkään vaikuttanut? Onko joku tehnyt niin kuin Jeesus käskee? Siis osaako joku sanoa sen toteutuneen, koskaan, missään?
En tenttaa teidän kykyjä vaan haluaisin jokin esimerkin.
Jos mä en koskaan "hoida leiviskääni" enkä edes tiedä mitä se on arjessa niin jääkö mulle muuta asennetta käskyyn kuin "eivoimitään"?

Eihän tämä varmaan koskaan sellaiselle uskovalle ole mikään ongelma joka touhuaa seurakunnassa. Hän voi rauhassa ajatella "siellä hoidan leiviskääni".
Mutta mitä pitäisi sellaisen ajatella jolla ei ole tehtävää tai seurakuntaa?

Alan jo kääntyä siihen mietteeseen että köyhyys on rangaistus siitä leiviskän hoitamattomuudesta ja samalla syy siihen ettei ole leiviskää ei seurakuntaa ei ystäviä.

Jos minulla olisi rahaa, voisin harrastaa kaikkea kivaa josta jutella. Silloin ihmiset tykkäis olla mun ystäviä koska aina puhuisin niin mukavia.

Siis en sano tätä luulona, että kaikki korjaantuisi jos olisi rahaa. Vaan kaikki oikeasti olisi toisin jos olisi rahaa. Alunperin mun ei olisi tarvinnut jäädä pois köyhien avustustyöstä jos olisi itsellä ollut apu köyhyyteen. Siis bussilippu.
Olisin voinut ajatella että tässä hoidan leiviskääni köyhiä autellen.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Soltero - 26.08.19 - klo:13:55
Olen aivan varmasti hoitanut omaa leiviskääni huolimattomasti
ja usein aivan väärin.
Leiviskällä käsitän sekä hengellisiä että henkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia voimavarojani,
jotka olen saanut Jumalalta käyttööni.
Elämäni hedelmät eivät ole meheviä, pulleita ja ihailtavia.
En ole kulta- enkä edes hopea-astia, vaan muovinen.

Siitä huolimatta Jeesus on pelastajani.
Hän on jo kauan sitten sovittanut uhrityöllään minunkin syntini Isän edessä.
Lunastus synnin orjuudesta Jumalan lapseuteen koskee minuakin.
En voi korjailla enkä täydentää Jeesuksen kertakaikkista uhria
omilla hyveilläni tai hyvillä teoillani.

"Niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät
olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,

edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan."
(Ef. 1: 4-5)

Jumala on siis kauan sitten valinnut ja määrännyt
minutkin olemaan pyhä ja nuhteeton lapsi.
"Kirjoitettu on: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä". (1.Piet. 1:16)

En kuitenkaan ole ihmisenä pyhä enkä nuhteeton,
vaan ainoastaan Jeesuksen veriuhrin ansiosta minullakin on lainavanhurskaus Jumalan edessä.
Ruumiini, sieluni ja toimintani eivät ole itsessään pyhiä,
mutta asemani Jumalan suhteen on pyhitetty Jeesuksen veren kautta.
Siksi Pyhä Henki johdattaa minua.

"Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään."
(Hepr. 10:14)

Pyhitys on Jumalan työtä, ja se tarkoittaa yhä syvempää oman avuttomuuden ja syntisyyden tajuamista Pyhän Jumalan edessä,
joka on minutkin vanhurskauttanut Poikansa uhrilla.

Olen pyhitetty ja saan eheytyä ja vahvistua päivittäin pitämällä kiinni siitä
kädestä, jota Herra ojentaa minulle.
Näin elämällä minullakin on mahdollisuus ja voimaa
oppia kuulemaan ja tottelemaan yhä enemmän Jumalan tahtoa.
Se on hiljaista pyhitystä.



Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: sandia - 26.08.19 - klo:15:29
Tämä oli siis Lemmikin kyselyyn, että miten voi hoitaa leiviskänsä jos ei käy seurakunnassa.

