Kirjoittaja Aihe: Parannus  (Luettu 3590 kertaa)

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Parannus
« : 22.11.16 - klo:17:34 »
Täällä on monessa ketjussa sivuttu aihetta "Parannus". Aloitan siitä kokonaan uuden keskustelun, koska parannus merkitsee yhdelle yhtä ja toiselle toista.

Otan alkuun lainauksen Roseniukselta, jota rov. Olavi Peltola sivuaa eräässä puheessaan:

"Päätän tämän puheeni kahteen lainaukseen Roseniuksen kirjoista: C. O Rosenius kirjoittaa, että evankeliumin salaisuus on se, että” kaikki synti – sekin joka tänään huolettaa sinua – on jo sovitettu Kristuksen kuolemassa. Nyt ei siis mitään Jumalan puolelta estä sinua tulemasta armon istuimen luo – voi tulla niin murskattuna tai niin kovana kuin olet, niin hurskaana tai jumalattomana kuin olet, niin puhtaana tai epäpuhtaana kuin olet ja saada armon, joka on annettu sekä vanhurskaudeksi että pyhitykseksi.” ”Ei mikään teko voi ansaita eikä mikään synti estää Jumalan armoa. Nyt jää jäljelle vain se, että syntinen tulee Isän luo, joka on jo sovitettu, ja ottaa uskon kautta vastaan sen, mitä Kristus on tehnyt. Mutta Isän luo emme koskaan tule ennen kuin laki on saanut tehdä suuriluuloisesta, omavanhurskaasta ja ylpeästä syntisestä neuvottoman.” (C. O. Rosenius ,Tie rauhaan, Suolahti 1973, 90).

"Yksityisen ihmisen ei nyt tarvitse muuta kuin tulla ja ottaa vastaan kaikki tämä, mikä hänelle kuuluu. Hän saa ilmaiseksi pukeutua parhaisiin vaatteisiin ja uskoa halki elämänsä anteeksi kaiken synnin, mikä hänessä vielä on jäljellä. Syntiä ei koskaan enää lueta hänen syykseen eikä laki koskaan enää tuomitse häntä kadotukseen. Jumala ei koskaan enää vihastu häneen vaan rakastaa häntä iankaikkisella ja muuttumattomalla rakkaudella ja sulkee hänet syliinsä lapsenaan ja perillisenään, niin kauan kuin hän uskoen pysyy Kristuksessa eli siis niin kauan kuin hän synnin vuoksi yhä uudelleen palaa Kristuksen luo eikä tule toimeen ilman hänen armoaan" (C.O. Rosenius, Yksi kaikkien puolesta, Vaasa 1976, 55)."
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa kalamos

  • Viestejä: 491
  • Kάλαμος
    • kalamos.keskustelu.info
Vs: Parannus
« Vastaus #1 : 22.11.16 - klo:17:46 »
Joskus nuorena tai varhaisnuorena,
kun joka tapauksessa jo osasin lukea tavaamatta,
minä jouduin tässa kohden aina tavaamaan:
Tehkää parannus ... ja ... uskokaa evankeliumi


En millään voinut käsittää tuon kehotuksen järjestystä.
Mielestäni sen olisi pitänyt olla toisin päin jotenkin niin,
että ensin tullaan tekemisiin uskon kanssa
ja sitten aletaan tehdä parannusta.

Mutta kyllä tuo minulle sitten aikanaan aukeni.
Kehotus on sittenkin ihan oikein päin:

Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi
Kάλαμος yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Parannus
« Vastaus #2 : 22.11.16 - klo:18:15 »
Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi

Olisiko asia ymmärretty väärin, jos sen käsittäisi ilman tuota "ja" -sanaa?
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

JPK

  • Vieras
Vs: Parannus
« Vastaus #3 : 22.11.16 - klo:19:09 »
Yleensä ihmismieli ajattelee parannuksen tekemisen, itsensä parantelemisena - jonka johdosta sitten ihminen kykenisi uskomaan Jumalan ilmoitukseen Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa.

Usko evankeliumiin on ihmiselle kutsu täydelliseen kääntymykseen, jossa ihmisen tulee luopua omasta vanhurskaudestaan, ja hyvyydestään - ja yksin syntisenä turvata Herran Jeesuksen ristin työhön, eli evankeliumiin.

