Kirjoittaja Aihe: Jumalan rauha  (Luettu 17933 kertaa)

Poissa Mice

  • Viestejä: 1651
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #30 : 05.08.15 - klo:13:20 »

Selvyyden vuoksi sanottakoon, ettei kyseessä vielä ole pelastuksen menettäminen, ellei tapahtu luopumista koko uskosta. Mutta yksi asia lakihenkisyydessä voi erinomaisesti. Se on uskonnollisuus, jota voidaankin räätälöidä uskovan erityisluonteenpiirteiden mukaiseksi. Joku tarvitsee perinteistä nousevan uskonnollisuuden, jollekin pitää olla moderni versio siihen kuuluvine temppuineen. Yhteistä molemmille on uskonnonharjoitus, joka antaa tunteen, että nyt ollaan oikealla tiellä.

Missä vaiheessa sitten lakiin turvautuminen johtaa pelastuksen menettämiseen?
Galatalaisille Paavali kirjoitti kovaan sävyyn ja käsittääkseni juuri siksi, että olivat vähintään menettämässä osansa pelastumisesta.

"Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia".
"Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta".
Ihmisroska

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6769
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #31 : 05.08.15 - klo:16:06 »

Selvyyden vuoksi sanottakoon, ettei kyseessä vielä ole pelastuksen menettäminen, ellei tapahtu luopumista koko uskosta. Mutta yksi asia lakihenkisyydessä voi erinomaisesti. Se on uskonnollisuus, jota voidaankin räätälöidä uskovan erityisluonteenpiirteiden mukaiseksi. Joku tarvitsee perinteistä nousevan uskonnollisuuden, jollekin pitää olla moderni versio siihen kuuluvine temppuineen. Yhteistä molemmille on uskonnonharjoitus, joka antaa tunteen, että nyt ollaan oikealla tiellä.

Missä vaiheessa sitten lakiin turvautuminen johtaa pelastuksen menettämiseen?
Galatalaisille Paavali kirjoitti kovaan sävyyn ja käsittääkseni juuri siksi, että olivat vähintään menettämässä osansa pelastumisesta.

"Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia".
"Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta".

Siinäpä todella aiheellinen kysymys. Tuskinpa kukaan voi sanoa tietävänsä vastausta, mutta tuo Paavalin opetus tuo erittäin hyvin esille asian vakavuuden.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Mice

  • Viestejä: 1651
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #32 : 05.08.15 - klo:17:03 »

Selvyyden vuoksi sanottakoon, ettei kyseessä vielä ole pelastuksen menettäminen, ellei tapahtu luopumista koko uskosta. Mutta yksi asia lakihenkisyydessä voi erinomaisesti. Se on uskonnollisuus, jota voidaankin räätälöidä uskovan erityisluonteenpiirteiden mukaiseksi. Joku tarvitsee perinteistä nousevan uskonnollisuuden, jollekin pitää olla moderni versio siihen kuuluvine temppuineen. Yhteistä molemmille on uskonnonharjoitus, joka antaa tunteen, että nyt ollaan oikealla tiellä.

Missä vaiheessa sitten lakiin turvautuminen johtaa pelastuksen menettämiseen?
Galatalaisille Paavali kirjoitti kovaan sävyyn ja käsittääkseni juuri siksi, että olivat vähintään menettämässä osansa pelastumisesta.

"Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia".
"Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta".

Siinäpä todella aiheellinen kysymys. Tuskinpa kukaan voi sanoa tietävänsä vastausta, mutta tuo Paavalin opetus tuo erittäin hyvin esille asian vakavuuden.

Lopultahan se on Jumalan päätettävissä ja tiedossa.

Mutta minua hätkähdyttää se tosi asia, että Paavali on sanoissaan paljon "armottomampi" lain kanssa pelehteville galatalaisille, kuin esim. korintilaisten epäraittiuksille. Korintinlaisten synnit ovat kuitenkin niitä joista me ihmisiä ehkä herkimmin olemme tuomitsemassa. Ja synti pitääkin tuomita, mutta kyllä se lain alle meneminen taitaa lopulta ja nopeastikin johtaa siihen, että ei ole enää armosta osallisena. En tarkoita tässä nuoria kristittyjä, jotka ovat vielä uskossaan varsin hoippuvia, vaan vakaumuksellisesti lakia ja evankeliumia sekoittavaa myrkkysoppaa syöttäviä.

