Yhteiskunnallisessa mielessä ei ajatella usein, että jonkin lain rikkoja tai velvollisuutensa noudattamatta jättänyt ei olisi voinut tehdä toisin. Deterministi voi pitää monia yhteiskunnallisia toimia rikollisia vastaan kuten väkivaltaisten sulkemista vankilaan oikeina toimenpiteinä, vaikka ei ajattelisikaan, että rikollinen olisi voinut toimia toisin. Syinä deterministillä voi olla esim. seuraavat: rikollisen sulkeminen vankilaan vähentää kärsimystä muille; rangaistukset rikkomuksista toimivat vastamotiiveina monille, joilla on ajatuksia rikoksien tekemisestä.
Jos uskomaton ihminen, jota ei ole predestinoitu monergistisesti pelastukseen, ei ole voinut valita kääntymistä ja uskomista (Mark. 1:15), hänet on kuitenkin perustellusti nähdäkseni määriteltävä sellaiseksi ihmiseksi, joka jollain tavalla on kuitenkin aiheuttanut sen tilansa, jossa hän ei voi kääntyä ja uskoa tai jossa hän ei voi olla tekemättä syntiä Jumalan edessä. Olisi mielestäni mielipuolista pitää ihmistä syntisenä ja tuomita hänet kadotukseen sen tilan tähden, jota hän ei ole itse vapaasti aiheuttanut itselleen.
Äärikalvinisti ei "perustellusti määrittele sellaista ihmiseksi, joka jollain tavalla on kuitenkin aiheuttanut sen tilansa, jossa hän ei voi käänytä ja uskoa"
Äärikalvinisti ajattelee että se täysin perustuu Jumalan valintaan pelastaa toiset ja antaa toisten mennä kadotukseen.
Jos tai kun äärikalvinistien mukaan ihmisillä ei ole vapaata tahtoa Jumalan edessä, mutta ihmiset ovat kuitenkin heidän mukaan vastuullisia ja syyllisiä olentoja Jumalan edessä, vaikka heillä ei ole ollut koskaan vapautta valita ilman Jumalan yksinvaikuttavuutta asioita, kyseessä on niin merkittävä ristiriita, että sellainen teologia on lievästi sanottuna aika uskomatonta.
Jos tai kun äärikalvinistin kristillinen Jumala ajattelee täysin vastoin ihmisen oikeustajua näissä asioissa, silloin voisi kysyä, voiko ihminen oikein monessa muussakaan asiassa luottaa järkeensä ja omaantuntoonsa. Jos mustalta näyttävä on todellisuudessa valkoista, kenties vasta usko muuttaa sen värin toisenlaiseksi, mutta ei se värin muuttuminen äärikalvinistin mukaan ilmeisesti tarkoita sitä, että asia vaikuttaisi (äärikalvinistin) järjen valossa toisenlaiselta. Ristiriidassa on kyse äärikalvinistin mielestä ilmeisesti kuin parhaimmillaan mysteeristä, joka tarkoittaa sitä, että inhimillinen järki ei sitä ratkaise tai selvitä tai lievennä, ei edes uskovan järki.
Joku yksinkertaiseen predestinaatioon uskova voisi mielestäni ajatella, että uskomaton ihminen, jota ei ole predestinoitu pelastukseen, on jollain tavalla aiheuttanut syntisen tilansa, jonka vallassa hän ei voi uskoa ja pelastua. Hän voisi esim. ajatella, että lankeemus on tapahtunut pre-eksistenttisessä tilassa (edellyttää siis sielujen pre-eksistenssin ennen kehollista maanpäällistä elämää), tai hän voisi ajatella, että Jumala on nähnyt hänen tekevän samanlaisen valinnan kuin Adam, jos hän olisi saanut olla Adamin paikalla. Nämä selitykset ovat tietenkin spekulaatiota, eikä niitä voi perustella kohdilla, jotka löytyisivät Raamatusta.