Jumalan evankeliumi vaatii kaiken ihmiseltä, mutta samalla ei vaadi mitään. Syntisen ihmisen ainoa mahdollisuus parannuksen tekemisessä on todistaa: vain Herra Jeesus voi minut pelastaa, ei kukaan muu. Kaikki muu tulee kaatua Hänen edessään - ja siinä, ihminen on jo tehnyt parannuksen.

Laki todistaa synnin, ja tuomitsee sen - mutta tämä ei ole vielä kääntyminen elämään. Tarvitaan usko, parannuksen tekemisen yhteydessä, muuten ihminen jää lain tuomion ja rangaistuksen alle.

Tämä näkyy Jeesuksen sanoissa, joissa Hän kutsuu ihmisiä luokseen ja uskomaan Häneen. Tämä on vastaavaa kutsua parannukseen, eli hylkäämään muut pelastuksen tiet, ja väärät lain alaiset farisealaiset opetukset.

Lopuksi lainaus "Kallis Hunajan Pisara" kirjasesta (korostus minun tekemäni):

Lainaus
Ihmiset puhuvat terveinä ollessaan rohkeasti uskosta; harvat tietävät, mitä usko on. Kristus on Raamatun salaisuus, armo on Kristuksen salaisuus. Usko on ihmeellisin asia maailmassa. Lisää siihen jotain omaasi, ja sinä turmelet sen. Kristus ei katsahdakaan siihen, jos se tahtoo esiintyä uskona. Kun sinä uskot ja tulet Kristuksen luo, on sinun luovuttava omasta vanhurskaudestasi ja tuotava vain syntisi. (Oi, se on vaikeaa!) Sinun on luovuttava pyhyydestäsi, pyhityksestäsi, hyveistäsi, nöyryydestäsi jne. ja sinun on tuotava vain puutteesi ja kurjuutesi, muuten ei Kristus ole sopiva sinulle etkä sinä Kristukselle. Kristus tahtoo olla pelkästään lunastaja ja välimies, ja sinun täytyy olla kadotettu syntinen, muuten ette te, Kristus ja sinä, koskaan sovi toisillenne. Vaikein asia maailmassa on ottaa vanhurskaudekseen yksin Kristus, siis tunnustaa hänet Kristukseksi. Jos lisäät siihen jotain omaasi, et enää salli hänen olla Kristuksena.

http://www.kirjasilta.net/wilcox/hy/hy.html
« Viimeksi muokattu: 22.11.16 - klo:19:22 kirjoittanut JPK »

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Parannus
« Vastaus #4 : 23.11.16 - klo:10:49 »
Yleensä ihmismieli ajattelee parannuksen tekemisen, itsensä parantelemisena - jonka johdosta sitten ihminen kykenisi uskomaan Jumalan ilmoitukseen Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa.

Usko evankeliumiin on ihmiselle kutsu täydelliseen kääntymykseen, jossa ihmisen tulee luopua omasta vanhurskaudestaan, ja hyvyydestään - ja yksin syntisenä turvata Herran Jeesuksen ristin työhön, eli evankeliumiin.

Jumalan evankeliumi vaatii kaiken ihmiseltä, mutta samalla ei vaadi mitään. Syntisen ihmisen ainoa mahdollisuus parannuksen tekemisessä on todistaa: vain Herra Jeesus voi minut pelastaa, ei kukaan muu. Kaikki muu tulee kaatua Hänen edessään - ja siinä, ihminen on jo tehnyt parannuksen.

Laki todistaa synnin, ja tuomitsee sen - mutta tämä ei ole vielä kääntyminen elämään. Tarvitaan usko, parannuksen tekemisen yhteydessä, muuten ihminen jää lain tuomion ja rangaistuksen alle.

Tämä näkyy Jeesuksen sanoissa, joissa Hän kutsuu ihmisiä luokseen ja uskomaan Häneen. Tämä on vastaavaa kutsua parannukseen, eli hylkäämään muut pelastuksen tiet, ja väärät lain alaiset farisealaiset opetukset.

Tämä JPK:n kirjoitus on niin hyvä, ettei siihen ole paljoakaan lisättävää, samoin lainaus Kalliista hunajanpisarasta.

Mutta jotain vielä tuosta parannus-sanasta, joka on tosi huono ilmaisu. Katselin eri käännöksiä ja ihmettelin, että RK-käännöskin käyttää vielä parannus-sanaa. Vuoden 92 käännös on korvannut sanan kääntyä -sanalla, joka on jo vähän parempi.

