Ap.t. 13:22. Mutta hän pani hänet viralta ja herätti heille kuninkaaksi Daavidin, josta hän myös todisti ja sanoi: 'Minä olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, sydämeni mukaisen miehen, joka on tekevä kaikessa minun tahtoni'.
Daavid ei ollut vielä kuningas, eikä langennut.
Jumala näki Daavidin sisimmän ja herkän omantunnon, myös tulevan lankeemuksen.
Jumalan ajatus Daavidista on minusta puhutteleva.
Joo näin on.
Daavid teki siinä Jumalan tahdon, että todella katui lankeemustaan ja kirjoitti siitä mm.
rehellisen ja nöyrän Psalmin 51.
Hän kirjoittaa Psalmin loppupuolella:
"Jumalalle kelpaava uhri on särkynyt henki.
Särkynyttä ja murtunutta sydäntä et sinä,
Jumala, halveksi." (jae 18)
Daavid täytti Jumalan tahdon yleensäkin kirjoittamalla Psalmeja.
Jos ne kaikki olisivat vain hengellisesti ja maallisesti voittoisan ja hurskaan
miehen laatimia, ne koskettaisivat aika harvoja ihmisiä.
Mutta niissä Daavid käsittelee omien kokemustensa pohjalta paitsi
kiitoksen aiheita myös ihmiselämän kaikkein syvimpiä ahdinkoja.
Jumala ei valinnut oman kansansa kuninkaaksi ja Kristuksen esi-isäksi
synnitöntä yli-ihmistä, vaan halusi käyttää lankeilevaa Daavidia
osoittaakseen hänessä voimansa ja armonsa.
Koska Daavid oli myös profeetta ja kirjoitti monia Messias-profetioita,
hän oli myös tulevan Jeesuksen omaisuuskansan hallitsija.
"Sinä päivänä minä pystytän jälleen Daavidin sortuneen majan
ja korjaan sen repeämät ja pystytän sen luhistumat,
ja rakennan sen sellaiseksi, kuin se oli muinaisina päivinä,
niin että he saavat omiksensa Edomin jäännöksen
ja kaikki pakanakansat, jotka minun nimiini otetaan,
sanoo Herra, joka tämän tekee." (Aam. 9: 11-12)