Tarvitseeko uskova evankeliumia?

[Soltero]

Puimatantereelle hyväksytään vain oikeaoppiset, siis karismaattisuudelle naureskelevat, vapaat uskonsyynnät hylänneet ja Jumalan Sanan kyseenalaiseksi tulkitsijat.

Me vääräuskoiset akanat saamme lentää puimakoneesta jatkokäsittelyyn, jonka Vihollinen suorittaa.

[wakan]

Minua alkaa ottaa päähän tuollainen hyväksymisestä valittaminen. Nähdäkseni ketään ei ole bannattu, ellei kirjoittaja ole rikkonut sääntöjä, joihin on rekisteröityessään sitoutunut. Itsehän täältä porukka poistuu. Kenen hyväksymistä te oikein kaipaatte? Miksette itse hyväksy itse itseänne tänne? Eikös sen pitäisi riittää? Tehän olette osa Puimatannerta.

[Soltero]

Minua alkaa ottaa päähän tuollainen hyväksymisestä valittaminen. Nähdäkseni ketään ei ole bannattu, ellei kirjoittaja ole rikkonut sääntöjä, joihin on rekisteröityessään sitoutunut. Itsehän täältä porukka poistuu. Kenen hyväksymistä te oikein kaipaatte? Miksette itse hyväksy itse itseänne tänne? Eikös sen pitäisi riittää? Tehän olette osa Puimatannerta.

Ihminen on mieluummin mukana porukassa, jossa kokee olevansa myös toisten jäsenten hyväksymä. 
Pelkkä itsensä hyväksyminen ei riitä, kun on kysymys yhteisöstä.

Jos tietää, että jokainen oma kokemus ja näkemys saa äänekkäimmiltä jäseniltä vastaukseksi ivaa ja vastustuksen ryöpyn, on tietysti parempi olla hiljaa.

Mutta mitä ideaa silloin on yleensä olla mukana, koska kysymys on keskustelukerhosta?
Siksi täältä lähtee jäseniä ennestäänkin harvalukuisesta ryhmästä.
Minä tosin en ole lähtenyt.

[Taisto]

Jos tietää, että jokainen oma kokemus ja näkemys saa äänekkäimmiltä jäseniltä vastaukseksi ivaa ja vastustuksen ryöpyn, on tietysti parempi olla hiljaa.

Mutta mitä ideaa silloin on yleensä olla mukana, koska kysymys on keskustelukerhosta?
Siksi täältä lähtee jäseniä ennestäänkin harvalukuisesta ryhmästä.

Tämäntapaisia asioita täällä todellakin on tapahtunut. Jos keskustelukumppani pitäytyy tiukasti
oikeassa olemiseensa, niin keskustelu voi käydä hankalaksi. Liian hankalaksi.

Lueskelin juuri äsken hengellistä lehteä, sieltä otti silmään mainintoja oikeasta opista
vs. terveestä opista: oikea oppi voi olla hyvin julmaa, terve oppi on jotakin muuta.

Jos keskitytään vain olemaan oikeassa, niin muutamat pikku asiat jäävät toissijaisina ilman muuta
syrjään, sellaiset kuin kärsivällisyys, ystävällisyys, sävyisyys... Näillä pikkuasioilla on
muistaakseni Raamatussa jokin yhteinen nimityskin.

[wakan]

*viesti pois*

Miksi puutun muiden riitoihin?

[Tarck Aili J.A.]

Jos tietää, että jokainen oma kokemus ja näkemys saa äänekkäimmiltä jäseniltä vastaukseksi ivaa ja vastustuksen ryöpyn, on tietysti parempi olla hiljaa.

Mutta mitä ideaa silloin on yleensä olla mukana, koska kysymys on keskustelukerhosta?
Siksi täältä lähtee jäseniä ennestäänkin harvalukuisesta ryhmästä.

Tämäntapaisia asioita täällä todellakin on tapahtunut. Jos keskustelukumppani pitäytyy tiukasti
oikeassa olemiseensa, niin keskustelu voi käydä hankalaksi. Liian hankalaksi.

Lueskelin juuri äsken hengellistä lehteä, sieltä otti silmään mainintoja oikeasta opista
vs. terveestä opista: oikea oppi voi olla hyvin julmaa, terve oppi on jotakin muuta.