En ole hääppöinen kielimies, mutta minulla on joitakin eri käännöksiä englanniksi ja yksi eestinkielinen. Eestiksi ilmaisu on suomalaisenkin käsitettävissä: "parandake meelt ja uskuge evangeeliumisse."

Englanninkielessä käytetään sanaa "repent", joka tarkoittaa katua ja surra. Se sanoo jo jotakin mielenmuutoksesta, jota tarvitaan.

Mutta jos mennään asiassa syvemmälle, niin sellainen parannus on ihmisellekin mahdollinen, että jättää karkeat synnit ja joitakin muita syntejä, mutta ajan oloon huomaa itsestään se surullisen tosiasian, että "synti riippuu minussa kiinni". En pysty tekemään sellaista parannusta, joka riittäisi. Niinpä on luotettava siihen, että Parantaja itse hoitaa työn aivan hienosäätöä myöten. Sitä kutsutaan pyhitykseksi.
« Viimeksi muokattu: 23.11.16 - klo:11:00 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa kalamos

  • Viestejä: 491
  • Kάλαμος
    • kalamos.keskustelu.info
Vs: Parannus
« Vastaus #5 : 23.11.16 - klo:12:26 »
Parannuksen tekeminen ei todellakaan tarkoita itsensä parantelua.
Ei ollenkaan eika alkuunkaan. Aivan päinvastoin.

Siis parempi käännös on tämä:

Kääntykää ja uskokaa evankeliumi.

Eli kaikki alkaa kääntymisestä.
Tämä on meidän osuutemme.
Jumala ei tee sitä meidän puolestamme.
Mutta Hän kyllä vetää meitä Poikansa tykö.

Ja meidän osuutemme on lakata vastustamasta - antautua
Hänen Rakkaudelleen eli Jeesukselle Kristukselle.

Eli ensin tulee kääntyminen ja sitten Jeesus vaikuttaa meissä uskon.

Kάλαμος yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa.

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Parannus
« Vastaus #6 : 26.11.16 - klo:12:10 »

Mutta jos mennään asiassa syvemmälle, niin sellainen parannus on ihmisellekin mahdollinen, että jättää karkeat synnit ja joitakin muita syntejä, mutta ajan oloon huomaa itsestään se surullisen tosiasian, että "synti riippuu minussa kiinni". En pysty tekemään sellaista parannusta, joka riittäisi. Niinpä on luotettava siihen, että Parantaja itse hoitaa työn aivan hienosäätöä myöten. Sitä kutsutaan pyhitykseksi.

Minusta tuo parannus-sana ei ole kaikin osin onnistunut käännös alkutekstin sanasta metanoea-ajatella toisin, muuttaa mielensä ja sanasta metanoia-mielenmuutos, katumus. Niin tai näin, parannus-sanaan sisältyy ehdoton kääntymyksen vaatimus. Jeesus vaati sitä eikä siitä voi tinkiä.

Eräs itseäni suuresti lohduttanut raamatunpaikka löytyy Apt. 5:31
"Hänet on Jumala oikealla kädellänsä korottanut Päämieheksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannusta ja syntien anteeksiantamusta." Tuossa sanotaan, että Jeesus on tullut antamaan meille parannusta eli mielenmuutosta ja syntien anteeksiantamusta. Tuo raamatunjae on lohduttanut minua siitä syystä, että olen kokenut ja elänyt sen todeksi.   

Poissa kalamos

  • Viestejä: 491
  • Kάλαμος
    • kalamos.keskustelu.info
Vs: Parannus
« Vastaus #7 : 27.11.16 - klo:09:27 »
Eli parannus tai oikeammin kääntyminen tai mielenmuutos
on mahdollinen silloin kun Pyhä Henki kirkastaa meille Kristusta
ja Isä vetää meitä Pojan tykö.

Me emme itsessämme yhtäkkiä tule
kääntymykseen, mielenmuutokseen, parannukseen. 
Emme me ole edes etsineet Häntä,
ennenkuin Hän on ensin lähtenyt liikkeelle ja etsinyt meidät.




Kάλαμος yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa.

Ifa

  • Vieras
Vs: Parannus
« Vastaus #8 : 27.11.16 - klo:11:22 »
Eli parannus tai oikeammin kääntyminen tai mielenmuutos
on mahdollinen silloin kun Pyhä Henki kirkastaa meille Kristusta
ja Isä vetää meitä Pojan tykö.

