Kirjoittaja Aihe: Seksuaalinen häirintä/hyväksikäyttö ja siitä vaikeneminen  (Luettu 2430 kertaa)

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6327
Koska minulla oli vielä keskusteltavaa aiheesta ja koska se eilinen ketju suljettiin (asiallisesta syystä), ajattelin heittää parit ajatukset tähän. Tulee tästä keskustelua tai ei.

Mainitsen aluksi sen, että olen työni takia näiden asioiden kanssa tekemisissä jatkuvasti. Tunnen eriasteisia seksuaalisia hyväksikäyttäjiä ison liudan ja tunnen myös paljon hyvin eri elämäntilanteissa eläviä seksuaalisen häirinnän/hyväksikäytön kokeneita. Joskus olen tilanteessa missä vuosien hoidon jälkeen hyväksikäyttäjä ja tämän uhri tapaavat toisensa eka kertaa terapiassa  ja joudun junailemaan sen tilanteen toisen kolleegan kanssa.

Pidän myös koulutusjaksoja perheille, joissa on tapahtunut lapseen kohdistyvaa hyväksikäyttöä.

En oikein tiennyt mihin suuntaan lähteä tässä aloituksessa, minkä tarkoitus on ehkä rohkaista mahdollisia lukijoita jotka kokevat tai ovat kokeneet seksuaalista häirintää tai mitään vastaavaa.

Kun ylläpito sulki sen eilisen ketjun, minulta eka reaktio oli: reagoimmeko me protestantit ja evankeliset samalla tavalla kuin katolinen kirkko oli tehnyt vuosikymmeniä ja ehkä vuosisatoja kirkon sisällä tapahtuvaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön? Ja tuli sellainen lähes hätä, että emme kai tee samoin kuin katolinen kirkko.........järkyttävin seurauksin.

Aluksi meinasin tehdä aloituksen aiheesta Suljetuissa yhteisöissä tapahtuva vallan ja seksin väärinkäyttö, mutta se tuntui kovin kylmältä lähestysmistavalta. 

Sitten ajattelin ottaa käsiteltäväksi aiheen Sexual Abuse Accommodation Syndrome, mistä kerron mm. vanhemille joiden lapset ovat olleet seksuaalisen hyväksikäytön uhreja. Se on järkkyä lukemista. Se kuvailee ilmiötä, missä lapsi yrittää selvittää itselleen mitä on tapahtumassa, ja koska ei ole mitään poispääsyä tilanteesta, tämä ikäänkuin alkaa sanoa itselleen että hänen kokemansa hyväksikäyttö on normaalia tai jos ei normaalia, se on lapsen oma syy. Tunnen henkilöitä joille tuo kokemus on täyttä totta.

Eli nuo kaksi teemaa tuli mieleen.
Yritin googlata tuosta jälkmmäisestä aiheesta suomenkielistä juttua mutta en löytänyt.

Mutta nyt sitten juuri äsken tuli mieleen, että kerron tilanteen missä minua hyväksikäytettiin nuorena naisena ja oli täysin avuton ja voimaton siinä tilanteessa enkä edes osannut ajatella missä mennään, koska minulla ei ollut tietoa tästä aiheesta ollenkaan. Siitä on jo tosi kauan. 80 luvun loppuvuosina juuri ennen USAhan muuttoani ja itse asiassa sen yhteydessä.

Jouduin menemään tiettylle lääkäriasemalle Helsingissä lääkärintarkastukseen. Se oli osa pitkäaikaisen viisumin hakemista.

Olin ujo, uskova, kiltti 20 jotain oleva psykan opiskelija.
Nuori komea lääkäri joka tutki minua käski minun riisuutua yläosattomaksi haastatellessaan minua. Ei ollut kyse rintosyöpätutkimuksesta,ei sitä edes suoritettu. Mutta hän laittoi minut istumaan itseään vastapäätä yläosattomana kun keskusteli minun kanssani kauan aikaa suunnitelmistani muuttaa USAhan.

En ole koskaan tuota julkisesti kertonut. Vasta viime vuosina edes rohkeninen asiaa pidemmälle ajatella. Harmittaa oma hölmöyteni, mutta olin täysin kokematon ja luotin auktoriteetteihin, varsinki hienon lääkäriaseman lääkäriin.