Jos keskitytään vain olemaan oikeassa, niin muutamat pikku asiat jäävät toissijaisina ilman muuta
syrjään, sellaiset kuin kärsivällisyys, ystävällisyys, sävyisyys... Näillä pikkuasioilla on
muistaakseni Raamatussa jokin yhteinen nimityskin.

Ajattelin vähän puuttua muiden riitoihin... ...eli minun havaintojeni mukaan KAIKKI keskustelijat ovat pitäytyneet tiukasti omiin mielipiteisiinsä. Kun oma mielipide ei mene läpi, osa porukasta lisää volyymia ja osa pakenee paikalta...

[Soltero]

Jos tietää, että jokainen oma kokemus ja näkemys saa äänekkäimmiltä jäseniltä vastaukseksi ivaa ja vastustuksen ryöpyn, on tietysti parempi olla hiljaa.

Mutta mitä ideaa silloin on yleensä olla mukana, koska kysymys on keskustelukerhosta?
Siksi täältä lähtee jäseniä ennestäänkin harvalukuisesta ryhmästä.

Tämäntapaisia asioita täällä todellakin on tapahtunut. Jos keskustelukumppani pitäytyy tiukasti
oikeassa olemiseensa, niin keskustelu voi käydä hankalaksi. Liian hankalaksi.

Lueskelin juuri äsken hengellistä lehteä, sieltä otti silmään mainintoja oikeasta opista
vs. terveestä opista: oikea oppi voi olla hyvin julmaa, terve oppi on jotakin muuta.

Jos keskitytään vain olemaan oikeassa, niin muutamat pikku asiat jäävät toissijaisina ilman muuta
syrjään, sellaiset kuin kärsivällisyys, ystävällisyys, sävyisyys... Näillä pikkuasioilla on
muistaakseni Raamatussa jokin yhteinen nimityskin.

Ajattelin vähän puuttua muiden riitoihin... ...eli minun havaintojeni mukaan KAIKKI keskustelijat ovat pitäytyneet tiukasti omiin mielipiteisiinsä. Kun oma mielipide ei mene läpi, osa porukasta lisää volyymia ja osa pakenee paikalta...

Niin se on.
Silti Raamatun opetuksista uskonelämän ohjeet löytänyt ei voi muuttaa kokemuksiaan ja näkemyksiään, vaikka niitä kuinka selitettäisiin harhoiksi.
Ja toisella osapuolella on sama.
Siksi tulee vastakkainasetteluja, eikä oikeaa keskustelua synny.

Tiedän, että kaikki poislähteneet eivät ole paenneet, vaan heidän olonsa on saatu niin hankalaksi foorumilla, että he tekevät oman ratkaisunsa.

[Paulus]

Tiedän, että kaikki poislähteneet eivät ole paenneet, vaan heidän olonsa on saatu niin hankalaksi foorumilla, että he tekevät oman ratkaisunsa.

Jos on asiastaan varma, niin ei ole kovinkaan kunniakasta lähteä ovet paukkuen, varsinkaan kun lähdössä on joukkoprotestin makua (näytetään niille!). En lainkaan usko, että lähdöt olivat yksinäisten ihmisten yksinäisiä päätöksiä, vaan että asiasta sovittiin keskenään kulissien takana. Jos olen väärässä, häpeä olkoon minun.

Kristinuskon totuuksia pitää olla valmis puolustamaan vaikka jäisikin vähemmistöön tai peräti yksin. Ei siinä pidä heti lähteä rintamakarkuruuteen, jolloin menettää "pelin" kokonaan. Oikeassa sodassa sellaisesta rangaistaan kuolemalla.

[Soltero]

Tiedän, että kaikki poislähteneet eivät ole paenneet, vaan heidän olonsa on saatu niin hankalaksi foorumilla, että he tekevät oman ratkaisunsa.

Jos on asiastaan varma, niin ei ole kovinkaan kunniakasta lähteä ovet paukkuen, varsinkaan kun lähdössä on joukkoprotestin makua (näytetään niille!). En lainkaan usko, että lähdöt olivat yksinäisten ihmisten yksinäisiä päätöksiä, vaan että asiasta sovittiin keskenään kulissien takana. Jos olen väärässä, häpeä olkoon minun.