Ei voi olla yhtä aikaa lain ja armon alla. Vaikka liha ja tunnemaailma koko ajan repisivät lakiin päin, niin usko tarttuu silti siihen, että yksin Kristus. Tuntuipa minusta miltä tahansa. Jos sitten taas antaudun lain alle ja vieläpä vaadin sitä muilta, niin rikon totuutta vastaan ja halveksin armoa. Näin ymmärrän asian.
Ihmisroska

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6769
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #33 : 05.08.15 - klo:17:42 »
Korintinlaisten synnit ovat kuitenkin niitä joista me ihmisiä ehkä herkimmin olemme tuomitsemassa. Ja synti pitääkin tuomita, mutta kyllä se lain alle meneminen taitaa lopulta ja nopeastikin johtaa siihen, että ei ole enää armosta osallisena.

Johannes kirjoittaa, että synti on laittomuus. Eikö synti silloin ole myös lain alaisuutta? Jos ei ole lain alainen, niin eihän laki sellaista mitenkään voi koskea. Tästä näyttäisi tulevan paradoksi, jos teen syntiä, syyllistyn laittomuuteen. En tiedä, sotkeudunko tässä jotenkin… Mutta, jos näin on, niin armo varjelee synnistä kaikkein varmimmin.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Mice

  • Viestejä: 1651
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #34 : 05.08.15 - klo:18:04 »
Itse ymmärrän, että laki osoittaa synnin ja se on uudessa liitossa lain tehtäväkin. Emme kuitenkaan pyri lain kautta lähemmäksi Jumalaa. Ja armo on varmin (samalla ainut) kasvattaja pois synnistä. Lain kautta emme onnistuneet tulemaan vanhurskaiksi, joten Jumala tarjoaa armossaan lahjavanhurskautta uskon kautta Poikaansa.

Uudessa testamentissa armolle annetaan suorastaan persoonallisia ominaisuuksia.

"Armo olkoon teidän kanssanne!"
Kirjoitetaan myös armon Hengestä ja sehän on Kristuksen Henki.

Jokainen on syntiä tehnyt ja siksi armon tarpeessa, mutta mielestäni on eri asia tunnustaa lain osoittamat syntinsä, kuin julistaa lain kautta tulevaa osuutta pelastuksesta tai kasvamista uskossa.
Ihmisroska

Poissa Pökkelö

  • Viestejä: 705
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #35 : 05.08.15 - klo:21:20 »
Laki ja Pyhä Henki tekee meidät aseettomiksi Jumalan edessä. Se näyttää jokaiselle rehelliselle kilvoittelijalle riiittämättömyden ja synnin pohjattomuuden.
Laki ajaa meidät Kristuksen luo, kuten Paavali opetaa. Kristuksen luona on Armo ja anteeksi antamus, ja....
Hän ottaa vastaan vain syntisiä.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6769
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #36 : 05.08.15 - klo:22:26 »
Minua jotenkin vaivaa se opetus, että laki koskisi jotenkin vielä uskoviakin. Paavali kirjoittaa: "Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille…"

Siksi Paavali selittää, että Mooseksen kautta annettu laki oli synnin ja kuoleman laki, joka on voimassa ainoastaan Kristukseen (=uudestisyntymiseen) asti. Sen jälkeen kuvaan astuu elämän hengen laki. Meidät on siis kertakaikkisesti vapautettu synnin ja kuoleman laista (kts. Room. 8. luku ja 1. Kor. 3. luku). Luterilaista opetusta en tässä kohtaa ymmärrä ja muiden opetusta tästä aiheesta en muista edes kuulleeni.