Mutta noin se juuri tapahtuu, siis seksuaalinen häirintä. Siinä henkilö joutuu niinkuin niin hämmentävään tilanteeseen ja juuri jonkinlaisessa valta-asemassa olevan ihmisen kohteeksi.
Ei tuota enää minulle tapahtuisi, reagoisin tilanteeseen aivan toisin.
Silloin tein juuri niinkuin seksuaalisen hyväksikäytön uhrit tekevät: päättävät olla itse asiassa ajattelematta mitään, jotta tilanne vain menisi ohi. Ehkä sittenkin arvioin väärin tilanteen.

Mutta joo kandee ottaa asiat esille silloin kuin ne tapahtuvat.







Ifa

  • Vieras
Uskaltaako tähän ketjuun nyt kirjoittaa? Edelliseen, poistettuun ketjuun kirjoitin kaksi viestiä. Jos minun viestieni takia poistettiin, en tiedä voinko kirjoittaa tähän.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Uskaltaako tähän ketjuun nyt kirjoittaa? Edelliseen, poistettuun ketjuun kirjoitin kaksi viestiä. Jos minun viestieni takia poistettiin, en tiedä voinko kirjoittaa tähän.

Uskaltaa.
Poistetun ketjun aloittaja pyysi itse poistamaan ko. ketjun ja myös käyttäjätunnuksensa.
« Viimeksi muokattu: 01.10.18 - klo:20:53 kirjoittanut Natanael »

Ifa

  • Vieras
Uutisissa juuri nyt kerrotaan katolisten pappien lapsiin kohdistuneesta hyväksikäytöstä. On erittäin hyvä, että maailmalle uutisoidaan tästä(kin) kauheasta rikoksesta ja sen laajuudesta. Nyt uutisoitiin Pennsylvanian tapauksista.

Suljetussa ketjussa jo oli puhetta siitä, että Suomessakin seurakunnissa tämä ongelma on olemassa. Ja se, että uhrit eivät uskalla kertoa kokemastaan. Tänäkin päivänä on hyvin yleistä, että kertomuksia ei oteta vakavasti seurakunnissa. Mutta muutosta parempaan on tapahtunut paljonkin samaan aikaan.

Ifa

  • Vieras
Uskaltaako tähän ketjuun nyt kirjoittaa? Edelliseen, poistettuun ketjuun kirjoitin kaksi viestiä. Jos minun viestieni takia poistettiin, en tiedä voinko kirjoittaa tähän.

Uskaltaa.
Poistetun ketjun aloittaja pyysi itse poistamaan ko. ketjun ja myös käyttäjätunnuksensa.
Ok kiitos. Kaikkea hyvää hänelle.

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2461
Roomalaiskatolisen kirkon pappien harjoittamaa poikien seksuaalista ahdistelua ei voi noin vain laajentaa tarkoittamaan, että asia olisi yleinen ongelma kristittyjen seurakunnissa, joihin kuuluu miehiä.
Katolilaisilla papeilla on epäraamatullinen ja epäinhimillinen pakko kieltää seksuaalisuutensa.
Kuitenkin he ovat biologisesti miehiä, joten seksuaalisia syntiinlankemuuksia varmasti esiintyy.

Jeesus antaa tästä asiasta hyvin selkeän opetuksen:
"Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut.
Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen."
(Matt. 18:5-6)

Kukaan ei siis voi puolustella lasten seksuaalista ahdistelua.
Mutta jokainen uskovakin on loppuun asti syntiinlangenneen ihmiskunnan jäsen.
Mitään yksittäistä syntiä tai synnin aluetta ei varmaan voida seurakunnistakaan poistaa.
Pedofilia on sekä Jumalan Sanan vastaista että myös maallisen lainsäädännön kieltämä asia.
Ihmisten laatimat lait eivät voi poistaa inhimillistä pahuutta eivätkä siksi estää rikollisuutta.  Niillä on vain lievä pelotevaikutus.
Mutta Jumalan edessä jokainen joutuu aikanaan vastaamaan teoistaan.



Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6327
Uutisissa juuri nyt kerrotaan katolisten pappien lapsiin kohdistuneesta hyväksikäytöstä. On erittäin hyvä, että maailmalle uutisoidaan tästä(kin) kauheasta rikoksesta ja sen laajuudesta. Nyt uutisoitiin Pennsylvanian tapauksista.

