Kirjoittaja Aihe: Usko ja uskonnollisuus  (Luettu 18550 kertaa)

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2462
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #75 : 28.07.19 - klo:14:00 »
Omaa uskovaisuutta ei varmasti tarvitse julistaa joka puolella.
Minusta ja minun uskostani ja minun oikeista valinnoistani sössöttäminen vaikuttaa
omahyväiseltä, itseriittoiselta ja tuomitsevalta.

Mutta uskon perustasta, Jeesuksen Kristuksen armosta,
voi mainita sopivissa tilanteissa luontevalla tavalla.
Tosin tässäkin asiassa voi mennä helposti lakihenkisyyteen.
Jos yrittää joka paikassa levittää pelkällä olemuksellaan Kristuksen rakkauden tuoksua ja käyttäytyä kuin Jeesus,
epäonnistuu taatusti.
Ja yksikin epäonnistuminen samojen ihmisten yhteydessä poistaa uskottavuuden kokonaan.

Jeesus opettaa:
"Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne."
(Matt. 11:29)
Hiljaisuus ja nöyryys on vaikeaa, mutta opittavissa armon kautta.
Paljon helpompaa on työntää minua ja minun uskoani, kokemuksiani ja näkemyksiäni kaikkiin tilanteisiin. 
Se ei ole nöyryyttä.
Hiljaisuuskaan ei tarkoita tuppisuuna olemista,
vaan opettelua harkitsemaan, milloin puhumisesta ja selittämisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Minulla nämä asiat ovat aivan keskeneräisiä,
koska en edusta jämäkästi harkitsevaa enkä määrätietoisen vakaata ihmistyyppiä.
Mutta jotain olen ehkä oppimassa.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #76 : 28.07.19 - klo:14:17 »
Ajattelen niin, että ei Taivaan maan kansalaisuudesta pääse ihan helpolla eroon saati, että se tapahtuisi vain sillä, että käväisee  naapurissa.

Olisikohan Suomen kansalaisuuslaissa taivaallisia periaatteita?:

"Suomen kansalainen, joka on vieraan valtion kansalainen tai haluaa tulla sellaiseksi, voidaan hakemuksesta vapauttaa Suomen kansalaisuudesta. Hakemusta ei hyväksytä, jos hakijalla on Suomessa kotikunta ja hän pyrkii välttämään Suomen kansalaisuudesta aiheutuvia velvollisuuksia luopumalla Suomen kansalaisuudesta. Jos hakija ei ole minkään maan kansalainen, hänet vapautetaan Suomen kansalaisuudesta vain sillä ehdolla että hän saa jonkun muun kansalaisuuden ja tieto toisesta kansalaisuudesta toimitetaan määräaikaan mennessä. "

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_kansalaisuus

"Kansalaisuuslain tarkoituksena on ehkäistä kansalaisuudettomuutta. Tämän vuoksi kukaan ei saa menettää Suomen kansalaisuutta, jos siitä seuraisi se, ettei henkilö ole minkään maan kansalainen."

Poissa Taisto

  • Viestejä: 2279
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #77 : 28.07.19 - klo:14:22 »
Omaa uskovaisuutta ei varmasti tarvitse julistaa joka puolella.
Minusta ja minun uskostani ja minun oikeista valinnoistani sössöttäminen vaikuttaa
omahyväiseltä, itseriittoiselta ja tuomitsevalta.

Mutta uskon perustasta, Jeesuksen Kristuksen armosta,
voi mainita sopivissa tilanteissa luontevalla tavalla.
Tosin tässäkin asiassa voi mennä helposti lakihenkisyyteen.
Jos yrittää joka paikassa levittää pelkällä olemuksellaan Kristuksen rakkauden tuoksua ja käyttäytyä kuin Jeesus,
epäonnistuu taatusti.
Ja yksikin epäonnistuminen samojen ihmisten yhteydessä poistaa uskottavuuden kokonaan.

Jeesus opettaa:
"Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne."
(Matt. 11:29)
Hiljaisuus ja nöyryys on vaikeaa, mutta opittavissa armon kautta.
Paljon helpompaa on työntää minua ja minun uskoani, kokemuksiani ja näkemyksiäni kaikkiin tilanteisiin. 
Se ei ole nöyryyttä.
Hiljaisuuskaan ei tarkoita tuppisuuna olemista,
vaan opettelua harkitsemaan, milloin puhumisesta ja selittämisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Minulla nämä asiat ovat aivan keskeneräisiä,
koska en edusta jämäkästi harkitsevaa enkä määrätietoisen vakaata ihmistyyppiä.
Mutta jotain olen ehkä oppimassa.
Osuit mielestäni asian ytimeen ja naulan kantaan. Koen asiat pitkälti samoin kuin sinä. Mukaan lukien sen, että paljon on vielä oppimista.

Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #78 : 28.07.19 - klo:14:26 »
Jos yrittää joka paikassa levittää pelkällä olemuksellaan Kristuksen rakkauden tuoksua ja käyttäytyä kuin Jeesus,
epäonnistuu taatusti.

Riippuu siitä, mitä oikeastaan yritetään.

Täydellisyydellä voidaan tarkoittaa kahta asiaa. Toinen täydellisyys on sitä, että täytetään täysin jokin määrätty standardi. Esimerkiksi mikä tahansa testi, jossa on määritelty oikeat ja väärät vastaukset ja vastaamalla pelkkiä oikeaksi määriteltyjä vastauksia saavutetaan täydellinen tulos.

Toinen täydellisyys on absoluuttista täydellisyyttä, jota on olemassa oikeastaan vain teorian tasolla eli ajatusmallina. Voimme esimerkiksi kuvitella mielessämme täydellisen ympyrän, mutta sellainen on mahdotonta toteuttaa käytännössä.

Tämän analogian voi suoraan siirtää koskemaan kristillisyyttä. Absoluuttista täydellisyyttä on mahdotonta toteuttaa, se on tässä maailmassa olemassa vain teorian tasolla, eli tarkoitus ei ole tietenkään yrittää sellaista. Eihän siinä olisi mitään mieltä, että vaaditaan yrittämään sellaista mikä on absoluuttisesti mahdotonta.

Sen sijaan kristillisyydessä on olemassa tietynlaiset määritelmät sille täydellisyydelle, mikä on mahdollista toteuttaa. Ja se täydellisyyden mukaan meidän tulee elää.

Huomaan että monella uskovalla nämä konseptit ovat vähän sekaisin, ja siksi ei enää yritetä sitä mitä pitäisi yrittää, kun ollaan aikansa yritetty sitä mitä ei ole mahdollistakaan ja tietysti epäonnistuttu siinä

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #79 : 28.07.19 - klo:14:34 »
"Sillä Hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaki tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään". Hebr. 10:14. Tämä on yksi lohdullsimmista jakeista Raamatussa. Jeesuksen tekemä täydellisyys kelpaa Jumalalle.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #80 : 28.07.19 - klo:14:47 »

Sen sijaan kristillisyydessä on olemassa tietynlaiset määritelmät sille täydellisyydelle, mikä on mahdollista toteuttaa. Ja se täydellisyyden mukaan meidän tulee elää.


Millainen ellipsi on sinun mielestäsi riittävän pyöreä?

Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #81 : 28.07.19 - klo:15:09 »

Sen sijaan kristillisyydessä on olemassa tietynlaiset määritelmät sille täydellisyydelle, mikä on mahdollista toteuttaa. Ja se täydellisyyden mukaan meidän tulee elää.


Millainen ellipsi on sinun mielestäsi riittävän pyöreä?

Mielestäni vapaalla kädellä silmät kiinni vedetty on ihan riittävä :)

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #82 : 28.07.19 - klo:15:11 »

Sen sijaan kristillisyydessä on olemassa tietynlaiset määritelmät sille täydellisyydelle, mikä on mahdollista toteuttaa. Ja se täydellisyyden mukaan meidän tulee elää.


Millainen ellipsi on sinun mielestäsi riittävän pyöreä?

Mielestäni vapaalla kädellä silmät kiinni vedetty on ihan riittävä :)

Ja jokainen saa ihan kykyjensä mukaan piirtää sellaisen ellipsin kuin kykenee?

Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #83 : 28.07.19 - klo:15:29 »
Ellipsianalogian pointti oli siinä, että Jeesuksen seuraaminen EI ole täydellisen ympyrän piirtämistä. Vaan kristillisen elämän täydellisyys on jotain ihan muuta.

Oma näkemykseni on, että täydellinen pyrkimys täydellisyyteen on täydellistä Jeesuksen seuraamista. Eli kyse on asenteesta, ei niinkään suorituksesta.

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2462
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #84 : 28.07.19 - klo:16:21 »
"Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ette koskaan lankea."
(2. Piet. 1:10)
(Lankeaminen tuossa tarkoittaa ilmeisesti uskosta pois lankeamista.)

Jeesuksen seuraaminen pitää tietenkin ottaa tosissaan.
Se ei ole uskonnollinen harrastus, joten sitä ei voi mitata esim. sen mukaan,
miten aktiivisesti osallistuu joihinkin järjestöllisiin toimintamuotoihin
seurakunnissa yms.