Kristinuskon totuuksia pitää olla valmis puolustamaan vaikka jäisikin vähemmistöön tai peräti yksin. Ei siinä pidä heti lähteä rintamakarkuruuteen, jolloin menettää "pelin" kokonaan. Oikeassa sodassa sellaisesta rangaistaan kuolemalla.

Olet onneksi väärässä.
Kysymyksessä ei ollut joukkoprotesti.
Sinun ei siis tarvitse ryhtyä toteuttamaan kuolemanrangaistusta.

[Adina]

Tarvitseeko uskova evankeliumia? tässä vastaus, teologian tohtori Vesa Ollilainen haastattelussa;  http://www.tv7.fi/vod/player/?program=35561

[Paulus]

Tiedän, että kaikki poislähteneet eivät ole paenneet, vaan heidän olonsa on saatu niin hankalaksi foorumilla, että he tekevät oman ratkaisunsa.

Jos on asiastaan varma, niin ei ole kovinkaan kunniakasta lähteä ovet paukkuen, varsinkaan kun lähdössä on joukkoprotestin makua (näytetään niille!). En lainkaan usko, että lähdöt olivat yksinäisten ihmisten yksinäisiä päätöksiä, vaan että asiasta sovittiin keskenään kulissien takana. Jos olen väärässä, häpeä olkoon minun.

Kristinuskon totuuksia pitää olla valmis puolustamaan vaikka jäisikin vähemmistöön tai peräti yksin. Ei siinä pidä heti lähteä rintamakarkuruuteen, jolloin menettää "pelin" kokonaan. Oikeassa sodassa sellaisesta rangaistaan kuolemalla.

Olet onneksi väärässä.
Kysymyksessä ei ollut joukkoprotesti.
Sinun ei siis tarvitse ryhtyä toteuttamaan kuolemanrangaistusta.

Häpeä siis olkoon minun.
Syyllistyin armeijassa rikokseen, josta sodan aikana olisi ollut seurauksena kuolemanrangaistus. Tuomio lievennettiin kolmeksi motiksi halkoja, jotka piti sahata pieniksi kehnolla käsisahalla. Sattuneista syistä puut on veläkin sahaamatta.

[Taisto]

Totuuden puolustamisella ja oman oikeassaolemisen esilletuomisella
on suuri ero.

Keskustelu on erinomainen asia. Jos se muuttuu jyräämiseksi,
voiko sitä enää nimittää keskusteluksi?

[Paulus]

Totuuden puolustamisella ja oman oikeassaolemisen esilletuomisella
on suuri ero.

Keskustelu on erinomainen asia. Jos se muuttuu jyräämiseksi,
voiko sitä enää nimittää keskusteluksi?

Eikö olisi aika ottaa suora linja ja kohdistaa vihjailut oikeaan osoitteeseen? Voiko vähemmistö jyrätä enemmistön?

[Paulus]

Tarvitseeko uskova evankeliumia? tässä vastaus, teologian tohtori Vesa Ollilainen haastattelussa;  http://www.tv7.fi/vod/player/?program=35561

Kiitos Adina. Katsoin ohjelman ja täytyy sanoa, että tunsin olevani samoilla linjoilla haatateltavan kanssa. Mutta se sanoma tuskin saa joukkoja liikkeelle. Ellemme sitten kansana joudu koviin koettelemuksiin.

[Natanael]

Silti Raamatun opetuksista uskonelämän ohjeet löytänyt ei voi muuttaa kokemuksiaan ja näkemyksiään, vaikka niitä kuinka selitettäisiin harhoiksi.
Ja toisella osapuolella on sama.
Siksi tulee vastakkainasetteluja, eikä oikeaa keskustelua synny.

Hyvin yleisesti toimitaan niin, että otetaan oma kokemus tai katsotaan Raamatusta jonkun kokemus ja tehdään siitä oppi. Kaiken pitäisi mennä toisin päin eli kokemuksien pitää sopia opin sisälle. Jos oma kokemus on ristiriidassa opin kanssa, tulee sille omalle kokemukselle etsiä uusi selitysmalli eikä taivuttaa Raamattua vastaamaan omaa kokemusta.