Suljetussa ketjussa jo oli puhetta siitä, että Suomessakin seurakunnissa tämä ongelma on olemassa. Ja se, että uhrit eivät uskalla kertoa kokemastaan. Tänäkin päivänä on hyvin yleistä, että kertomuksia ei oteta vakavasti seurakunnissa. Mutta muutosta parempaan on tapahtunut paljonkin samaan aikaan.

Niin. Ideahan on vain ja ainoastaan se, että hyväksikäyttäminen loppuisi mahdollisimman lyhyeen. Tai ei alkaisi ollenkaan. Yleisin tunne mitä seksuaalisen häirinnän tai hyväksikäytön uhrit kokevan on HÄPEÄ.
Se tuntuu paradoksaaliselta, jos he samalla tietävät että juuri avuttomuus siinä tilanteessa oli se mikä salli asian jatkua ja/tai pysyä salassa. Mutta niin vain on. Juuri häpeän tunteen kanssa sellaisen rikoksen uhri kamppailee eniten.

Itse en tuossa minun tilanteessani kokenut tulevani kovin traumatisoiduksi. Pystyn näkemään koko homman sen olevan lääkärin vastuulla. Harmittaa vain omakin avuttomuus siinä tilanteessa, mikä johtui siis informaation puutteesta.

Informaation puute juuri myös edesauttaa kyvyttömyyttä pitää parempi huoli omasta itsestä sellaisessa tilanteessa.
Siksi juuri halusin tämänkin ketjun laittaa esille. Kysyin ylläpidolta että onko okei jos otan asian esille. Ja ylläpito näytti vihreää valoa.



Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6327
Minusta on myös hyvä tiedostaa se, että suljetummissa yhteisöissä erilaisen vallan väärinkäytön muodot pesiytyvät helpoimmin. Se edesauttaa salassa pitämistä. Siis myös kuten minun tilanteessa lääkäri potilas suhde on ikään kuin suljettu yksikkö. Samoin katolinen kirkko, vankilat, ja perheetkin voivat olla liian suljettuja siten että ulkomaailmalta salataan negatiiviset asiat liian pitkälle.  Syyllisyyden tunteita, lojaalisuuden tunteita, luottamusta käytetään manipuloinnin välineenä.

Voidaan kai ajatella, että seurakunnatkin voivat toimia ikään kuin liian suljettuina yhteisöinä ja että siellä voi pesiytyä epätervettä vallan käyttöä ja sitä kautta myös seksuaalista häirintää. Siksi on hyvä muistaa tässäkin kohden mitä Raamattu sanoo. Jeesus antaa todella selvän ohjenuoran arvioida johtajia.."heidän hedelmistään te heidät tunnette". Eli jos jotain kyseenalaista tapahtuu, on hyvä luottaa omaan vaistoonsa että tässä on nyt jotain mätää eikä siis kieltää itseltään oman järjen ja todellisuudentajun käyttöä missään tilanteessa tai kenenkään ihmisen kohdalla.
« Viimeksi muokattu: 02.10.18 - klo:00:58 kirjoittanut sandia »

Ifa

  • Vieras
Julkistamiset ovat ilman muuta siksi, että saataisiin ongelmaa aisoihin. Uhri kokee häpeää, asia on juuri niinkuin kirjoitit. Tämä siis sandian viestiin.

Tätä samaa julkistamista kannattaisi käyttää joka ainoan tapauksen kohdalla. En nyt tarkoita, että henkilöllisyydet uutisoidaan, vaan sitä, että jonkun yhteisön tai seurakunnan maineen säilyttämisen takia ollaan niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Katolisen kirkon tapaus on suuruusluokassaan sellainen, että joutaa tulla koko maailman tietoon.
« Viimeksi muokattu: 02.10.18 - klo:07:02 kirjoittanut Ifa »

Poissa Lemmikki

  • Viestejä: 364
Mielestäni aihe on liian iljettävä pystyäkseni siihen osallistumaan. Mutta rohkenin sentään lukea aloituksen ja haluaisin mainita toisen tilanteen jossa lapsi reagoi samoin. Eli "tavallisen" koulukiusaamisen jota monet eivät pidä ongelmana, ainakaan niin suurena että se poistettaisiin kouluista.
  Siis kun uhri joutuu kiusaamisen kohteeksi eikä pääse pois tilanteesta niin hän alkaa etsiä selitystä asialle.