Mun mielesta Pyha Henki on melko kykeneva nayttamaan ihmiselle missa  taman ihmisen suurimmat haasteet ovat. Seurakunnassa toimiminenkin voi peittaa sen missa Herra nakee suurimman tarpeen ihmisessa.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: sandia - 26.08.19 - klo:16:09
Tai siis minulla se näyttää toimivan noin. En halua yleistää muihin.
Ups, sori, mun piti siteerata Lemmikkiä, ei Solteron tekstiä. Korjaan.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Lemmikki - 26.08.19 - klo:16:33
Kiitos Soltero ja Sandia.
Kyllä kai mun täytyy uskoa teitä.
Varsinkin kun mielessä on koko ajan se jae että "milloin me annoimme sinulle vettä juoda?" Eli hyvät palvelijat eivät tienneet missä tekivät oikein vaikka olisivatkin halunneet tietää.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 26.08.19 - klo:16:39
Meillä kasvaa pihassa muutamia omenapuita. Osa vasta aloittelee hedelmän kantamista, osa on iäkkäitä ja ne ovat kantaneet hedelmää monena vuotena. Suurin puu tuotti viime kesänä hirveän ison sadon, josta melkein puolet ehti mennä pilalle. Nyt se teki vain muutaman omenan. Söin yhden ja se oli erittäin hyvä ja maukas. Sato kypsyy eri puissa eri aikaan ja on käytettävissä eri tavoin, toiset omenat ovat heti hyviä, toiset vaativat jotain käsittelyä.

Mielestäni omenapuu on aika osuva kuvaus uskovasta ihmisestä. Hedelmät ovat omistajaa tai ohikulkijaa varten. Puu vain tuottaa hedelmää lajinsa mukaan, koska hedelmän tuottaminen kuuluu puun olemukseen.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 27.06.21 - klo:11:01
Hienoa, kun täältä löytyi tällainen ketju. Minua on nimittäin kovasti häirinnyt sana opetuslapseuttaminen. Olen tulemassa siihen lopputulokseen, että se häiritsee sen takia, koska minulla ilmeisesti on joku ihan oma käsitykseni sanasta opetuslapsi. Minulle tulee tuosta sanasta mieleen se joukko, josta myöhemmin tuli apostoleja. Elettiin siis aikaa ennen helluntaita ja Pyhän Hengen vuodatusta. Silloin nämä kyseiset miehet olivat opetuslapsia - riiteleviä, uhoavia ja täysin pihalla kaikesta. Myöhemmin he saivat Pyhän Hengen ja alkoivat tajuamaan jo jotakin. Niin minä en voi sille mitään, että jos puhutaan siitä, että uskovia ihmisiä pitäisi alkaa opetuslapseuttamaan, , niin minulle tulee mielleyhtymä, että heitä halutaan alkaa jollain lailla taannuttamaan tietynlaiseen esikristilliseen tilaan. Mutta minä taidan olla aika yksin tämän ongelmani kanssa ja kyllä minä sen kestän.

Selasin tätä ketjua ja osui silmään tuo lihavoitu. Siinä on jotain samaa, mitä itsekin olen hämmästellyt.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 16.07.21 - klo:14:02
Pystyisiköhän joku määrittelemään, mitä opetuslapseuttamisella tarkoitetaan?
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: sandia - 16.07.21 - klo:16:51
Itse ymmärrän, että se tarkoittaa vasta uskoon tulleille suunnattua raamatunopetusta.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: sandia - 16.07.21 - klo:16:54
Hienoa, kun täältä löytyi tällainen ketju. Minua on nimittäin kovasti häirinnyt sana opetuslapseuttaminen. Olen tulemassa siihen lopputulokseen, että se häiritsee sen takia, koska minulla ilmeisesti on joku ihan oma käsitykseni sanasta opetuslapsi. Minulle tulee tuosta sanasta mieleen se joukko, josta myöhemmin tuli apostoleja. Elettiin siis aikaa ennen helluntaita ja Pyhän Hengen vuodatusta. Silloin nämä kyseiset miehet olivat opetuslapsia - riiteleviä, uhoavia ja täysin pihalla kaikesta. Myöhemmin he saivat Pyhän Hengen ja alkoivat tajuamaan jo jotakin. Niin minä en voi sille mitään, että jos puhutaan siitä, että uskovia ihmisiä pitäisi alkaa opetuslapseuttamaan, , niin minulle tulee mielleyhtymä, että heitä halutaan alkaa jollain lailla taannuttamaan tietynlaiseen esikristilliseen tilaan. Mutta minä taidan olla aika yksin tämän ongelmani kanssa ja kyllä minä sen kestän.

