..eivät saa osakseen pelastusta, uskoivat tai eivät..
Se, että olet kiinnostunut uskon asioista ja syntien anteeksiantamus nousee tärkeänä mieleen on hyvä merkki. Jumala kutsuu. Hän tahtoo pelastaa, armahtaa, antaa anteeksi Jeesuksen tähden. Ei nuo asiat surutonta vaivaa.
Uskoisin, että Raamatun äärellä monet joutuvat joskus pohtimaan Jumalan valinnasta kertovien kohtian äärellä, että mitenkähän minun laitani mahtaa olla. Minusta tuo kysymys valinnasta on yksi kaikkein vaikeimpia asioita Raamatussa. Siitä opetetaan niin monella eri tavalla kokonaisissa kirkkokunnissa. Jos löydät jostain (vaikka kirjastosta) Novumin, siellä on mielestäni esitelty asiaa monipuolisesti Roomalaiskirjeen loppuun liitetyssä selityksessä.
Tuon kysymyksen äärellä voi käydä helposti se, mistä Jeesus kiitti Jumalaa:"Isä kiitos, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväsiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Sillä Isä, niin sinä olet hyväksi nähnyt" (vapaa lainaus)
Mielestäni etsiminen kannattaisi alkaa ennemmin yksinkertaisemmista perusasioista.
Mm. Luther oli aikoinaan syvästi ahdistunut kysymyksen äärellä. Viisas vanhempi sielunhoitaja Staupits (mitenkähän se edes korjoitettaneen) kehoitti häntä katsomaan valintaa Jeesuksen ristiltä käsin. Siellä syntimme sovitettiin. Raamatun mukaan koko maailman synti. Kaikkien, sinunkin. Siihen on lupa turvata.
Muutamia
Jeesuksen sanoja yo. lainaukseen liittyen:
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä"
"Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita"
"Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi"
"Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä"
Paulus laittoikin tuolla sellaista tekstiä, jota on hyvä pohtia!