Ehkä olette huomanneet minun tapani etsiä selityksiä? No, kun koulua ei voi lopettaa ja aikuiset ei auta niin syyhän on "minussa" eli lapsessa. Jos lisäksi laosen koti on sellainen jossa hänelle raivotaan joka päivä, siis 365 päivää vuodessa, niin hänen on pakko itse yrittää keksiä selviytymiskeino.
  Kun ajatukset yleensä pukkaa ehdotuksia ikään kuin itsestään niin selitys on yleensä " minussa on jotain inhottavaa ja äärimmäisen pahaa" koska kaikki vihaavat minua.
Ehkä tällainen lapsi sitten aikuisen kun tuolle perustalle on yli 20 vuotta omakuvaa rakennettu, niin ehkä tällainen aikuinen ymmärtää miksi h6väksikäyttä on äärimmäisen pahaa. Koska siinä jokin äärimmäinen saasta on tullut hyväksikäyttäjästä uhriin.
Kun siis kokemus on näin vahva niin välinpitämättömien päättäjien edistäessä näitä tilanteita sadoilla uhreilla niin heidän tikoksensa tuntuu silloin olevan suoraan helvetin syvyyksistä.

Siis selittelinpähän vähän sitä näkökulmaa uhrin taholta ja kuinka itsetunto kehittyy näin rakentuen vuosien vieriessä. Tällaisella itsetunnolla olevia on helppo syrjäyttää ja sen jälkeen haukkua heitä syrjäytyneiksi.
Vain Jumala ymmärtää kaiken.

Ifa

  • Vieras
Kaikki toimet hyväksikäytön hillitsemiseksi ovat vahvistamisen arvoisia. Merkittävä lähtökohta on asiasta puhuminen ja muutenkin ongelman nostaminen pöydälle. Tämä jo todettiin aiemmin.

Yhteiskunnallisella tasolla on tehty asioita uhrien auttamiseksi, samoin seurakunnissa. Työsarka ei ole helppo, se on myös pitkä ja on ymmärrettävä, että kyse on uhrille herkästä ja paljon kipua tuottavasta asiasta. Uskovalla on tässäkin avun lähteenä ja puolellaan suuri Jumala ja parantuminen Hänessä.

Poissa Lemmikki

  • Viestejä: 364
Uskovalla on myös se etu, että hän ymmärtää mitä on puhdistua saastasta ja voi rukoilla sitä myös uhrille.
Tällöin parantuminen ei ole vain terapiaa tai laastarointia vaan "syväpuhtautta" jolle voi uuden minäkuvan rakentaa terveesti.
Vain Jumala ymmärtää kaiken.

Ifa

  • Vieras
Uskovalla on myös se etu, että hän ymmärtää mitä on puhdistua saastasta ja voi rukoilla sitä myös uhrille.
Tällöin parantuminen ei ole vain terapiaa tai laastarointia vaan "syväpuhtautta" jolle voi uuden minäkuvan rakentaa terveesti.
Näin on. Puhdistuminen ja parantuminen ovat Jumalan ihmeellistä aikaansaannosta.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6327
Mielestäni aihe on liian iljettävä pystyäkseni siihen osallistumaan. Mutta rohkenin sentään lukea aloituksen ja haluaisin mainita toisen tilanteen jossa lapsi reagoi samoin. Eli "tavallisen" koulukiusaamisen jota monet eivät pidä ongelmana, ainakaan niin suurena että se poistettaisiin kouluista.
  Siis kun uhri joutuu kiusaamisen kohteeksi eikä pääse pois tilanteesta niin hän alkaa etsiä selitystä asialle.

Ehkä olette huomanneet minun tapani etsiä selityksiä? No, kun koulua ei voi lopettaa ja aikuiset ei auta niin syyhän on "minussa" eli lapsessa. Jos lisäksi laosen koti on sellainen jossa hänelle raivotaan joka päivä, siis 365 päivää vuodessa, niin hänen on pakko itse yrittää keksiä selviytymiskeino.
  Kun ajatukset yleensä pukkaa ehdotuksia ikään kuin itsestään niin selitys on yleensä " minussa on jotain inhottavaa ja äärimmäisen pahaa" koska kaikki vihaavat minua.
Ehkä tällainen lapsi sitten aikuisen kun tuolle perustalle on yli 20 vuotta omakuvaa rakennettu, niin ehkä tällainen aikuinen ymmärtää miksi h6väksikäyttä on äärimmäisen pahaa. Koska siinä jokin äärimmäinen saasta on tullut hyväksikäyttäjästä uhriin.
Kun siis kokemus on näin vahva niin välinpitämättömien päättäjien edistäessä näitä tilanteita sadoilla uhreilla niin heidän tikoksensa tuntuu silloin olevan suoraan helvetin syvyyksistä.