Tosissaan ottaminen on henkilökohtaista ja hengellistä laatua,
joka ilmenee ainakin runsaana rukouksena ja Raamatun tutkimisena.
Siitä seuraa kai aina jossain määrin ulospäinkin näkyvää elämää,
joka on monessa asiassa erilaista kuin uskosta osattomilla.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #85 : 28.07.19 - klo:16:50 »
Mietin lähinnä sitä, että jos ajatellaan että jotkut ulospäin näkyvät merkit ovat osoitus uskosta, niin mitkä merkit ovat sellaisia ja millä perusteella juuri ne merkit ovat? Onko esimerkiksi se että puhuu uskon asioista tai käy kristillisissä tilaisuuksissa tällaisia? Voiko ihminen olla oikeasti uskossa jos ei koskaan puhu uskostaan tai käy tilaisuuksissa? Vaikka pyrkisi elämään niin että kaikki teot ja valinnat ovat Jumalan mielen mukaisia?

Mielestäni ihmisestä tulee kyllä ilmi se asuuko hänessä Kristuksen henki. Eli itse kysyisin jotain Jeesuksesta jos olisin utelias tietämään onko hän uskossa vai ei. Eiuskova, uskonnollinenkin, vierastaa Jeesusta ja jotenkin hänestä tulee esille torjuvuus Jeesusta kohtaan. Jos jokin kriteeri olisi annettava niin itse käyttäisin tuota.

Jäin miettimään tuota kohtaa viestissäni missä on:" Vaikka pyrkisi elämään niin että kaikki teot ja valinnat ovat Jumalan mielen mukaisia?"

 Jouduin kommunikoimaan melko paljon erään nuoren jehovantodistajan kanssa. Hän todella yritti tehdä kaikkensa elääkseen sellaista elämää missä "kaikki teot ja valinnat ovat Jumalan mielen mukaisia". Hänellä ei mielestäni ollut sitä lapseuden henkeä minkä uskova saa uudestisyntyessään. Hän todella rakensi kaikki oman vilpittömyytensä varaan. Kun sitten hoksasi, että tietyt asiat elämässä eivät mene Raamatun mukaisesti kaikesta yrittämisestä huolimatta, hän vieraantuikin uskonnostaan.
« Viimeksi muokattu: 28.07.19 - klo:16:55 kirjoittanut sandia »

Poissa peneriktus16

  • Viestejä: 236
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #86 : 28.07.19 - klo:19:05 »
Eräs tuttava kertoi evankelioivansa elämällään jota monesti seurasin kauhuissani, niin sekavaa se oli. Parempi evankelioida sitten Jeesuksen Armon mukaan.

Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #87 : 28.07.19 - klo:20:07 »
Jehovan todistajilla ja muilla vastaavilla ei minun näkemykseni mukaan ongelma ole se, että halutaan elää Jumalan mielen mukaisesti. Ongelma on, että vaikutin siihen on hyvin suuresti alkuisin muiden ihmisten ja yhteisön odotuksista. Eli oikeastaan ei haluta elää Jumalan mielen mukaisesti, vaan ihmisten mielen mukaisesti ja Jumala on mukana vain nimellisenä välikappaleena.

Tahto elää Jumalan mielen mukaisesti on aina hyvä asia, silloin kun se on oikeasti Jumalan mielen mukaan elämistä eikä siihen liity jotain ihmisten odotusten täyttämistä tms.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #88 : 28.07.19 - klo:20:57 »
Jeesuksen aikana oli eräs ihmisryhmä, joka tunnettiin siitä, että he olivat vihkiytyneet elämään Jumalan tahdon mukaista elämää. Mutta eivät he ole mihinkään historian hämärään kadonneet. Raamatussa heitä sanotaan  fariseuksiksi. Suosittelen lukemaan tästä aiheesta Hugo Odebergin kirjan Kristinusko ja fariseukset. Kirja saattaa paljastaa meissä jokaisessa piilevän farisealaisuuden.

Odebergin kirja on mainittu täällä useampaan otteeseen. Toivottavasti muistin tuon nimen oikein, edellinen painos oli muistaakseni Farisealaisuus ja kristillisyys. Kannattaa etsiä tuo kirja käsiinsä.
« Viimeksi muokattu: 28.07.19 - klo:21:03 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #89 : 28.07.19 - klo:21:12 »
Jumalan tahdon mukaan elämisestä en kyllä muista Jeesuksen nuhdelleen fariseuksia kertaakaan.

Taisi sanoa heille jopa että ”jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.”
« Viimeksi muokattu: 28.07.19 - klo:21:42 kirjoittanut Jano »