Selasin tätä ketjua ja osui silmään tuo lihavoitu. Siinä on jotain samaa, mitä itsekin olen hämmästellyt.

Itse ihmettelen, mitä tarkoitetaan sanonnalla "tietty esikristillinen tila" mihin "opetuslapseuttaminen" johtaa.

Eiks mm. suomalaiset ole melko pitkälle tilassa mitä voisi luonnehtia termillä "esikristillinen tila".
Vähän sama kuin pakana.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Muukalainen - 17.07.21 - klo:23:23
Opetuslapseuttamisella tarkoitetaan sitä, että uskovia rohkaistaan siihen, että uskonelämä ei ole pelkästään tapahtumissa käymistä. Kun Jeesus sanoi "te olette maan suola" jne, suurin osa opetuksista, hän puhui isommalle joukolle kuin vain apostoleille. Eli tarkoittaa sitä, että meidän olemassaololla täällä maan päällä on tarkoitus, Jumala tahtoo että kristillisyys myös näkyy meidän elämästä.

Ei tällä ole mitään tekemistä farisealaisuuden kanssa. Fariseaukset olivat tehneet Jumalan käskyistä oman kirjan ja omat säädökset, jotka olivat monessa kohden täysin Jumalan ajatusten vastaisia. Ja heidän uskontonsa oli poliittista vallankäyttöä sekä rahan keräämistä. Aidot opetuslapset, maan hiljaiset, tekivät korruptoituneen temppelin ulkopuolella sitä mitä Jumala tahtoo ihmisten tekevän.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Letsa - 26.07.21 - klo:19:44
Opetuslapseuttamisella tarkoitetaan sitä, että uskovia rohkaistaan siihen, että uskonelämä ei ole pelkästään tapahtumissa käymistä. Kun Jeesus sanoi "te olette maan suola" jne, suurin osa opetuksista, hän puhui isommalle joukolle kuin vain apostoleille. Eli tarkoittaa sitä, että meidän olemassaololla täällä maan päällä on tarkoitus, Jumala tahtoo että kristillisyys myös näkyy meidän elämästä.

Ei tällä ole mitään tekemistä farisealaisuuden kanssa. Fariseaukset olivat tehneet Jumalan käskyistä oman kirjan ja omat säädökset, jotka olivat monessa kohden täysin Jumalan ajatusten vastaisia. Ja heidän uskontonsa oli poliittista vallankäyttöä sekä rahan keräämistä. Aidot opetuslapset, maan hiljaiset, tekivät korruptoituneen temppelin ulkopuolella sitä mitä Jumala tahtoo ihmisten tekevän.
Kiitos. Hienosti kirjoitettu.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 26.07.21 - klo:21:26
Havaintojeni mukaan opetuslapseuttaminen on varsin monitahoinen asia ja näyttää siltä, että eri yhteisöillä on siitä omat sovelluksensa. Se näyttää toimivan niin, että lapseutettavat alkavat toteuttaa elämässään sitä, mitä heidän yhteisönsä opettaa. Tämä tietenkin ns. raamatullisuuden nimessä. Tuskinpa opetuslapseuttamiseen kuuluu minkäänlainen kritiikki omassa yhteisössä vallitsevaan opetukseen ja käytäntöihin nähden, vaikka mielestäni opetuslapseuttamisen ykkösasioihin tulisi kuulua rakkaus totuuteen.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Letsa - 26.07.21 - klo:22:09
Onko Paulus rakkaus totuuteen kadonnut uskovilta?
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Stiina - 28.07.21 - klo:15:11
Selittäkääpä minulle mitä teille tarkoittaa tuo "Rakkaus Totuuteen"?  Onko se vain "fraasi" teille, vailla uskon sisältöä?
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 28.07.21 - klo:16:27
Onko Paulus rakkaus totuuteen kadonnut uskovilta?