Siis selittelinpähän vähän sitä näkökulmaa uhrin taholta ja kuinka itsetunto kehittyy näin rakentuen vuosien vieriessä. Tällaisella itsetunnolla olevia on helppo syrjäyttää ja sen jälkeen haukkua heitä syrjäytyneiksi.

Minä toimin tuollaisten nuorten parissa. Helposti antaa kokemuksilleen sellaisen tulkinnan mikä vie lopunkin itseluottamuksen ja/tai luottamuksen muihin pois, ymmärrän sen.
Minulle tärkeä kolleega ja mentori kertoi sanoneensa kerran hyvin vihaiselle nuorelle miehelle: jos ajattelisin niinkuin sinä, minäkin olisin hyvin vihainen.

Siirryn takaisin aiheeseen. Joskus unohdan että itse tulin lähinnä tutuksi tämän aloituksen aiheesta juuri noiden nuorten kautta, kun tein ja teen töitä sellaisten nuorten parissa jotka ovat syyllistyneet seksuaalisesti aggressiiviseen käyttäytymiseen tavalla tai toisella. Uhrit vaihtelevat oman äidin, nuorten sisarusten, sukulaislasten, naapurin lasten välillä. Ja nykyään myös siihen liittyy nettirikokset. Ja taidan tietää pari aikuisen raiskaajaakin. Kuten se joka kanteli minusta että sanoin ruman sanan.  ???

Näen maailman ikäänkuin heidän vinkkelistään ja usein myös siitä vinkkelistä miten kummallisia teitä nämä nuoret ovat joutuneet saamaan niinkuin yliannoksen seksiin liittyvää juttua pienestä pitäen.

Tätä kautta aloin  ymmärtää uhreja, kun tiedostin että nämä tuntemani nuoret ovat tuottaneet uhreja ja aloin tajuta mitä se uhreille puolestaan merkkaa. Siis opin asiasta ikäänkuin takaoven kautta. Sitä ennen koko aihe oli minulle käsittämätön.


Tosin sitten tätä kautta uskaltauduin tiedostamaan tuon oman tilanteeni mistä kerroin aloituksessa ja tajusin, kas siinä oli tyyppi joka käytti asemaansa hyväkseen, enkä varmaan ollut eka enkä viimeinen henkilö, joka joutui tuohon tilanteeseen hänen vastaanotollaan.
« Viimeksi muokattu: 02.10.18 - klo:16:42 kirjoittanut sandia »

Poissa Lemmikki

  • Viestejä: 364
Ehkä voisin rohkaistua kertomaan asioista, joita en ole kertonut kenellekään.
Nämä tapahtuivat siis yli 40 vuotta sitten.

Äitini tutustui turkkilaiseen mieheen ja tämä kosketteli minua henkilökohtaisille alueille kun äiti ei ollut kotona.
........................ei tämä nyt sujukaan ihan niin kuin luulin ....  :-[    :-[

no, mitään todella pahaa ei tapahtunut koska meillä oli ihana mummi joka ei pelännyt noita miehiä ja heitti lopulta hänen tavaransa ulos asunnostamme.

Joka tapauksessa eräänä yönä kun äiti oli naisystävänsä kanssa meillä "juhlimassa" ja joivat alkoholia. Naisystävällä oli myös turkkilainen mies mukana. Jossain vaiheessa tuolle toiselle pariskunnalle tuli riitaa ja nainen pakeni asunnosta. Mies etsi häntä syöksyen lastenhuoneeseen jossa nukuimme siskojen kanssa. Nostin päätäni sängystä katsoakseni kuka tulee huoneeseen. Mies syöksyi minua kohti kun luuli pimeässä kännissä minua naisystäväkseen. Tarttui minua hiuksista ja veti minut alas kerrossängyn yläsängystä lattialle. Huusin äitiä apuun ja mies joutui äidin raivon kohteeksi ja pyysi armoa eteisen lattialla. ..... en muista kuinka yö päättyi mutta sen jälkeen en koskaan ole luottanut ulkomaalaisiin vaikka kuinka hymyilisivät ystävällisesti.
Vain Jumala ymmärtää kaiken.