Mainitsin toisaalla Poul Madsenin kirjan "Hengen vapauteen". Siinä Madsen selittää tätä aihetta selkeästi.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Mice

  • Viestejä: 1651
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #37 : 05.08.15 - klo:23:11 »
Paavali puhuu roomalaiskirjeessä uskoville:

"mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa"

Paavali lienee ollut uudestisyntynyt. Minun on vaikea ymmärtää sitä, että lain tehtävää ei ymmärretä. Jos katsoo jäseniään, lihaansa, niin se on vangittuna synnin lakiin. Itse joudun vähän väliä sen kanssa tekemisiin ja joudun myöntämään armon tarpeeni.

"Mutta me tiedämme, että laki on hyvä, kun sitä lain mukaisesti käytetään"

Paavalihan selvittää sitä, että emme ole enää uudelta luonnoltamme lain alaisia, mutta perkeleen kanssa liitossa oleva ruumimme on lain alainen, koska se on myyty synnin alaisuuteen.

Ei tämä mikään helppo kuvio ole, mutta minusta ymmärrettävissä.


En liene vielä niin pitkällä ettenkö näkisi lailla olevan tehtävää. Oma käyttäytymiseni todistaa toisin.

Ihmisroska

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6769
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #38 : 06.08.15 - klo:05:03 »
Paavali puhuu roomalaiskirjeessä uskoville:

"mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa"

Paavali lienee ollut uudestisyntynyt. Minun on vaikea ymmärtää sitä, että lain tehtävää ei ymmärretä. Jos katsoo jäseniään, lihaansa, niin se on vangittuna synnin lakiin. Itse joudun vähän väliä sen kanssa tekemisiin ja joudun myöntämään armon tarpeeni.

"Mutta me tiedämme, että laki on hyvä, kun sitä lain mukaisesti käytetään"

Paavalihan selvittää sitä, että emme ole enää uudelta luonnoltamme lain alaisia, mutta perkeleen kanssa liitossa oleva ruumimme on lain alainen, koska se on myyty synnin alaisuuteen.

Ei tämä mikään helppo kuvio ole, mutta minusta ymmärrettävissä.


En liene vielä niin pitkällä ettenkö näkisi lailla olevan tehtävää. Oma käyttäytymiseni todistaa toisin.

Jos nämä ymmärtäisimme, niin meitä voisi sanoa teologian tohtoreiksi, kuten Luther sanoi jotenkin siihen tapaan. Vaikeasti ymmärrettävää, kaksi lakia on yhtä aikaa voimassa ja vain toinen koskee Jumalan lapsia. Mutta tuon Room. 7:23 jälkeen on mielestäni ehdottomasti luettava eteenpäin luvun 8 alkuosaan saakka, jossa Paavali jatkaa opetustaan. Nämä myöhemmin tulleet lukujaot hämmentävät asioita, jotka kuuluvat yhteen.

Kuitenkin tämä on hyödyllistä pohdiskelua.

"Tämä on ongelma, jonka jokainen sukupolvi kohtaa. Velvoittaako laki Jumalan lapsia vai ei? Entä kymmenen käskyä? Paavali vastaa, että jos jätämme lain voimaan kristittyä koskevana, se ei varjele häntä synnistä, vaan vaikuttaa päinvastoin niin, että synti herää hänessä. Laki toisin sanoen johtaa siihen, minkä se kieltää. Synnin voima on laki (1. Kor. 15:16). Ne opettajat, jotka haluavat suojella Jumalan kansaa kevytmielisyydeltä, päätyvät siis täysin päinvastaiseen tulokseen."