Mielestäni on.

Varsinkin joinakin aikoina harhaopettajat saavat innostuneita uskovia joukoittain erilaisten harhojen taakse. Lähihistoriasta ainakin 90-luvun loppupuoli tarjoaa lukuisia esimerkkejä. Keskusteluissa on täälläkin mainittu lukuisia harhaoppien opettajia. Haastavinta näissä on ollut se, että harhaoppien opettajat eivät levitä yksinomaan harhaoppeja, vaan mukana on paljon täysin totuudenmukaistakin julistusta.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Letsa - 28.07.21 - klo:16:52
Onko Paulus rakkaus totuuteen kadonnut uskovilta?

Mielestäni on.

Varsinkin joinakin aikoina harhaopettajat saavat innostuneita uskovia joukoittain erilaisten harhojen taakse. Lähihistoriasta ainakin 90-luvun loppupuoli tarjoaa lukuisia esimerkkejä. Keskusteluissa on täälläkin mainittu lukuisia harhaoppien opettajia. Haastavinta näissä on ollut se, että harhaoppien opettajat eivät levitä yksinomaan harhaoppeja, vaan mukana on paljon täysin totuudenmukaistakin julistusta.
Ahaa joo, 90-luvulla tuli se torontolaisuus, jonka vaikutukset jäivät elämään varsinkin kai vapaa- ja helluntaiseurakuntiin. Ehkä enemmän vielä vapaaseurakuntiin, sieltä taisi lähteä koko liikehdintä. Minua häiritsi se kova meno ja meininki erityisesti. On jonkun verran rauhoittunut.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 28.07.21 - klo:17:39

Ahaa joo, 90-luvulla tuli se torontolaisuus, jonka vaikutukset jäivät elämään varsinkin kai vapaa- ja helluntaiseurakuntiin. Ehkä enemmän vielä vapaaseurakuntiin, sieltä taisi lähteä koko liikehdintä. Minua häiritsi se kova meno ja meininki erityisesti. On jonkun verran rauhoittunut.

Torontolaisuutta ei juuri mainita (enää) ainakaan niissä piireissä, jotka siihen hurahtivat. Mutta vaikutukset jäivät näkyviin ja niitä on vieläkin havaittavissa. Ja ne seurakuntien jäsenet, jotka avoimesti ilmaisivat torjuvan kantansa, vaiennettiin tavalla tai toisella. Jokunen "häirikkö" erotettiin seurakunnasta eikä heihin pidetä minkäänlaista kontaktia.

Harhasta ei ole tapana tehdä julkista parannusta, siksi sen erilaiset vaikutukset jäävät tavalla tai toisella elämään seurakunnassa ja menee jopa kokonainen sukupolvi siten, että harhan vaikutukset eliminoituisivat.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Stiina - 29.07.21 - klo:12:51
Saako olla erimieltä!

Harhat on harhaa ja niistä tulee irtisanoutua ja yrittää muitakin pois, mutta ei se ole vasta kun vihje pyrkimiseen rakkaudesta totuuteen.
Jumal herättää halun ja ihminen alkaa etsiä (Raamatusta) sitä. Jumala antaa etsivän löytää sen "(Raamatun) peltoon kätketyn aarteen", joka on totuus, johon Jumala luo meidän rakkautemme.
-----
PÄIVÄN SANAKSI!
Kun kuitenkin tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja vaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen, olemme mekin uskoneet Jeesukseen Kristukseen, jotta tulisimme vanhurskaiksi häneen uskomalla emmekä tekemällä lain vaatimia tekoja. Eihän kukaan ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä mitä laki vaatii. Gal. 2:16.

