Huomaan usein vaativani itseltäni hengellisiä suorituksia, joita Jumala aivan ilmeisesti ei vaadi.
Ja koska en suorita erityisemmin mitään, koen epäonnistumista.
En ole kylvänyt ympärilleni uskon siemeniä, jotka olisivat itäneet ja kasvattaneet upeita uusia uskovaisia.
Ja omat hedelmäni ovat aika rupisia.
Niidenhän kuuluisi olla rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. (Gal. 5:22)
En yleensä onnistu noissa vaatimuksissa.
Olen usein ynseä, yrmeä, töykeä ja epäluuloinen.
Mutta.
Uskon Jeesuksen laupeuteen ja uskollisuuteen.
Uskovat ja seurakunta ovat kai aina hengellisessä sodassa.
Mutta Hän ei vaadi kaikkien
olevan urheita upseereja eikä edes jaloja sotamiehiä.
On myös nostomiehiä ja rintamakarkureita.
(Yritin joskus karata, mutta Herra otti nopeasti kiinni ja palautti kurituksen jälkeen ns. ruotuun.)
Kaikki eivät voi olla vakaita, tulosta tekeviä ja voittoisia alfayksilöitä,
jämeriä vastuunkantajia.
Jeesuksen joukoissa on myös epämääräisiä uskon tiellä hiippailijoita.
Meillekin Hän on luvannut levon, soveliaan ikeen ja keveän kuorman. (Matt. 11: 28-30)
Äänekkäästi sapeleitaan kalistelevien valiotaistelijoiden mielestä meikäläiset varmaan ovat epäluotettavia ja vastuuntunnottomia.
Mutta on olemassa sekä arvokkaita että halpoja astioita.
"Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan?
Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: "Miksi minusta tällaisen teit?"
Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten?" (Room. 9: 20-21)
Vain Herra itse tietää, onko jokin astia riittävän arvokas.
"Mutta suuressa talossa ei ole ainoastaan kulta-ja hopea-astioita, vaan myös puu-ja saviastioita, ja toiset ovat jaloa, toiset halpaa käyttöä varten.
Jos nyt joku puhdistaa itsensä tämänkaltaisista, tulee hänestä astia jaloa käyttöä varten, pyhitetty, isännälleen hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis."
(2. Tim. 2: 20-21)
Jumala voi käyttää jalometallisten suorittajaosaajien rinnalla myös meitä halpoja muovi- ja peltiämpäreitä.
Kun Hän itse on pyhittänyt kultaisen tai pahvisen astian, Hän voi myös käyttää sitä hyödykseen- usein ihmisiltä salatulla tavalla.
Ja halpa astia ei itsekään aina tiedä olevansa Herran käytössä.