Poul Madsen: Hengen vapauteen, Uusi tie 1978.
Tekstiä pitäisi lainata enemmän, ja siksi suosittelen tuon kirjan hankkimista kotikirjastoon.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6769
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #39 : 06.08.15 - klo:11:23 »
Ilokseni huomasin, että Jaakko Pirttiaho siteeraa opetuksessaan juuri tuota em. Madsenin kirjaa. Kannattaa lukaista tuo Jaakon opetus:

http://www.evank.org/sivu11_nuoret_kaipaatko_syvempaa.php
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Mice

  • Viestejä: 1651
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #40 : 06.08.15 - klo:13:51 »
Laki ei ole elämäksi, mutta ei sitä ole kumottu. Lain täyttäjä on elämäksi. Jos lakia ei saa saarnata koko mittaisena, niin tuloksena on lakihenkisyys, koska ihminen luulee pystyvänsä. Juuri siitä syystä on paljon lakihenkisiä seurakuntia, kun todellista lakia ei saarnata sen koko mitassaan, vaan laista tulee ohjeistuksia elämään. Jumalan laki otetaan hallinnan välineeksi, vaikka sen tehtävä ei ole se. Lain täytyy murskata ihmisen pyrkimykset. Silloin laki on tehnyt tehtävänsä.

Teologian tohtoriksi ei minusta ole, mutta näin ymmärrän lain ja sen tehtävän.


Ihmisroska

Poissa Pökkelö

  • Viestejä: 705
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #41 : 06.08.15 - klo:20:41 »
Kuten Mice sanoo; Lain tehtävä on murskata meidän omavanhurskautemme, ja ajaa Kristuksen luo.

Jeesus Kristus täytti Jumalan lain eläen synnittömän elämän, johon meistä yksikään ei pysty.
Ja tuo Jeesuksen työ luetaan meidän hyväksemme.

Meissä on jäljellä yhä synnin laki. Teemme syntiä koska olemme syntisiä. Käärmeen myrkky kiehuu suonissamme. Sen saimme kaikki ristiksemme Aadamilta.
Synnin palkka on kuolema, ja kuolema tekee työtä meissä.
Me vanhenemme, kehomme haurastuu ja vanhenee. Tulee sairauksia. Henkinen puolikin alkaa mennä alaspäin vanhuudessa.
Miksi ? Koska se on synnin palkka. Kuoleman työtä messä valmistaen meitä takaisin maaksi.
Jos olisimme synnittömiä, me emme vanhenisi, ja eivätkä sairaudet kalvaisi meitä kohti hautaa.

Meissä on kuitenkin myös uusi elämä. Pyhän Hengen sinetti. Se ei tee syntiä. Uusi elämä meissä.
Ja Henki ja liha ovat alituisessa sodassa meissä.
Yhdessä luomakunnan kanssa  huokamme odottaen lopullista lunastusta, joka on vielä edessäpäin.
Nyt elämme toivon varassa. Jumalan lapsina odottaen vapautuksen päivää.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6769
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #42 : 06.08.15 - klo:22:07 »
Muistuu mieleen vuosien takaa keskustelu eräällä foorumilla. Siellä väitettiin, että vanha laki ei enää ole voimassa, vaan sen tilalla on rakkauden kaksoiskäsky. Kun kyseltiin, että kuka voi sanoa elävänsä sen mukaan, niin porukka alkoi käydä hiljaiseksi.

Surullista, että vuoden -92 käännöskin johtaa ihmisiä harhaan ja väittää, että laki on kumottu (Ef. 2:15). Samoin ja vielä rajummin sanoi myös evankelista Kalevi Lehtinen.

Laki on edelleen voimassa ja se on annettu noudatettavaksi, ei sovellettavaksi. Kun laki on saanut tehdä tehtävänsä, jokainen suu tukitaan (Room. 3:19) eikä kukaan voi kerskata tekemisistään. Joka ikinen on pilalla Jumalan edessä. Tämän pilallemenon kokeminen avaa ymmärryksen, jolloin armon evankeliumi saa tilaa. Valitettavasti monet kääntyvät takaisin lain tekoihin, kuten Galatiassa tapahtui.

Ajattelen niin, että lakia ja evankeliumia voi verrata kahteen valtakuntaan, joilla on yhteinen maaraja. Siis kuten esim. Suomi ja Venäjä. Suomen kansalaista eivät koske Venäjän lait, jos hän ei mene Venäjälle. Mutta jos hän menee Venäjälle, hän on Venäjän lakien alainen. Jo pelkkä rajaloukkaus muodostaa riskin joutua Venäjän lain kanssa tekemisiin.