Me emme itsessämme yhtäkkiä tule
kääntymykseen, mielenmuutokseen, parannukseen. 
Emme me ole edes etsineet Häntä,
ennenkuin Hän on ensin lähtenyt liikkeelle ja etsinyt meidät.
Tämä on totta. Sinulla on taito sanoa asia ytimekkäästi.

Poissa pax

  • Viestejä: 1666
Vs: Parannus
« Vastaus #9 : 27.11.16 - klo:18:26 »
Ajattelen että uskova haluaa elää koko ajan parannuksessa ja siihen meitä ohjaa Pyhä Henki.

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Parannus
« Vastaus #10 : 28.11.16 - klo:00:44 »
Parannuksessa kyllä, mutta parannus ei ole ihmislihan fiksaantumista eikä fiksaamista. Vaan se on kääntymistä Kristuksen ansion tähden JUmala armon ja pelastuksen osallisuuteen USKOSSA.

Poissa kalamos

  • Viestejä: 491
  • Kάλαμος
    • kalamos.keskustelu.info
Vs: Parannus
« Vastaus #11 : 28.11.16 - klo:06:00 »
Ajattelen että uskova haluaa elää koko ajan parannuksessa ja siihen meitä ohjaa Pyhä Henki.


Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty;
mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.
Onnellinen se ihminen, joka aina on aralla tunnolla;
mutta joka sydämensä paaduttaa,
se onnettomuuteen lankeaa.
(San 28:13-14)

Parannus eli kääntyminen tarkoittaa mielenmuutosta.
Eli emme enää tahdo tehdä syntiä vaan tahdomme luopua siitä.
Me käännymme pois syntielämästä.

Joka syntinsä tunnustaa ja hylkää, se saa armon.
Mutta sitten on niitä, jotka eivät halua näin tehdä.

Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon,
mutta hän ei tahdo parannusta tehdä
eikä luopua haureudestaan.
(Ilm 2:21)


Kάλαμος yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa.

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Parannus
« Vastaus #12 : 03.12.16 - klo:10:34 »
Käväisin vilkaisemassa tekstejä kalvanismista ja siellä törmäsin nimimerkin 'etsivä' kirjoitukseen, jonka tähän kopioin oikein proto-esimerkiksi siitä mitä parannuksen tekeminen ei ole.

"Olen viettänyt aikaa Raamatun äärellä ja kokenut vilpittömästi halua tehdä parannusta joistain asioista. Lankeamistakin on tapahtunut ja jälkeen päin olen kokenut siitä pahaa oloa. Hyvä näin." (Tummennus oloneuvoksen).

Tuolla tiellä ei löydy rauhaa eikä lepoa. Parannuksen tekeminen ei ole tekojen tekemistä tai tekemättä jättämistä, vaikka parannus-sanan merkitys voidaan virheellisesti siten tulkita. Parannuksen tekeminen ei ole elämän laadun parantamista, ei pahoja taipumuksia vastaan taistelemista, ei pienimmässäkään määrin yksittäisten syntien hylkäämistä.

Olen kulkenut tuota tietä, jossa taistellaan yksittäisiä syntejä vastaan ja hylätään niitä. Olen elänyt itsepetoksessa ja narrin paratiisissa. Se on kuin oravanpyörässä juoksemista; kovasti yritetään, eteenpäin pyritään, hartiavoimin ponnistellaan -mutta yhtä kaikki- paikallaan pysytään.

Luulenpa ettei tätä "parannuksen merkitystä ja tekemistä" voi selittää ihmiselle, joka ei vielä ole tehnyt parannusta. Mielen ja ajattelutavan on muututtava, niiden on käännyttävä ylösalaisin, ennenkuin ihminen voi omistaa pelastuksen omakohtaisesti. Tämä on mahdollista siellä, missä julistetaan yksinkertaista evankeliumia Jeesuksen sovitustyöstä, koska siinä on Jumalan voima.

« Viimeksi muokattu: 05.12.16 - klo:18:14 kirjoittanut Oloneuvos »

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Parannus
« Vastaus #13 : 05.12.16 - klo:15:24 »
"Tämä on mahdollista siellä, missä julistetaan yksinkertaista evankeliumia Jeesuksen sovitustyöstä, koska siinä on Jumalan voima."

Juuri näin.