Vanhurskas, Jumalalle kelpaava ihminen ei ole synnitön, terve tai eheä, vaan armahdettu ihminen. Vanhurskaus ei ole itsensä parantamista tai muuttumista omin avuin pyhäksi. Vanhurskaus ei ole uskonnollista suorittamistakaan, lain täyttämistä. Ei kukaan kykene täyttämään lakia, sen jokaisen pykälän jokaista kirjainta. Kristitty rikkoo koko lakia joka päivä. Siksi tarvitaan kantajaksi väkevämpi voima ja avuksi ainoa puhdas.
Vain Jeesus Kristus voi meidät viedä taivaaseen, ja niin hän ihmeeksemme myös tekee. Herännyt maallikkosaarnaaja Juho Malkamäki sanoi viisaasti: ”Ei ole ihme, jos Jumala vanhurskauttaa rukoilevan, uskovan tai Pyhän Hengen omistavan ihmisen, mutta se on ihme, että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman.”

Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä lapsen lailla.
© Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy

Rakkaudella!
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Paulus - 29.07.21 - klo:13:14
Saako olla erimieltä!

Harhat on harhaa ja niistä tulee irtisanoutua ja yrittää muitakin pois, mutta ei se ole vasta kun vihje pyrkimiseen rakkaudesta totuuteen.
Jumal herättää halun ja ihminen alkaa etsiä (Raamatusta) sitä. Jumala antaa etsivän löytää sen "(Raamatun) peltoon kätketyn aarteen", joka on totuus, johon Jumala luo meidän rakkautemme.

Totta kai saa olla eri mieltä, mutta en oikein ymmärrä, mistä olisimme eri mieltä.

Mutta jos seurakunta ottaa vastaan sellaista, mitä joku tai jotkut pitävät harhana, niin kyllä siinä enemmistön ääni painaa enemmän. Ihan riippumatta siitä, kuka on harhassa. Vähemmistön yritys saada enemmistöä pois harhasta on melko toivoton yritys. Voin sanoa näin jonkin verran pitkästä kokemuksesta oppineena.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Stiina - 29.07.21 - klo:14:19
Jaa, hyvä niin!

Luulin, että se uudestaan laittamasi viestit olivat vastaus kysymykseeni ja ihmetelin.  :)

(Kyllä harhaisista seurakunnista kuuluu lähteä pois, vaikka se onkin vaikeaa ja voi joutua yksinäiseksi (lampaaksi kuitenkin eikä sudeksi  ;) .)

Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Zubu - 02.08.21 - klo:18:54
Varsinkin joinakin aikoina harhaopettajat saavat innostuneita uskovia joukoittain erilaisten harhojen taakse. Lähihistoriasta ainakin 90-luvun loppupuoli tarjoaa lukuisia esimerkkejä. Keskusteluissa on täälläkin mainittu lukuisia harhaoppien opettajia.

Torontoa ennen eli 80-luvulla ihmisiä villitsi menestysteologia, uskon sana -liike ja loputon ylistyslaulanta, ja ainakin viimeksi mainittu taitaa olla jäänyt valtavirraksi vapaissa suunnissa. Joidenkin mielestä Vapahtajan etunimi pitää lausua oikein, ja joku toinen painottaa Jehovan nimeä. Ja monta muuta kummallista asiaa mahtuu Suomenkin kristilliseen kenttään.

Voisi olla hyvä pitäytyä apostolisessa uskontunnustuksessa ja riisua pois kaikki se, mikä ei ole kaikille kristityille yhteistä. Jäljelle jää usko Jumalaan, usko Jeesukseen Kristukseen, usko Pyhään Henkeen, evankeliumiin, ilosanomaan. Olen oppinut, että evankeliumi ei ihmistä taakoita vaan päinvastoin. Taakat tulevat muualta.