Uskova voi säilyä armon valtakunnan kansalaisena karttamalla jo näiden kahden valtakunnan rajavyöhykettäkin. Mutta jos hän muuttaa pysyvästi lain valtakuntaan, hän (voi) menettää kansalaisoikeutensa armon valtakunnassa.
« Viimeksi muokattu: 07.08.15 - klo:21:48 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Pökkelö

  • Viestejä: 705
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #43 : 27.08.15 - klo:21:04 »
Tuli luettua  taas uudestaan tuo Pauluksen mainitsema Madsenin kirja "Hengen vapauteen". Todella perusteellisesti avaa galatalaiskirjettä, ja sitä miten Jeesuksen työ
tekee meistä vapaita elämään Jumalan lapsina ilman lain orjuutta.

Laukaan Kristus juhlaan oli tehty pieni erä Poul Madsenin vihkosta "Mihin olemme menossa" 4 € hintaan.
Alkuperäiskirjoitus on julkaistu Tanskassa v.1984. Siinä hän jo varoitti sielullisen ekytyksen vaaroista, miten sielunvihollinen tulee valkeuden enkelinä tarjoamaan meille "Väkevää herätystä" isolla hypetyksellä,  merkeillä ja ihmeteoilla.
Toista Jeesusta ja toista evankeliumia. Sitä josta Paavalikin jo aikalaisiaan varoitti. Miten se lähes aidolla tavalla, oikeilla sanoilla Jeesuksesta puhuen kääntää katseemme pois ristiinnaulitusta Jeesuksesta Kristuksesta ja oikeasta evankeliumista.

Olisi varmaan Remnantbridellekin hyvää luettavaa !

Charlotte

  • Vieras
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #44 : 31.10.15 - klo:12:26 »
Arvasin, että ymmärrämme saarnata -sanan eri tavalla. Luterilaisuudessa saarna tarkoittaa siis evankeliumin julistusta. Vapaissa suunnissa ei "saarnata", siellä julistetaan, mikä tietysti on usein lakihenkistä. Ja sellaisella julistajalla on selkääntaputtajia, jotka sanovat, että nyt antoi pasuuna selvän äänen.

Juuri noin olen asian ainakin itse ymmärtänyt ja nykyisessä seurakuntayhteydessä tuo myös toteutuu käytännössä noin. Saarnassa julistetaan aina armon evankeliumia. Ja lain tehtävä on nimenomaan tarkoitus avata kuulijan sydän armon evankeliumin vastaanottamiseen. Evankeliumi ei jää mitenkään epäselväksi tai hämäräksi, vaan tuodaan esiin selkeästi ja ymmärrettävästi. Kaikessa, synnintunnustuksessa, saarnassa ja ehtoollisessa tulee joka sunnuntai selkeästi esiin armon evankeliumi, laki ja evankeliumi on selkeästi ja ymmärrettävästi erotettu.

Joka sunnuntainen ehtoollinen myös "ajaa" käsittelemään näitä asioita. Koska luterilaisen opetuksen mukaan ehtoollinen ei ole vain muistoateria, vaan Kristuksen ruumis ja veri, niin nämä asiat (laki ja evankeliumi) senkin takia käydään läpi joka sunnuntai.

Tajusin vasta tuossa joku aika sitten, miten Jumala voi todella "veljiemme syyttäjääkin" käyttää myös ajamaan ihmistä Kristuksen evankeliumin luo. Saatanakin joutuu tekemään Jumalan töitä toimiessaan syyttäjänä ihmistä vastaan. Kun saatana syyttää ihmistä, joka on kuullut ja jatkuvasti kuulee opetusta armon evankeliumista, niin nämä syytökset ajavatkin ihmistä armon evankeliumin ääreen ja pahan ajama pahuus kääntyykin hyväksi ja siunaukseksi.
Tuotahan Lutherkin aikoinaan opetti, kirjoittaessaan saatanasta Jumalan rakkikoirana, mutta olen viimeaikoina vasta sen käsittänyt.