Olen havainnut, että uskovat ovat hengellisessä elämässään usein melko neuroottisia ja kokevat jopa suurta epävarmuutta siitä, kelpaavatko he Jumalalle. Rukoustenkin suhteen koetaan toisaalta turhaa heikkoutta ja toisaalta vastenmielistä korskaa. Koetaan syyllisyyttä omasta alamittaisuudesta.

Ei muisteta, että pelastus on lahja.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: sandia - 02.08.21 - klo:19:54
Juu, totta. Kyseenalaistamme niin helposti pelastusta ja Jumalan armoa juuri omalla kohdalla.
Tai ainakin minä teen niin, jos en muuten niin alitajuisesti.

Muistan tuon 80 luvun ajan. Itsekin otin innokkaasti vaikutteita eri suunnilta.
Pikkuhiljaa niitä karsiutui ja jäi vain Raamattu.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Muukalainen - 03.08.21 - klo:02:04
Jokaisella (yhteisöllä, kansakunnalla, alakulttuurilla, yksilöllä) on oma sovelluksensa Raamatusta ja kristinuskosta. Myös minulla ja sinulla. Jos kiellämme sen että meilläkin on pohjimmiltaan vain oma sovelluksemme, ja väitämme että meillä on jokin absoluuttinen Totuus, olemme takuulla harhassa.

Joten kaikki mitä kristinuskon tiimoilta teemme, sekin kun tässä kirjoitamme ja koitamme sitä kautta tehdä jonkinlaista vaikutusta jonkinlaiseen yleisöön, kaikki se on pohjimmiltaan oman sovelluksemme mukaista opetuslapseuttamista.

Ja kaikki me olemme pohjimmiltaan herkkiä itseemme ja omaan sovellukseemme kohdistuvaan kritiikkiin.

Vastakkainasettelu on turhaa, kun seisoo ristin juurella.

Havaintojeni mukaan opetuslapseuttaminen on varsin monitahoinen asia ja näyttää siltä, että eri yhteisöillä on siitä omat sovelluksensa. Se näyttää toimivan niin, että lapseutettavat alkavat toteuttaa elämässään sitä, mitä heidän yhteisönsä opettaa. Tämä tietenkin ns. raamatullisuuden nimessä. Tuskinpa opetuslapseuttamiseen kuuluu minkäänlainen kritiikki omassa yhteisössä vallitsevaan opetukseen ja käytäntöihin nähden, vaikka mielestäni opetuslapseuttamisen ykkösasioihin tulisi kuulua rakkaus totuuteen.
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Stiina - 03.08.21 - klo:12:02
Erinomaista kirjoittelua!  Kiitos kaikille! Jatkaa mielellään!  :)

Se minulla tuli nyt mieleen, että moni kristityn nimeäkään kantava ei tänään ymmärrä hienoa termiä "Rakkaus Totuuteen". Minusta sitä kuuluisi avata, koska minun mielestän tämä on sellainen tiivistelmä koko asiasta, joka ei välttämättä kerralla avaudu.
Lähtisin Pääasian = Ydinasian selittämisestä eli evankeliumin kertominen vanhanaikaisesti on vielä yksinkertaisille, "maitoa" nauttiville tarpeen usein.
Toinen vaarahan on se, että mennään Ristiltä väärään suuntaan eteepäin ja joudutaan pois "Ristiltä". (Mennarit)
Otsikko: Vs: Opetuslapsi, kristitty ja Jumalan lapsi…
Kirjoitti: Stiina - 08.09.21 - klo:13:20
Nyt kun kukaan ei keksi kirjoitettavaa, niin on aikaa lukea vanhoja terveellisiksi koettuja, raamatullisia opetuksia elämästä muiden keskellä, jos siihen vielä Koronasta huolimatta päästään.
Minulle nämä hoitavat jälkikäteenkin sielua ja on tärkeää pysyä uskossa, vaikka ei olisikaan oikeaa seurakuntayhteyttä. (Eri mieltä saa silti olla.)

http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/ut/utroom14.htm